19.03.2026

Miten opiskelijat tällä hetkellä käyttävät generatiivista tekoälyä opinnoissaan? Käyttävätkö opiskelijat tekoälyä päästäkseen yli siitä, missä rima on matalimmillaan? Miten tekoälystä saadaan oppilaitoksissa oppimisen ja ajattelun edistäjä?

Valitettavan usein oppilaitosten kahvihuoneissa keskustellaan opettajien kesken siitä, onko opiskelijan palauttama tuotos tekoälyn tekemä vai tehty ilman tekoälyn avustusta. Opettajille tämä tekoälyaikana haasteellinen teema on tärkeä, mutta usein se kääntää ajattelun tekoälyä kohtaan negatiiviseksi ja syö hapen keskustelulta tekoälyn oppimista edistävistä mahdollisuuksista.

Miten opiskelijat tällä hetkellä käyttävät tekoälyä ja mihin suuntaan käyttöä kannattaisi oppilaitoksissa ohjata? Artikkelissa tarkastellaan näitä ajankohtaisia kysymyksiä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille loppuvuonna 2025 toteutetun kyselyn sekä opettajien tekoälyvalmennuksissa syksyllä 2025 nostettujen tulevaisuuden suuntaviivojen pohjalta.

Tekoäly toimii sparrausapuna ja edistää oppimista

Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin laaja sisäinen opiskelijakysely marraskuussa 2025 nykyisen verkko-oppimisympäristön käyttökokemuksiin liittyen. Mukaan liitettiin myös kysymys tekoälyn käytöstä, jotta saataisiin samalla käsitystä tyypillisimmistä käyttökohteista ja -tavoista.

Suomenkielisten opiskelijoiden (n=559) yleisimmin mainitut käyttötavat kysymyksessä ”Miten käytät tekoälyä opinnoissasi?” olivat:​

• Tiedonhaku (yleisluonteinen, pintapuolinen tai tarkentava)​
• Tekstin muokkaus ja oikoluku (kielioppikorjaukset, selkeytys, tyylin parantaminen)​
• Tiivistäminen ja yhteenvetojen tekeminen​
• Ideointi ja sparraus (esseet, esitykset, projektit)​
• Tehtävänantojen selkeyttäminen ja käsitteiden/ käsitysten avaaminen​
• Kääntäminen (erityisesti englannista suomeen tai päinvastoin)​
• Lähteiden etsiminen (hakusanojen ideointi, alustava kartoitus)​
• Matematiikan ja teknisten tehtävien tukena (selityksiä ilman valmiita vastauksia)​
• Kuvien luonti (esityksiin, visualisointeihin)​
• Koodin tai ohjelmistojen virheiden selittäminen​
• Inspiraatio: aiheet, näkökulmat, tyhjän paperin syndrooman helpotus

Suurin osa opiskelijoiden käyttötavoista on opiskelua tukevaa ja oppimista edistävää, vaikka usein oppilaitoksissa kuuleekin tarinoita tekoälyn käytöstä lähinnä vilppitarkoituksiin. Toki opiskelijat saattoivat vastatessaan jättää kertomatta vilpilliset käyttötapansa, mikä voi kaunistaa tuloksia hieman.

Tätä tukee tuore 13–17-vuotiaille opiskelijoille toteutettu Pew Research Centerin kysely syyskuulta 2025 (McClain et al. 2026), jossa peräti 59 prosenttia vastanneista koki, että tekoälyä käytetään heidän koulussaan vilppitarkoituksessa yleisesti. Vaikka nyt onkin kyse korkeakouluopiskelijoista, osuus tuskin muuttuu merkittävästi. Lisäksi on huomioitavaa se, että osa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vastauksissa ilmenevistä käyttötavoistakin voi olla kiellettyjä, mikäli opettaja ei salli tekoälyn käyttöä oppimistehtävissään.

Erityisesti vastauksissa, jotka liittyivät käyttöön matematiikan ja teknisten tehtävien tukena, ilmeni positiivinen sparraava käyttötyyli, eli sparrausapua pyydetään niin, että tekoäly ei kerrokaan suoraa vastausta. Turun ammattikorkeakoulussa opettajatiimeille järjestetyissä tekoälyvalmennuksissa syksyllä 2025 nostettiin esille tekoälyn käyttö oppimiskaverina ja tehtävävalmentajana, ja se synnytti hyvän vastaanoton ja aktiivista keskustelua opettajien keskuudessa. Valmennusten jälkeen tätä myönteistä käyttötapaa onkin kannustettu opettajien toimesta, mikä on toivottavasti vaikuttanut osaltaan kyselyn vastauksiin.

Vastuullisuus ja luotettavuus mietityttävät

Pew Research Centerin tutkimuksessa 54 prosenttia 13–17-vuotiaista oli käyttänyt tekoälyä koulutehtävissään: peräti 10 prosenttia kertoi tekevänsä kaikki tai lähes kaikki tehtävät chatbotin avulla (McClain et al. 2026). Tämä kuvaa hyvin sitä, millaista opiskelijaa ja tekoälyn hyödyntäjää on tulossa korkeakouluihin toiselta asteelta lähivuosina. Tilanne haastaa opettajat tehtävien sekä opetus- ja arviointimenetelmien päivittämisessä tekoälyaikaan ja tuo kasvavan tarpeen opettaa ja ohjata opiskelijoita vastuullisessa tekoälyn käytössä ja tekoälylukutaidossa.

