Micro-credentials can help learners set goals, build confidence and self-regulate learning. These bite-sized learning offers can also offer assistance in…
Tekijät | Authors
Mitä työyhteisöjen monimuotoistuminen tarkoittaa kielen näkökulmasta?
Useita aloilla on huutava pula työvoimasta. Samaan aikaan Suomen työikäinen väestö pienenee. Työperäisen maahanmuuton toivotaan tuovan helpotusta, mutta löytävätkö kaikki Suomeen tulijat paikkansa työelämässä? Miten organisaatiot ottavat tulijat vastaan? Työyhteisöt monimuotoistuvat, mitä se tarkoittaa kielen kannalta? Puhutaanko vain joko suomea tai englantia vai suomea, englantia ja mitä tahansa muuta kieltä mitä kaikki jotenkin osaavat?
Proflang ry:n (Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys) Kevätpäivillä 12. – 13.5.2022 teemana oli Monimuotoinen työelämä. Aihetta käsiteltiin kielen ja viestinnän näkökulmasta. Monipuolista kielitaitoa on osaltaan korostanut myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mikko Vieltojärvi kesäkuun 2022 Helsingin Sanomien hyvinvointiosiossa.
Me tarvitsemme mitä tahansa kieliä, opiskelu ei mene hukkaan.
Tässä artikkelissa tuon esiin niitä ”kolahduksia”, jotka erityisesti mietityttävät ammattikorkeakoulun kieltenopettajaa. Vaikka itse opetan englannin kieltä ja viestintää, olen vahvasti sitä mieltä, ettei pelkkä englannin osaaminen riitä. Eikä sen englanninkaan tarvitse aina olla niin ”täydellistä”!
Mikä on kielitaidon merkitys yrityksille
Proflangin Kevätpäivillä kuultiin Aicha Manain kertomana Suomen Yrittäjien laatimasta Kielitaidon merkitys yrityksissä -kyselystä. Tässä vuonna 2021 laaditussa kyselyssä oli selvitetty pienten ja keskisuurten yritysten mielipiteitä ja näkemyksiä. Kyselyn tuloksia olivat mm., että
– suomen kieltä ja englannin kieltä tarvitaan yrityksissä jo yhtä paljon
– ruotsin kielen osaamiseen kannattaa edelleen panostaa
– Saksa on tärkeä markkina
– Venäjä iso kysymysmerkki juuri nyt (ks. kuva 1).
Kuva 1. Yrittäjägallupin tuloksia kyselyssä Kielitaidon merkitys yrityksissä. (Suomen Yrittäjät 2021).
Tilastoista selviää myös, että varsinkin saksan opiskelu on vähentynyt selvästi, vaikka Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani. Tästä kehityskulusta huolissaan on esimerkiksi Suomalais-saksalainen kauppakamari.
Yrittäjägallupin vastaajien selvä enemmistö pitää vieraiden kielten osaamista tärkeänä. Paradoksaalista kuitenkin on, että samalla yli 80 % yrityksistä on vastannut, ettei heillä ole tarvetta rekrytoida vieraita kieliä osaavia henkilöitä (ks. kuva 2).
Kuva 2. Tuloksia Kielitaidon merkitys yrityksissä -kyselystä (Suomen Yrittäjät 2021).
Eikö yritysten siis kannattaisi hyödyntää maahanmuuttajia ja vahvistaa yrityksensä kielitaitoista henkilöstöä? Siten parantuisi myös koko Suomen kielivaranto!
Suurimpana esteenä tuntuu olevan rekrytoijien näkemys, että maahan muuttaneen suomen kielen taidon pitäisi olla lähes äidinkielen tasolla työssä pärjätäkseen. Miksi? Missä työssä?
80 % of employees think inclusion efforts are an important factor when choosing a company (Deloitte, 2017)
Ratkaisevaa on se ensimmäinen kerta. Kun yrityksellä on aiempaa kokemusta maahan muuttaneen työllistämisestä, se on alttiimpi palkkaamaan työttömänä olevan maahan muuttaneen verrattuna yrityksiin, joilla ei ole aiempaa kokemusta.
