Kuvittele maailma, jossa hoivakodit eivät ole vain ikääntyneiden hoitopaikkoja, vaan älykkäitä ympäristöjä, joissa teknologia parantaa elämänlaatua ja helpottaa hoitajien työtä….
Tekijät | Authors
Kätilö- ja perustason ensihoitajaopiskelijat harjoittelivat yhdessä matkasynnytyksen hoitoa
Matkasynnytykset ja muut suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset ovat lisääntyneet merkittävästi Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Tämä asettaa uusia moniammatillisia vaateita sekä ensihoidon että myös kätilötyön opetukseen.
Syyskuussa 2021 Turun ammattikorkeakoulu ja Turun ammatti-instituutti pitivät yhteisen matkasynnytyksen hoito -harjoitusiltapäivän kätilöopiskelijoiden ja perustason ensihoitajien välillä. Idea yhteistyöstä lähti instituutin opettajalta Niina Tunturilta, joka halusi tarjota opiskelijoilleen moniammatillisen oppimiskokemuksen AMK:n hyvissä koulutustiloissa. Ajatuksen taustana oli se, kun pienimpiä synnytysyksiköitä on suljettu viime vuosien aikana ja välimatkat sairaaloiden välillä ovat kasvaneet, myös suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset ovat lisääntyneet.
Moniammatillisuudesta on useita hyötyjä
Maailman terveysjärjestö (World Health Organization WHO) määrittelee moniammatillisen koulutuksen ja osaamisen prosessiksi, jossa eri koulutustaustaiset terveysalojen opiskelijat (tai työntekijät) oppivat yhdessä tiettyinä ajanjaksoina koulutuksen aikana. WHO:n mukaan moniammatillinen koulutus ja yhteistyö on osa innovatiivista strategiaa, jolla voidaan myös vaikuttaa maailmanlaajuiseen terveysalan työvoimakriisiin.
Moniammatillisella osaamisella ja oppimisella on monia hyötyjä. Tutkimuksissa on osoitettu, että koulutus lisää palvelujen laatua, vaikuttavuutta, asiakastyytyväisyyttä sekä myös potilasturvallisuutta. Moniammatillinen oppiminen poistaa myös mahdollisia kaavamaisia käsityksiä muista ammattialoista. Opiskelijat ymmärtävät ja arvostavat paremmin toistensa rooleja ja ammattitaitoa yhteisessä hoitoprosessissa. Tärkeää on ymmärtää, miten oma asiantuntijuus ja osaaminen tulevat yhteiseen käyttöön ja kaikkien hyväksi työskentelyssä.
Matkasynnytyksessä tarvitaan monialaista osaamista
Matkasynnytys sekä muu suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys sisältää aina riskejä sekä synnyttäjälle että vastasyntyneelle. Olosuhteet ovat usein nopeasti muuttuvia ja stressaavia, ja ainutlaatuisessa tilanteessa tarvitaan monialaista asiantuntijaosaamista. Useimmiten tarkoitetaan poikkeavan hyvää suoritusta, joka perustuu ammatilliseen sekä alakohtaisiin käytänteisiin. Usein matkasynnytystä on hoitamassa ambulanssissa toimiva ensihoidon tiimi ja synnytyssalin kätilö puhelinyhteydessä.
Yhteinen harjoitus kätilöopiskelijoiden ja perustason ensihoitajien välillä toteutettiin siten, että molemmat ryhmät, niin kätilöopiskelijat kuin perustason ensihoitajaopiskelijatkin olivat valmistautuneet ennakolta tulevaan harjoitukseen omassa opiskeluryhmässään. Tarkoituksena oli, että ensihoitajaopiskelijat saavat tutustua käytännön harjoituksiin, joita kätilöopiskelijat heille ohjasivat.
Ohjelmaan kuului muun muassa tutustuminen sydänäänilaitteeseen (KTG) ja raskauden keston määrittäminen. Lisäksi harjoiteltiin ulkotutkimuksen tekemistä, tutustuttiin imukuppi- ja pihtivälineisiin sekä harjoiteltiin varsinaista synnytyksessä avustamista ja sikiön ulosauttoon kuuluvia otteita.
Päivän huippukohtana oli simulaatioharjoitus
Iltapäivän kruunasi simulaatioharjoitus, jossa iltapäivän aikana opiskeltuja asioita pääsi soveltamaan käytäntöön todellisuutta muistuttavassa tilanteessa. Osa opiskelijoista osallistui varsinaiseen simulaatioon ja loput toimivat simulaation tarkkailijoina.
