01.04.2019

InTO – insinööriksi työssä oppien

Turun ammattikorkeakoulu testaa kevään 2019 ajan tuotantotalouden insinöörikoulutuksessa InTO-mallia (Insinööriksi Työssä Oppien, engl. ENGINE), joka otetaan käyttöön syksyllä. InTO on kehitetty kansainvälisessä hankkeessa, ja siinä hyödynnetään saksalaisia ja ranskalaisia malleja [1, 2], jotka yhdistävät työssäoppimisen ja korkeakoulutuksen.

Varsinais-Suomessa on suuri tarve osaaville, korkeakoulutetuille työntekijöille erityisesti meriteollisuuden alalla [3], ja malli on omalta osaltaan ratkaisemassa tätä alan erityistä tarvetta. InTO avaa opiskelijoiden nopean pääsyn työmarkkinoille mahdollistaen samalla korkeakoulututkinnon suorittamisen.

Yritys ja opiskelija sitoutuvat tavoitteisiin

InTO muistuttaa jonkin verran toisen asteen oppisopimuskoulutusta, mutta se on korkea-asteelle kehitetty oppimismalli. Tuotantotalouden insinööritutkinto on sama kuin nykymallilla opiskelleilla tuotantotalousinsinööreillä. Koulutuksesta vastaa korkeakoulu. Opinnoista noin puolet suoritetaan oppilaitoksessa. Opiskelijan viikkoon kuuluu sekä perinteistä opiskelua oppilaitoksessa, että työskentelyä yrityksessä. Yritykset pääsevät mukaan joko ilmoittautumalla halukkaaksi InTO-kumppaniksi, oppilaitoksen olemassa olevan verkoston kautta tai opiskelijan kontaktin kautta. Yritys on mukana työssäoppijan valintaprosessissa.

InTO-mallilla opiskellut saavuttaa korkealaatuisen ja korkeatasoisen tutkinnon, joka täydentyy pitkäaikaisella ja osaamisalan vaatimuksia vastaavalla työkokemuksella. Työskenneltyään yrityksessä neljän vuoden ajan erilaista osaamista kartuttavissa tehtävissä, valmistuva tuotantotalouden insinööri on valmis työntekijä yritykselle. Perehdytystä ei tarvita, sillä valmistuva insinööri tuntee yrityksen organisaation, kulttuurin ja toiminnan, ja hän on osallistunut yrityksen toimintojen ja prosessien kehittämiseen opiskelujakson kehittämistehtävien kautta. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa, ettei resursseja vaativia rekrytointi- ja perehdytysprosesseja tarvita.

Poiketen toisen asteen oppisopimusmallista yritys ei saa opiskelijasta koulutuskorvausta. Yritykset maksavat opiskelijalle palkkaa työsuorituksista, kuten yrityksen tuottavasta työstä sekä yritystä hyödyttävistä kehittämistehtävistä.

Yrityksessä opiskelijasta vastaa usein esimiesasemassa toimiva mentori. Hän seuraa opiskelijan kokonaisvaltaista kehittymistä opintojen ajan ja tukee opiskelijaa sekä vastaa hänen perehtymisestään organisaatioon. Yrityksen ja ammattikorkeakoulun edustajat sopivat yhteistyössä opiskelijan kanssa kullekin opiskelijalle yksilöllisen oppimisohjelman. Mentori koordinoi oppimisprosessia yrityksessä. Hän tuntee organisaation sekä AMK:lta ohjausta saaneena myös koulutuksen pääperiaatteet. Siksi hän pystyy etsimään ja osoittamaan sopivia, oppimista täydentäviä työtehtäviä ja ohjaajia opiskelijalle. Ohjaajan rooli on tukea ja opastaa korkeakouluopiskelijaa ammatilliseen osaamiseen liittyvissä asioissa osastolla, jossa opiskelija kulloinkin työskentelee, toimintaan yhteistyökumppaneiden kanssa sekä toimimaan organisaatiossa tuottavana työntekijänä.

