27.11.2017

Rakennuslehti kirjoitti 24.11.2017 rakennusmestarikoulutuksen kohtaamista haasteista. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen; rakennusalalla on pulaa ammattitaitoisista rakennusmestareista. Mikä on rakennusmestarikoulutuksen tilanne Turun AMK:ssa?

Oikeastaan kaikki jutussa mainittu sopii myös Turun ammattikorkeakoulun rakennusmestarikoulutukseen, omiin kokemuksiini ja arvioihini opintojen keskeytymisistä. Keskeytykset meillä ovat valtakunnallista luokkaa tai vähän alle: Lähes neljännes neljästäkymmenestä rakennusmestariopintoihin paikan saaneesta katoaa ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Keskeytyksissä ja opintojen venymisissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.

Yleinen syy opintojen keskeyttämiseen on varmasti artikkelissakin mainittu alan vetovoima, joka muodostuu paljolti julkisuuskuvan kautta. Tuskinpa jatkuvat otsikot hometaloista, sisäilmaongelmista, rakennusvirheistä, ylittyvistä budjeteista sen paremmin kuin valtakunnan luokan esimerkkikohteet Olkiluoto 3 ja Länsi-Metrokaan ovat omiaan nuorisoa alalle houkuttelemaan.

Työmäärä ja opintojen matemaattisuus varmasti yllättävät osan opiskelijoistamme.

Rakennusmestarikoulutukseen otetaan ammatilliselta toiselta asteelta tulevia noin 70 prosenttia, joten työmäärä ja opintojen matemaattisuus varmasti yllättävät osan opiskelijoistamme. Työelämän ja monen opettajankin kommenttien mukaan ammatilliselta toiselta asteelta tulleet opiskelijat ovat kuitenkin ehdottomasti paikkansa AMK:ssa ansainneet.

Hyvät työnäkymät kannustavat – ja imevät opiskeluvaiheessa

Alan korkeasuhdanteen vaikutukset ovat vähän kahtalaiset: erinomainen suhdanne ja työ- sekä uranäkymät kannustavat osaa valmistumaan nopeasti, toisilla palkallinen työ, tuotantopalkkiot ja ylityömahdollisuudet menevät koulun edelle.

Yksilöllisiä keskeytysten ja viivästysten syitä ei systemaattisesti ole selvitetty. Kokemuksen perusteella syyt ovat moninaisia, ehkä tyypillisimmin seuraavia:

• jostain syystä ei edes aloiteta opintoja, vaikka paikka vastaanotetaan
• vaihdetaan alaa muun muassa terveydenhuoltoon tai maanpuolustukseen
• vaihdetaan rakennusinsinöörilinjalle, joku pääsee yliopistoonkin
• palataan vanhoihin ”haalarihommiin” tai alan vaihtajat vanhalle alalle, enemmistöllä kun on jo ammatillinen tutkinto ja jokunen työvuosikin takana
• perheyritys tarjoaa varman työpaikan ja palkan ilman papereitakin
• tulee jotain odottamatonta henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen.

Ryhmähenkeä, työelämää, kannustusta, ohjausta

Myönteistä opiskelijapalautetta saavat kesäkausiin ajoitetut pakolliset harjoittelut itse hankituissa harjoittelupaikoissa. Osa näkee näiden yhdessä työelämää lähellä olevien projektien kanssa opettavan jopa varsinaista talvikausien ”koulua” enemmän, niin tiedollisesti kuin taidollisesti. Yhteisenä kokemuksena on kuitenkin ammattiin kasvaminen, koulun oppien soveltamismahdollisuudet käytäntöön sekä opiskeluun ja alaan sitoutuminen.

Pieni ongelma saattaa olla artikkelissakin aprikoitu ohjeellinen opiskeluaika, 3,5 vuotta, kun lähiopetus on käytännössä ohi 2,5 vuodessa. Näin opinnäytetyö jää työn ohessa tehtäväksi, jolloin se on monelle ensikertalaiselle kova puristus. Kannustamme toki aloittamaan opinnäytetyön toimeksiannon etsinnän ja työn luonnostelun viimeistään kolmannen vuoden kevätlukukauden alussa.

Keskeytysten ehkäisemiseksi on toki paljonkin tehty. Erityisesti ryhmähengen rakentamiseen on panostettu niin tuutoriopiskelijoiden vapaamuotoisemman kuin henkilökunnan ohjatumman ryhmäyttämisen kautta heti opintojen alussa.

Rakennustekniikan opiskelijapalautteen ja palautetilaisuuksien perusteella opiskelijoilla ei juuri ole moittimista sen suhteen, etteikö opettajien asenne ja opiskelupaikan ilmapiiri olisi pääsääntöisesti ehdottoman opiskeluun kannustava, reilu ja avuliaskin. Ohjausta ja keskusteluapua on tarjolla useammankin henkilön ja kanavan kautta, mutta vaikutusmahdollisuudet aikuisiin näinkin isoissa asioissa, kuin tuleva ammatti- ja työura, ovat tietenkin rajalliset.