Osa vastanneista Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoista ei kyselyn mukaan käytä tekoälyä ollenkaan, mihin syinä ovat mm.​

• luottamuksen puute (virheellisyys)​,
• halu oppia itse​,
• eettiset ja ympäristösyyt​,
• huoli plagioinnista ja opetuksen tason laskusta​ sekä
• pakko käyttää vain silloin, kun tehtävä sitä vaati.​

Esille tulleita syitä tulisi nostaa keskusteluun oppitunneilla opettajien johdolla sekä lisätä tekoälylukutaitoa ohjauksella ja rohkeutta sen vastuulliseen käyttöön.

Listan syistä ensimmäiseen liittyy usein virheellinen käyttö tiedonhakuun, mikä ei ole generatiiviselle tekoälylle paras ja toimivin käyttötarkoitus. ”Halu oppia itse” on ihailtava syy, mutta tähän ajatusmaailmaan voisi tuoda ohjatusti esimerkkejä tekoälyn käytöstä oppimisen edistäjänä ja sparrausapurina. Tekoälyn käytön vaatiminen oppituntien aikaisessa harjoittelussa tai oppimistehtävien teossa on lisääntynyt oppilaitosten sopimuspohjaisten tietoturvallisten tekoälysovellusten myötä. Tästä puolestaan viestii listan viimeinen kohta.

Tekoälyn käyttö on nykytyöelämässä yksilön ja organisaation kilpailukyvyn edellytys, eikä sen käyttöä voi välttää tulevaisuudessa.

Eettisiin ja ympäristösyihin on haastavampi tarttua, sillä tutkimustenkin valossa generatiivisen tekoälyn käyttö kuluttaa ympäristöä merkittävästi. Tekoälyn käyttö on kuitenkin nykytyöelämässä yksilön ja organisaation kilpailukyvyn edellytys, eikä sen käyttöä voi välttää tulevaisuudessa. Sen sijaan sitä voi opetella hyödyntämään niin, että ympäristövaikutukset minimoidaan oman käytön osalta, ja tässä oppilaitoksilla on merkittävä rooli. Käyttäjien yhteinen toiminta muodostaa huomattavan suuren ympäristövaikutuksen, joten tarkoituksenmukaisella tekoälyn käytöllä, hyvällä kehotteen muotoilulla ja tiedostamalla käytön energiankulutus voi yksittäinenkin käyttäjä vähentää ympäristökuormaa (Simpanen, 2025).

Tiivistetysti tekoälyä käytetään Turun ammattikorkeakoulun kyselyn mukaan eniten tiedonhakuun, tekstien tiivistämiseen ja muokkaamiseen, ideointiin, selityksiin sekä käännöksiin, mutta osa opiskelijoista välttää sitä kokonaan eettisistä, luottamuksellisista tai oppimiseen liittyvistä syistä.

Tekoälyn vaikutus yhdenvertaisuuteen ja oppimismahdollisuuksiin

Vaikka tekoälyn käyttö on yleistynyt opetuksessa ja oppimistehtävissä, on tärkeää huomioida sen vaikutukset opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen. Tekoäly voi madaltaa kynnystä osallistua oppimiseen ja tarjota välitöntä tukea ja räätälöityjä ratkaisuja erilaisille oppijoille, esimerkiksi niille, jotka tarvitsevat lisäapua kielen, jäsentelyn tai ideoiden kanssa. Nopeasti saatavilla oleva palaute voi taas auttaa erityisesti opiskelijoita, jotka eivät aina uskalla pyytää apua opettajilta tai vertaistovereilta, tai kun palautetta kaivataan 24/7 opiskelun edistymiseksi.

Kaikilla opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä samanlaista mahdollisuutta ja osaamista hyödyntää tekoälyä, mikä lisää oppimisen eriarvoisuutta. Tämä näkyy opiskeluarjessa myös eri taustoista tulevien opiskelijoiden kohdalla ja korostaa oppilaitosten roolia ohjata ja tukea opiskelijoita tekoälyn hyödyntämisessä yhdenvertaisesti ja vastuullisesti. On tärkeää, että opiskelijat saavat tarvittavaa koulutusta tekoälylukutaitoon sekä ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä. Näin voidaan varmistaa, että tekoäly toimii aidosti oppimisen tukena eikä syvennä olemassa olevia eroja.

On tärkeää, että opiskelijat saavat tarvittavaa koulutusta tekoälylukutaitoon sekä ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä.

Generatiivinen tekoäly voi sitouttaa opiskelijaa paremmin palautteeseen tekoälyn antaessa nopeaa ja yksilöllistä palautetta jatkuvan vuorovaikutuksen avulla (Zhan et al. 2025). Vaikka oppilaat usein pitävät opettajan palautetta hyödyllisempänä ja luotettavampana, Hendersonin (2025) mukaan tekoälyn antama palaute on helpommin saavutettavaa, ymmärrettävämpää, vähemmän negatiivista sekä helpommin ymmärrettävää. Tulokset viittaavat siihen, että nämä palautevaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia vaan opiskelijat voivat hyödyntää molempia koska ne palvelevat erilaisia tarkoitusperiä (Henderson et al., 2025).

Tulevaisuudessa tekoälyn rooli oppimisessa kasvaa entisestään. Generatiivinen tekoäly tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia oppimisen yksilöllistämiseen ja opiskelijan tukemiseen, mutta samalla se asettaa uusia vaatimuksia sekä opiskelijoille että oppilaitoksille. Oppilaitoksissa onkin tärkeää varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on riittävä osaaminen ja ymmärrys tekoälyn vastuulliseen käyttöön, jotta valjastamme sen tukemaan oppimista eikä vahvistamaan eriarvoisuutta.