30.06.2020

Helatorstain aattona kuului pyöriäistutkijan korvaan mielenkiintoisia uutisia Kemiönsaaren Taalintehtaalta. Lähes kokonimikaimojen, kalatalouspuuhamies Kaj Mattssonin ja Särkänniemen delfiinikouluttaja Kai Mattssonin kautta tuli tietoon paikallisen asukkaan havainto isoista merinisäkkäistä kännykkäkamerakuvien kera.

Heti ensimmäisen kuvan aukaistuani oli selvää, että kyseessä on delfiinilaji, eikä missään tapauksessa mikään Suomen alueella vakituisesti elävistä merieläimistä. Puhelinhaastattelussa havainnoitsijan kanssa laji alkoi vahvasti vaikuttaa pullokuonodelfiiniltä, jonka edellisestä havainnosta Suomen vesillä on kertynyt aikaa jo lähes 70 vuotta.

Minulle oli jo tässä vaiheessa selvää, että median kiinnostus tulisi olemaan suurta, ja neuvottelin havainnoitsijan kanssa tiedotustavasta. Havainnoitsija halusi pysyä nimettömänä ja päädyimme siihen, että minä vastaan tiedotuksesta. Arveluni kiinnostuksesta osuivat oikeaan, sillä ensimmäinen toimittaja soitteli jo neuvottelun aikana ja sen jälkeen puhelin olikin kuumana useita päiviä.

Seuraavana aamuna paikan päältä tuli tieto, että eläimet ovat edelleen paikalla. Tästä seurasi pikaneuvottelu venekyydistä ja kamerakaluston ja muiden varusteiden nopea pakkaaminen ja siirtyminen kohti Taalintehdasta. Paikalle päästyäni hyppäsin paikallisen asukkaan Jan Sjöblomin veneeseen ja etsintä alkoi.

Noin puolen tunnin päästä eläimet löytyivät, ja laji ja lukumäärä varmistuivat lopullisesti: paikalla oli kolme pullokuonodelfiiniä (Tursiops truncatus), tiiviisti yhdessä liikkuva todennäköinen emä-poikaspari ja niistä hieman erillään näitä suurempi tumma yksilö, mahdollisesti uros. Tarkkailimme ruokailevia eläimiä noin puolisen tuntia keikkuvasta pikku-Busterista ja jonkunlaisia dokumenttivalokuviakin onnistuttiin saamaan.

Samana iltana ja seuraavan päivän aikana myös useat nisäkäsharrastajat pääsivät näkemään eläimet maalta käsin. Suuren yleisön kiinnostus vieraisiin oli arvattavan suurta, ja uhkana oli eläimiin kohdistuvan häiriön lisääntyminen. Lisääntyneen veneliikenteen myötä eläinten havainnointiin annettiin Länsi-Suomen merivartioston, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimesta ohjeistusta, sisältäen suosituksen verkkokalastuksen väliaikaisesta välttämisestä alueella.

Suuren yleisön kiinnostus vieraisiin oli arvattavan suurta.

Pullokuonodelfiini on maailman merinisäkkäistä tunnetuimpia. Sen luontainen levinneisyysalue kattaa merialueet ympäri maailmaa, kylmimpiä napa-alueita lukuun ottamatta. Lähimpänä meitä laji esiintyy Pohjanmerellä, muun muassa Ranskan ja Brittein saarten rannikoilla ja se on suhteellisen säännöllinen vierailija myös esimerkiksi Tanskan vesillä.

Pullokuonodelfiini on kookas laji, pituudeltaan ne voivat olla neljä metriä ja painaa jopa 500 kiloa. Ravinnokseen ne käyttävät monenlaisia mereneläviä, kuten kalaa, mustekaloja ja äyriäisiä.

Tätä kirjoittaessa kolmikko on ilmeisesti hajonnut ja tarkkaa tietoa nykyisestä sijainnista ei ole. Emo-poikaspari on havaittu matkalla itään reittiä Hanko-Tallinna-Loviisa-Kotka. Yksinäinen suurempi yksilö nähtiin vielä juhannuksen alla Bengtskärin majakkasaaren lähistöllä, mutta senkään myöhemmistä liikkeistä ei ole vielä täyttä varmuutta.

Tilannetta seurataan edelleen ja kuvamateriaalia tullaan myöhemmin vertaamaan muiden maiden kuvatietokantoihin, jolloin parhaassa tapauksessa yksilöt ja niiden lähtöalue voidaan tunnistaa.

 

Kuvat: Olli Loisa

 

Lue lisää Olli Loisan työstä jutusta Valastutkija Olli Loisa hyödyntää teknologiaa pinnan alla.