Monikieliset käytänteet ovat osa työelämän ammatillista osaamista
Proflang ry:n kevätpäivillä puhunut Salla Kurhila Helsingin yliopistosta toi puheenvuorossaan selvästi esiin monikielisyyden realiteetit. Koska työyhteisöt monimuotoistuvat, ovat monikieliset käytänteet tulevaisuudessa osa työelämän ammatillista osaamista.
Olisi tietysti yksinkertaista sopia, että kaikki puhuvat englantia, mutta silloin monikielisen työyhteisön kielellisen ja kulttuurisen potentiaalinen hyödyntäminen jäisi käyttämättä. Jos taas sovitaan, että työpaikan kieli on vain suomi, vaikeutetaan huomattavasti maahanmuuttajan mahdollisuuksia päästä osaksi suomenpuhujien yhteisöä.
Kurhila tiivistää erilaisten työyhteisöjen kieli- ja viestintätilanteet seuraavasti.
Työyhteisö, jonka pääkieli suomi:
- Kommunikointi ulkopuolelle on ongelmatonta.
- Maahanmuuttajalla on mahdollisuus oppia suomea, mutta osaaminen ei välttämättä tule esiin ja
ammatti-identiteetti kärsii.
Työyhteisö, jonka pääkieli BELF (Business English Lingua Franca):
- Laajimmin yhteisesti osattu kieli.
- Koetaan tasa-arvoiseksi, mutta taidoissa on eroja, ei tuo täyttä osallisuutta.
Monikielinen työyhteisö, kieli valitaan tilanteen mukaan:
- Puhuja voi käyttää vahvinta kieltään.
- Tehokasta ja helppoa, mutta vaatii työyhteisön melko monipuolisia kielitaitoja ja kielityötä sekä resursseja ja suunnittelua.
Me ammattikorkeakoulun asiantuntijat voimme erilaisilla koulutuksilla auttaa yrityksiä kieli- ja viestintätaidoissa. Tärkeintä on viestinnän sujuvuus ja ihan jokaisen osallistaminen. Monesti riittää, että ymmärrät ja että sinua ymmärretään!
Monissa suomalaisissa työpaikoissa ulkoinen ja virallinen viestintä saatetaan käydä englanniksi, mutta kahvitauoilla ja lounaalla puhutaan suomea. Myös kokousten alut ja loput sekä käytäväkeskustelut käydään suomeksi.
Lunch keeps people apart?
Maahanmuuttajalle tämä suomenkielinen keskustelu näissä tilanteissa on tietysti tehokasta kielitreeniä, mikäli hänet huomioidaan ja pyydetään mukaan. Jos puhujalta loppuvat suomen sanat niin enemmistökielisen yhteisön tulisi sietää variaatiota, tiedostaa miten itse puhuu ja kannustaa yrittämään. Englantia tai mitä tahansa muuta kieltä voidaan käyttää apuna. Sekakieli sallittu!
”Mitä kieltä puhuttais?”
”Puhu sä vaan vaikka saksaa, mä ymmärrän kyllä vaikka en oikein osaa ite puhua.”
”Sopiiks silti et mä puhun sulle sit suomea.”
”Joo.”
Lähteet:
Asiantuntijaesitykset Prolang ry:n kevätpäivillä 12.-13.5.2022: Kurhila Salla (HY), Menai Aicha (Suomen Yrittäjät).
Mikkonen Minttu 2022. ”Mitä kieliä tulevaisuudessa tarvitaan”. Viitattu 6.6.2022. https:// www.hs.fi/hyvinvointi.
Negretti, Raffaella and Garcia-Yeste, Miguel 2015: “Lunch Keeps People Apart”: The Role of English for Social Interaction in a Multilingual Academic Workplace. Multilingua 34 (1): 93-118.
—-
Artikkeli on osa Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän julkaisuja.
