Siirry sisältöön Siiry hakuun

Talk Journal

Tekijät | Authors

Korkeakoulutetuilla Suomeen muuttaneilla naisilla on pitkä ja kivinen tie työelämään

13.05.2024

Mielikuvat ”maahanmuuttajanaisista” ovat usein harhaan johtavia. Harva tietää, että Suomeen muuttaneiden naisten koulutustaso on samaa luokkaa tai hieman korkeampikin kuin suomalaisilla ja korkeampi kuin maahan muuttaneilla miehillä. Lähes puolella Suomeen muuttaneista naisista on korkeakoulututkinto. Heidän työllistymisessään on kuitenkin erityisiä haasteita.

Vaikka ulkomaalaistaustaisten, varsinkin naisten, työllisyysaste on parantunut Suomessa viime vuosina, se on korkeammasta koulutustasosta huolimatta edelleen alhaisempi (68 %) kuin vastaavien miesten (78 %). Siinä missä sekä suomalaistaustaisilla miehillä ja naisilla että ulkomaalaistaustaisilla miehillä työllisyysaste nousee lineaarisesti koulutusasteen mukana, ulkomaalaistaustaisilla naisilla korkea-asteen koulutus ei juuri paranna työllisyystilannetta keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Ulkomaalaistaustaiset naiset kylläkin lähes saavuttavat vastaavien miesten työmarkkina-aseman, mutta vasta yli 15 vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Työnhakijan haasteina voivat olla vaikeudet tunnistaa ja markkinoida omaa osaamistaan, vähäiset paikalliset verkostot sekä tiedon puute suomalaisten työmarkkinoiden toimintatavoista.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemä työ on myös useammin niin sanottua epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita sekä vuokra- tai alustatyötä kuten kuriiripalvelut ja alustavälitteiset taksipalvelut. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet (41 %) ovat vielä yleisempiä kuin miehillä (23 %). Syy epätyypillisiin työsuhteisiin on yleensä se, ettei muuta työtä ole saatavilla. Alle kymmenen prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä lastenhoidon takia.

Merkittävä osa työskentelee myös omaa osaamistasoaan vaatimattomammissa tehtävissä. Ulkomaalaistaustaiset naiset eivät useinkaan etene korkeaa koulutustaan vastaaviin ammatteihin, vaikka heillä olisi vähintään edistynyt suomen kielen taito. Useampi kuin joka kolmas korkeasti koulutettu ulkomaalaistaustainen nainen on ylikoulutettu nykyisiin työtehtäviinsä nähden.

Naisten resursseja jää siis käyttämättä paitsi työpanoksen myös osaamisen suhteen. Työnhakijan haasteina voivat olla vaikeudet tunnistaa ja markkinoida omaa osaamistaan, vähäiset paikalliset verkostot sekä tiedon puute suomalaisten työmarkkinoiden toimintatavoista. Toisaalta työllistymistä vaikeuttavat työnantajien tunnistetut tai tunnistamattomat ennakkoluulot, vaatimukset täydellisestä suomen kielen taidosta ja piilotyöpaikkojen yleisyys.

Tarvitaankin eri tasoisia keinoja naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Perhevapaauudistus lisää työelämän tasa-arvoa. Myös työpaikoilla tehtävä tasa-arvotyö, kuten tasa-arvosuunnitelma on tärkeää. Henkilökohtaisella tasolla mentorointi on osoittautunut toimivaksi keinoksi vastata työllistymisen haasteisiin. Turussa, kuten myös muualla Suomessa, toimii useita mentorointiohjelmia. Mentori on usein oman alansa ammattilainen, jolla on tietoa ja kokemusta suomalaisesta työelämästä. Hän tukee työnhakijaa polulla kohti työllistymistä tai yrittäjyyttä.

Vaikka koulutustaso olisi korkea, monet ulkomaalaistaustaiset etsivät uutta urapolkua Suomessa.

Uudenlaista mentorointimallia kokeillaan Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Mentoring Buddy -hankkeessa, yhteistyössä International Working Women of Finland ry:n ja International Professionals Finland ry:n kanssa. Sen rahoittaa Opetushallituksen jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.

Mentorointiohjelma on tarkoitettu Suomeen muuttaneille henkilöille, jotka ovat epätyypillisissä työsuhteissa. Ohjelma ei keskity suoraan työnhakuun, vaan tukee elinikäisen oppimisen polulla.

Osallistujat saavat tietoa siitä, miten aiemmin hankittu tutkinto voidaan Suomessa tunnustaa, miten täydentää tutkintoa tai etsiä uusia suuntia korkeakouluopintojen avulla. Mentoreina toimivat nykyiset korkeakouluopiskelijat ja tuoreet alumnit. He jakavat omia kokemuksiaan opinnoista, harjoitteluista ja opiskelijaelämästä sekä kannustavat eteenpäin. Mentori puolestaan saa ohjelmasta kansainvälisyysosaamista ja kehittää taitojaan ohjaajana.

Vaikka koulutustaso olisi korkea, monet ulkomaalaistaustaiset etsivät uutta urapolkua Suomessa. Jos haluaa työskennellä säännellyllä alalla tai tehtävässä, johon vaaditaan tietyn tasoista korkeakoulututkintoa, tarvitaan viranomaisen päätös ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamisesta. Prosessi on tunnettu pitkästä kestostaan ja kustannuksistaan. Suomalaiset työnantajat eivät usein myöskään ota huomioon ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Monet ulkomaalaiset suunnittelevatkin palaavansa korkeakouluun parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan Suomessa.

Mentoring Buddy -ohjelmaa ei ole rajattu sukupuolen mukaan. Naisten erityisistä työllistymisen haasteista kertoo se, että yli 90 prosenttia ohjelmaan hakeneista on naisia. Uusia keinoja tarvitaan erityisesti heidän työllistymisensä tukemiseksi.

 

Artikkeli on julkaistu Turun Sanomien Puheenvuorona 13.5.2024.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *