Kuvittele maailma, jossa hoivakodit eivät ole vain ikääntyneiden hoitopaikkoja, vaan älykkäitä ympäristöjä, joissa teknologia parantaa elämänlaatua ja helpottaa hoitajien työtä….
Tekijät | Authors
Rohkea, rohkeampi, yrittäjä – hyvää yrittäjän päivää!
Yrittäjän päivää on vietetty Suomessa 1990-luvun lopulta lähtien. Kalenteriin merkitty erityinen päivä on arvostuksenosoitus kaikille yrittäjille ja luonteva kohta pohtia yrittäjyyden merkitystä ja monitahoisuutta. Ammattikorkeakouluille yrittäjät ovat tärkeä sidosryhmä. Turun ammattikorkeakoulussa opiskelijoille tarjotaan valmiuksia kohti yrittäjyyttä koulutuksen kautta ja tutkimusryhmissä tehdään paljon kehittämistyötä alueen yrittäjien kanssa erilaisten hankkeiden puitteissa. Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmä tekee monialaista ja monipuolista yhteistyötä alueen yritysten kanssa.
Yrittäjän päivää on vietetty 5.9. vuodesta 1997 alkaen.Tuolloin syvästä talouslamasta toipumassa olleessa Suomessa koettiin tärkeäksi valaa uskoa yrittäjiin ja nostaa yleiseen keskusteluun yrittäjyyden toimintaedellytyksiä (Yrittäjänpäivä, 2024).
Yrittäjyyden merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen on tietysti paikallaan vuoden jokaisena päivänä. Talouden rattaat eivät pyöri ilman yrittäjiä; yritykset työllistävät ja tuottavat verotuloja. Suomessa oli vuonna 2023 noin 571 000 yritystä. Kun luvuista poistetaan maa-, metsä- ja kalatalous, puhutaan noin 443 000 yrityksestä (Tilastokeskus, 2024).
Suomen yrittäjien (2024) mukaan 2000-luvulla on ollut nähtävissä trendi, että uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin, jotka määritelmän mukaan työllistävät alle 250 henkilöä. Edelleen kaikkien yritysten liikevaihdosta 54,2 % syntyy pk-yrityksissä ja kaiken kaikkiaan valtaosa yrityksistä on hyvin pieniä, 95,5 % niistä lukeutuu mikroyrityksiin, jotka työllistävät alle 10 henkilöä.
Yrittäjät ja yritykset luovat uutta epävarmoissa oloissa
Suomen kielen sana ”yrittää” pitää sisällään jotain olennaista yrittäjyyden luonteesta. Etymologisen sanakirjan (2024) mukaan yrittää juontaa juurensa sanoihin koettaa, pyrkiä; olla vähällä (tehdä jotakin). Jotain olennaista yrittäjyyden luonteesta kiteytyy näihin sanoihin. Yrittäjyys on jatkuvia pieniä ja suuria askeleita luotsata omaa ideaa, liiketoimintamallia ja liiketoimintaa eteenpäin. Yrityksen ja välillä erehdyksenkin kautta.
Yrittäjyys on jatkuvia pieniä ja suuria askeleita luotsata omaa ideaa, liiketoimintamallia ja liiketoimintaa eteenpäin.
Peter Drucker on sanonut ”paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda se itse”. Lause kuvastaa aktiivista toimijuutta. Yrittäjälläkään ei ole kristallipalloa tulevaisuuden suhteen, mutta kykyä ja uskallusta luoda joka päivä uusia tuotteita, palveluita, asiakassuhteita, liiketoimintamalleja, sekä tapoja luotsata yritystään eteenpäin alati muuttuvassa ja epävarmassa toimintaympäristössä.
Saras D. Sarasvathyn effektuaatio -teoria (Sarasvathy, 2001) on ollut yrittäjyyden tutkimuksessa käänteentekevä korostaen toiminnan ja sopeutumisen merkitystä suunnittelun ja ennustamisen sijaan. Teorian kulmakivet ovat seuraavat:
- Aloita siitä, mitä sinulla jo on.
- Panosta vain sen verran, mitä olet valmis menettämään.
- Rakenna kumppanuuksia ja hyödynnä muiden resursseja.
- Hyödynnä odottamattomat tapahtumat ja käännä ne eduksesi.
- Keskity siihen, mitä voit hallita, äläkä murehdi ennustamattomista tekijöistä.
Yrittäjyyden monet kasvot
Yrittäjät ja yritykset ovat myös kaikkea muuta kuin homogeeninen joukko. Perinteisessä mielessä yrittäjä on henkilö, joka perustaa ja johtaa yritystä, joka voi muodoltaan olla osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai toiminimi. Toisinaan yrittäjyys voi olla edessä perheyrityksen sukupolven vaihdoksen koittaessa. Aina yritystä ei tarvitse perustaa, olemassa oleville yrityksille tarvitaan jatkajia.
Yrittäjyyden sateenvarjon alle kuuluu myös osuuskuntayrittäjyyttä, yhteiskunnallisesta yrittäjyyttä, freelancereita ja kevytyrittäjiä. Suurelle joukolle suomalaisia yrittäjyys on myös palkkatyön lisänä tapahtuvaa osa-aikayrittäjyyttä.
Korkeakouluissa pyritään edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjämäisten valmiuksien kehittymistä monin eri tavoin.