Simulaation lähtökohtana oli seuraava tilanne, joka kerrottiin harjoituksen alussa kaikille.
Olette perustason ensihoitajaopiskelijoita ja asutte kimppakämpässä Loimaalla. Naapurissanne asuu lapsiperhe, jonka 4- ja 6-vuotiaita lapsia olette satunnaisesti hoitaneet. Naapurin rouva Milla odottaa kolmatta lasta. Simulaatioharjoitus alkaa, kun naapurin mies Tomi soittaa hätääntyneenä ovikelloanne ja kertoo vaimonsa Millan synnytyksen käynnistyneen yllättävän rajusti ja pyytää apuanne. Lapset ovat kerhossa.
Simulaatioharjoituksen oppimistavoitteena oli, että osallistujat osaavat tukea ja auttaa synnyttävää naista suunnittelemattomassa sairaalan ulkopuolisessa synnytyksessä. Lisäksi tavoitteena oli, että he osaavat tarkkailla ja turvata vastasyntyneen peruselintoiminnot.
Tarkkailijat arvioivat synnyttäjän ja sikiön turvallisuutta sekä äidin ja isän tukemista synnytyksen aikana. He tarkkailivat myös vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja tiedonkulkuun liittyviä asioita.
Simulaatioharjoituksen purussa osallistujat kertoivat yllättyneensä synnyttävän perheen rauhoittavan kohtaamisen merkityksestä. Kumpikin opiskelijaryhmä toi esiin myös toistensa ammattien osaamisen ymmärtämisen lisääntyneen.
Hänninen (2019) on pro gradu -tutkielmassaan todennut, että ensihoitajien synnytyksen hoidon koulutuksessa keskeisiä sisältöjä voivat olla synnytystapahtumaan varautuminen ja ennakointi sekä synnytyksen etenemisen arviointi. Myös synnytyssalin kätilön konsultointi ja vastasyntyneen sekä äidin hoito ja valvonta, sekä turvallinen siirto synnytyssairaalaan ovat tärkeitä koulutuksen osa-alueita. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että taitopaja- ja simulaatio-oppiminen ovat hyviä käytänteitä osaamistavoitteiden saavuttamisessa.
Lisäkoulutusta synnytyksen hoidosta tarvitaan
Suomalaisten työssä olevien ensihoitajien synnytyksen hoidon osaamisesta puuttuu tutkimusnäyttö. Tutkimuksissa, joissa on selvitetty ensihoitajien käsityksiä synnytyksen hoidon osaamisesta, on tullut esiin, että osa heistä kokee selviytyvänsä normaalista, ilman komplikaatioita tapahtuvasta synnytyksestä hyvin. Osa taas kokee tietotaitonsa hauraammaksi ja selviytymisensä epävarmemmaksi. Komplisoituneen synnytyksen hoidossa tietotaidot koettiin riittämättömiksi melkein aina. Ensihoitajat kuitenkin tunnistivat osaamisensa rajallisuuden ja halusivat kehittää sitä.
Monet ensihoitajista peräänkuuluttavat lisäkoulutusta synnytyksen hoidosta jo peruskoulutuksen aikana, mutta myös täydennyskoulutusta valmistumisen jälkeenkin.
Lisäkoulutusta ja yhteisten harjoitteluiden jatkamista toivoivat myös sekä perustason ensihoitaja- että kätilöopiskelijat. Opiskelijat kokivat, että yhteinen harjoitus oli vaihtelua perinteisiin oppitunteihin, kun kaikkia osapuolia valmistettiin kohtaamaan toisensa ammattilaisina. On todennäköistä, että jossain vaiheessa urakehitystä kätilö voi kohdata tilanteen, jossa ohjaa ensihoitajaa synnytyksen hoidossa. Yhteistyö jo opiskeluvaiheessa auttaa ymmärtämään ja arvostamaan myös toisen ammattiryhmän osaamista ja ammattitaitoa.