 

Hyötyä ja haasteita

Opiskelija
+ perehtyy monipuolisesti alaan jo opiskeluaikana
+ soveltaa ja kartuttaa tietoa oikeassa työympäristössä
+ saa palkka työsuorituksista
+ verkostoituu alan toimijoiden kanssa
+ integroituu yritykseen
+ ei kiusausta lähteä työelämään ennen valmistumista

Yritys
– sijoittaa aikaa opiskelijan ohjaamiseen
– pohtii opiskelijalle monipuolisia oppimistehtäviä

+ opiskelija mukana toiminnassa säännöllisesti ja pitkän aikaa
+ opiskelija sitoutuu yritykseen
+ kausityöntekijätarve vähenee
+ rekrytointitarve vähenee
+ tehdyt tehtävät kehittävät yritystä
+ nykyisten työntekijöden mahdollista suorittaa tutkinto osana työtä

Opiskelija täydentää koulutuksessa saamaansa tietoa työtehtävien kautta hankkimaansa tietoon, luoden opeista toimivan kokonaisuuden jo opintojen aikana. Koulutus tarjoaa teoreettisen perustiedon lisäksi usein laajempaa näkökulmaa alaan ja alalla tapahtuvaan kehitykseen. Opiskelija saa monipuolisen kuvan alasta ja osaa pohtia asioita laajemmin myös tulevaisuuden suuntaan. Yrityksessä työskentelee sitoutunut opiskelija, joka kartuttaa omaa osaamistaan ja samalla kehittää työpaikalla sopivaksi katsottuja asioita. Kehittämistehtävät voivat olla esimerkiksi prosessien kuvaamiseen ja tiedon keräämisen kautta niiden kehittämiseen liittyviä tehtäviä.

Työssäoppimisjaksot ovat perinteisessä opiskelussa melko lyhyitä. InTO-mallissa jatkuva työssäoppiminen on tuotu osaksi opintoja. Pitkäaikainen ja viikoittain tapahtuva työskentely mahdollistaa yrityksen tarpeiden huomioimisen. Haasteellista yritykselle saattaa olla riittävän ohjausajan ja opintosuunnitelmaan sekä työpaikan tehtäviin soveltuvien harjoitteiden löytäminen.

InTO-mallilla opiskellut saavuttaa korkealaatuisen ja korkeatasoisen tutkinnon, joka täydentyy pitkäaikaisella ja osaamisalan vaatimuksia vastaavalla työkokemuksella.

Pienen yrityksen haaste saattaa olla riittävän monipuolisten, teoriaopintoja täydentävien tehtävien löytyminen. Testivaiheessa kevään 2019 ajan mukana on suuri toimija Meyer ja asiantuntijayritys Carinafour. Tällöin mallinnetaan haasteisiin ratkaisuja ja tehdään tarvittavia linjauksia mallin toimivuuden mahdollistamiseksi sekä pienissä että suurissa yrityksissä.

Opiskelun ja työskentelyn yhdistäminen osaksi tutkintoa saattaa olla opiskelijalle haastavaa. Opintojen suorittaminen vaatii aikaa, samoin työssäolo. InTO-malli tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia, joita opiskelijalla ei välttämättä pelkän opintojen ohessa suoritetavan harjoittelun aikana ole.

Aktiivinen opiskelija hyötyy yrityksen tarjoamasta verkostosta ja kykenee integroitumaan yritykseen täysipainoisesti. Toistuvissa työelämän tilanteissa yrityksen verkostossa toimivat yritykset tulevat opiskelijalle tutuiksi ja toimintatavat luontevaksi osaksi työskentelyä. Yritys tarjoaa haastavan ympäristön opitun soveltamiselle ja toisaalta opiskelija ymmärtää teoreettisen tiedon merkityksen monipuolisemmin soveltaessaan oppimaansa.

Yritysmaailma houkuttelee opiskelijoita jo opintojen aikana ja liiankin usein opiskelijan opinnot jäävät toissijaisiksi työelämävelvoitteiden viedessä mennessään. Tutkinnon saaminen viivästyy tai jää jopa kokonaan. Työurallaan etenevä saattaa huomata myöhemmin tutkinnon hyödyt, mutta aika ja elämäntilanne ei ehkä enää siinä vaiheessa samalla tavalla mahdollista opintojen loppuunsaattamista. InTO-mallissa tutkinto mahdollistuu aktiivisen työskentelyn ohessa, sillä se tukee myös opiskelijan valmistumista. Yritys on sitoutunut kokonaisuuteen ja tukee opiskelijan opintojen edistymistä ja valmistumista.

1. Wissenschaftsrat (Ed.) (2013): Empfehlungen zur Entwicklung des dualen Studiums – Positionspapier. https://www.wissenschaftsrat.de/download/archiv/3479-13.pdf. Drucksache 3479-13, Mainz.
2. Bundesinstitut für Berufsbildung (Ed.) (2017): AusbildungPlus – Duales Studium in Zahlen 2016 – Trends und Analysen. Bonn. ISBN 978-3-96208-011-2. https://www.bibb.de/dokumente/pdf/59df505289ed7_bibb_09-282_ausbildungplus_barrierefrei_korr_urn.pdf
3. https://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/ennakointiverkosto/toimialojen-tulevaisuudennakymat/meriteollisuus/