Maahanmuuttajayrittäjyys on kasvava osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa paljon erilaisia neuvontapalveluita ja tukea aloittaville yrityksille. Alueellisesti syntyy yrittäjyysekosysteemejä, joissa korkeakoulut ovat myös merkittävässä roolissa. Palvelujen äärelle ja verkostoihin sisälle pääseminen voi olla askeleen monimutkaisempaa muualta tulleelle esimerkiksi kielimuurin takia, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota palvelujen ja verkostojen saavutettavuuteen.
Sisäinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen ajattelu pukee ihan jokaista
Yrittäjät ovat siis aloitekykyisiä, rohkeita, epävarmuutta sietäviä, joustavia ja ongelmanratkaisukykyisiä. Hetkinen. Eikö näitä ominaisuuksia sitten kaivata myös kaikenlaisten yritysten työntekijöiltä ja julkisella sektorillakin? Kyllä vain. Yksilön yrittäjämäinen asenne ja toiminta, sisäinen yrittäjyys, on jonkinlainen vastakohta ”olen vain täällä töissä” -asenteelle.
Sisäinen yrittäjyys voi parhaimmillaan tuottaa yritykselle innovaatioita, tehokkuutta, kilpailukykyä ja kehittymistä. Kun yrityksen johto tunnistaa yrittäjämäisen toimintatavan arvon, siihen kannustetaan, sen toteutumista seurataan ja siitä palkitaan systemaattisesti.
Osuuskuntayrittäjyys korkeakoulun oppimisympäristönä
Korkeakouluissa pyritään edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjämäisten valmiuksien kehittymistä monin eri tavoin. Yrittäjyys on ennen kaikkea toimintaa. Tästä syystä yrittäjyyttä ei opita ja opiskella luokkahuoneissa kuuntelemassa luentoja yrittäjyydestä.
Turun ammattikorkeakoulun BisnessAkatemia BisnesAkatemia (turkuamk.fi) on oppimisympäristö, jossa osuuskuntamuotoisesti opiskelijat pääsevät tekemään aitoja, laskutettavia yritystoimeksiantoja. Siis olemaan yrittäjiä. Osalle kokemus on ponnahduslauta kohti omaa yritystoimintaa, toisille taas arvokas kokemus, josta voi ammentaa toimiessaan jonkun yrityksen palkkalistoilla.
Korkeakoulun ja yrittäjien yhteistyö hanketoiminnan kautta
Turun ammattikorkeakoulun yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmä tekee moniammatillisesti tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin liittyviä hankkeita. Tutkimusryhmä toimii yhdessä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneidemme kanssa.
Tutkimusryhmän kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset pk-yritykset ja niiden tukeminen kasvussa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä haastavat yrityksiä uudistamaan liiketoimintamallejaan. Kestävä arvonluonti edellyttää toimimista yhteistyöverkostoissa. Tutkimusryhmän asiantuntijat tekevät niin käytännönläheistä yritysten koulutusta, osaamisen päivitystä ja sparrausta kuin myös tutkimusta edellä mainituista teemoista.
Seuraavassa muutamia nostoja tutkimusryhmän toteuttamista hankkeista viime vuosilta, joissa ollaan muun muassa pyritty edistämään pk-yritysten muutoskyvykkyyttä Ammattikorkeakoulut yritysten tukena muuttuvassa maailmassa – TalkTalk (turkuamk.fi), kehittämään innovointiosaamista Innovointi – lääke yrityksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi – TalkTalk (turkuamk.fi), vastaamaan huutoon tarjota ajantasaista digiosaamista yrittäjille Tekoäly – hyötyä vai ajanhukkaa? – TalkTalk (turkuamk.fi) ja kohdennetusti tarjota digiosaamista yli 50-vuotiaille mikro- ja pk-yrittäjille Digivalmennuksen opit otettiin käyttöön omissa yrityksissä – TalkTalk (turkuamk.fi) .
Parhaillaan käynnissä on valmennusta ja työkaluja yrittäjille liiketoiminnan kehittämiseen Osaamisraketti -hankkeessa Osaamisraketti | BusinessClub (turkuamk.fi) sekä pyrimme kasvattamaan pk-yritysten TKI-kyvykkyyksiä niin sanottu TKI-polku hankkeen puitteissa Polku kansainväliseen TKI-toimintaan Varsinais-Suomessa – Turun ammattikorkeakoulu (turkuamk.fi).
Maljannosto yrittäjille
Yrittämiseen ja yritystoimintaan kuuluvat myös epäonnistumiset, takapakit ja konkurssitkin. Talouden suhdannevaihtelut, ja ennalta arvaamattomat toimintaympäristön shokit vaikuttavat yrityksiin. Yrittäjyys kysyy rohkeutta, peräänantamattomuutta ja näkemyksellisyyttä. Yrittäjät ja yritykset ovat siis maljannoston arvoisia – erinomaista yrittäjän päivää!
Lähteet:
Sarasvathy, S. D. (2001). Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency. Academy of management Review, 26(2), 243–263.
Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72.
URN: NBN:fi:kotus-202259 ISSN 2323-3370. https://www.kotus.fi/
Suomen Yrittäjät. 2024. https://www.yrittajat.fi/
Tilastokeskus. 2024. https://stat.fi/
Yrittäjänpäivä. 2024. https://yrittajanpaiva.fi
—
Artikkeli on osa Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän julkaisuja.