”Opiskelijayhteistyö eri ammattiryhmien välillä on rikkaus”
Syksyisenä torstaina Turun ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen opetustilat täyttyivät innostuneista kätilö- ja lähihoitajaopiskelijoista. Alkamassa oli uusi moniammatillinen koulutusyhteistyö, jossa Turun ammatti-instituutin perustason ensihoitajaopiskelijat saivat perehdytystä matkasynnytyksen hoitoon. Samalla opittiin lisää raskauden ja synnytyksen ajan aiheista.
ICT-Cityssä järjestetyssä teemapäivässä ohjaajina toimi joukko seitsemännen lukukauden kätilöopiskelijoita. Yksi osallistujista oli kätilöopiskelija Veera Arvola, ensimmäiseltä koulutukseltaan ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja. Tausta on sama kuin perustason ensihoitajaopiskelijoilla, jotka ovat nyt mukana opetusyhteistyössä.
Arvolan mukaan eri ammattialueisiin suuntautuneiden hoitoalan opiskelijoiden kohtaaminen jo ennen työelämää on rikkaus paitsi opinnoille myös tulevalle työelämälle.
– Kun aikoinaan opiskelin perustason ensihoitoa, oli mielestäni synnytys yksi mielenkiintoisemmista asioista. Opetus oli tietysti silloinkin hyvää ja kattavaa, mutta koen näin jälkikäteen, että vastaavanlainen teemapäivä olisi ollut erityistä mielenkiintoa herättävä perinteisten oppituntien sijaan tai tueksi.
Arvola kertoo yhteisten harjoitusten tuoneen moniammatillista osaamista ja oppia molemmille opiskelijaosapuolille.
– Saimme harjoitusta ohjaamisen taitoihimme ja vahvistusta sille, että todella osaamme sen, mitä olemme opiskelleet oppitunneilla. Oli hienoa nähdä, kuinka kiinnostuneita perustason ensihoidon opiskelijat olivat synnytyksestä. He ottivat ohjeemme vastaan avoimesti ja motivoituneesti, Arvola kiittelee.
Teksti & kuva: Aleksi Rajamäki
Erinomaista palautetta saanut yhteisopetus saa jatkoa
Kerätyn palautteen perusteella kokemukset yhteisopetustilanteesta olivat pelkästään myönteisiä. Opiskelijat arvioivat oppineensa niin ohjaustaitoja, kädentaitoja, synnyttävän naisen kohtaamista sekä vuorovaikutustaitoja. Opettajat puolestaan saivat nauttia osaavien opiskelijoiden sujuvasta ja motivoituneesta yhteistyöstä sekä eri koulutusasteiden mukanaan tuomista näkökulmista.
Yhteistyö opettajien ja opiskelijoiden kesken oli antoisaa ja sujuvaa syksyn kiireisten aikataulujen yhteensovittamisesta huolimatta. Koronatilanteen vuoksi pitkään jatkuneiden etäopetusjaksojen jälkeen tuntui mukavalta tavata muita ja oppia yhdessä. Nyt opettajat ovat toiveikkaita, että yhteisharjoituksesta voitaisiin tehdä yhteinen, moniammatillinen käytäntö myös jatkossa. Yhteisen oppimiskokemuksen jälkeen jokainen sai rohkeutta järjestää vastaavia harjoituksia.
Lähteet
Araújo HPA, dos Santos LC, da Silva Domingos T, Alencar RA. 2021. Rev. Latino-Am. Enfermagem ;29:e3450 DOI: 10.1590/1518-8345.4484.3450
Hänninen J. 2019. Selviytymistä vai hyvää tuuria? Suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen hoidon osaaminen ensihoitajien ja kätilöiden tarinoissa. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.
Roodbol PF. 2010. Multiprofessional education to stimulate collaboration: a circular argument and its consequences. GMS Zeitschrift für Medizinische Ausbildung. Vol. 27(2). doi: 10.3205/zma000665
Ovaskainen K. 2021. Out-of-Hospital Deliveries in Finland: A Nationwide register study. Väitöskirja. Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampere: Tampereen yliopisto
Tervaskanto-Mäentausta, T., Lastumäki, O., Varkki, E. & Tervajärvi, L. 2020. Miten moniammatillinen terveysalan koulutus toteutuu suomalaisissa korkeakouluissa? ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 73. Viitattu 25.10.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020091870142.
World Health Organization. 2010. Framework for action on interprofessional education & collaborative practice. Geneva. Saatavilla: http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/70185/WHO_HRH_HPN_10.3_eng.pdf?sequence=1
Kuvat: Aleksi Rajamäki