29.05.2026

Taideakatemian Valmis!-juhlassa on iloittu uusista kulttuuri- ja taidealan ammattilaisista, opintojen aikana saavutetusta kehittymisestä, osaamisten, ammatillisen varmuuden, itsetunnon ja identiteetin rakentumisesta. Taideakatemian johtaja  Timo Tanskanen ja Taiteeen perusopetusliitto TPO:n toiminnanjohtaja Viivi Seirala tarkastelivat juhlapuheissaan mm. verkostoitumisen ja yhteistyön merkitystä. Tämä artikkeli koostuu edellä mainituista puheista.

Timo Tanskanen, Kulttuuri ja taide kasvun ja toivon rakentamisessa

Tapahtuma-alan kasvusopimus on tarpeen

Olin eilen mukana aloittamassa työ- ja elinkeinoministeriön ja Tapahtumateollisuus ry:n käynnistämää tapahtuma-alan kasvusopimustyötä. Kasvusopimus on yhteistyö- ja vuorovaikutusmalli, jonka tavoitteena on käytännön toimin tukea alan yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Miksi tapahtuma-ala on niin tärkeä, että tällainen erillinen sopimus tarvitaan? Suomi on perinteisesti ollut teollisuuden ja teknologian maa. Menestystä on laskettu savupiippujen ja merikonttien määrällä.

Erilaiset festivaalit, konsertit, konferenssit sekä urheilu-, messu-, yritys- ja kulttuuritapahtumat ovat kasvaneet vasta viime vuosikymmeninä nykyiseen merkitykseensä. Kasvun edellytyksenä on ollut esitys- ja viestintätekniikan sekä tapahtumatilojen kehittyminen. Tapahtumilla on merkittäviä alueellisia vaikutuksia viihtyvyyteen, elinvoimaan, erilaisten ammattilaisten työllistymiseen ja talouteen. Vaikka Suomi onkin kesätapahtumien luvattu maa, olemme monessa suhteessa vielä perässä muita Pohjoismaita tapahtumien ammattimaisuudessa ja koossa. Tapahtuma-ala on monelle teistä valmistuvista yksi tärkeä osa-alue työllistymiseen.

Siksi sen tulee kehittyä. Tapahtumat tulee nähdä oikeana elinkeinona, eikä pelkkänä harrastelijamaisena puuhasteluna. Tapahtuma-ala on kolmen miljardin euron elinkeino, jota ei vieläkään kunnolla tunnisteta. Toki tulevaisuudessakin tapahtumia tehdään myös harrastajapohjalta, mutta olisi hienoa, jos yhä useampi tapahtuma toimisi hyvin tuotettuna, reiluin työehdoin tarjoten taiteen ja median ammattilaisille vastineeksi muutakin kuin näkyvyyttä. Näkyvyydellä kun on tosi huono vaihtoarvo ruokakaupassa tai asuntolainan lyhennyksissä.

Maailman- ja kotimaan tilanne ei ole tukenut luottamusta tulevaisuuteen

Valtaosa teistä valmistuvista aloitti opintonsa neljä vuotta sitten. Tuntuu, että maailma on muuttunut sinä aikana monin tavoin. Maailmanpolitiikkaa ovat leimanneet Venäjän Ukrainassa aloittama häpeällinen hyökkäyssota, Yhdysvaltain poliittisen tilanteen muuttuminen ja monet muut mullistukset.

Kotimaassa talouskasvu on ollut olematonta. Työttömyydessä sen sijaan nakutetaan huippulukuja. Kulttuurin, taiteen ja median kentällä työllistyminen on muuttunut haasteelliseksi erilaisten supistusten ja yritysten taloudellisen tilanteen vuoksi. Ylipäänsä taiteen, kulttuurin ja sivistyksen arvostus tuntuu kärsineen rajun inflaation.

Iso osa teistä nyt valmistuvista on elänyt ja käynyt koulunsa maailmanajassa, jossa ei ole nähty kasvukauden tuomaa luottamusta tulevaisuuteen. Ei ole koettu luottamusta ja toivoa oman talouden turvaan ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kannustavuutta. Sen sijaan elinympäristö ja media on täyttynyt lopun alkua ja kadotusta kauhistelevista.

Toivo on merkittävä voimavara – myös vaikeissa olosuhteissa

Terhokodin ylilääkäri Tiina Tasmuth kirjoittaa: ”Historia on yhä uudelleen todistanut toivon tärkeydestä selviämisen voimavarana. Toivo on voinut viedä vaikkapa läpi Auschwitzin tai Siperian vankileirien.”

Psykoterapeutti Maaret Kallio sanoo, että toivolla on valtava voima ja se näyttää suuntaa eteenpäin. Toivo on uskoa siihen, että asiat voivat muuttua. Luottamusta siihen, että asiat menevät parhain päin. Uskoa siihen, että on itse kykenevä ja vapaa toimimaan ja vaikuttamaan asioihin.

Toivon, että teille on syntynyt luottamusta omaan osaamiseenne ja toivoa tulevasta. Elinvoimainen taide ja kulttuuri syntyy rohkeudesta kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudestaan. Te ette ole maailman ja yhteiskunnan muutoksen kohteita, vaan te olette muutoksen tekijöitä. Kulttuuri, taide ja media kyseenalaistavat muutosta ja luovat sitä.

Te kysytte, mikä voisi olla toisin. Te annatte kielelle, kuvalle ja kokemukselle muodon, joka auttaa muita ymmärtämään maailmaa.

Teidän tehtävänne ei ole sopeutua, vaan osallistua. Rakentaa ja avata uusia näkymiä.

Taiteella on merkitys ja arvoa

Suomen kielen sana ”taide” on varsin nuori ja se on tullut käyttöön 1840-luvulla. Sana on uudissana, joka on johdettu sanoista taitaa ja taito. Taustalla on latinan sana ”ars”, joka tarkoittaa mm. taitoa, taitavuutta, kätevyyttä, käsityötä ja ammattia. Nykyisessä taidepoliittisessa keskustelussa rakennetaan raja-aitoja puhumalla taiteen itseisarvosta ja välinearvosta.

Taiteella on itseisarvo ja haluaisin nähdä taiteilijuudessa sen näkökulman, että erilaiset menetelmät ovat osa taiteilijan ammatin työkalupakkia. Että itse asiassa erilaiset toimeksiannot, kohderyhmät ja työskentely-ympäristöt ovat taitelijan välineitä tehdä työtään ja käyttää osaamistaan – niillä on arvo taiteilijan välineinä. Silloin esimerkiksi kulttuurihyvinvointiin liittyvässä keskustelussa ei tulisi olla äänenpainoja taiteellisen osaamisen alistamisesta johonkin vähempiarvoiseen tai jopa väärään. Sen sijaan kulttuurihyvinvoinnin kenttä, tai mikä tahansa muu yhteiskunnan ala, on yksi toiminta-alue, jossa taiteilija voi hyödyntää osaamistaan, luoda merkityksellisyyttä eri kohderyhmille ja laajentaa omaa ansainnan repertuaariaan.

Valmis – olemaan tuvallisin mielin keskeneräinen

Valmistuminen on iso sana. Se kuulostaa lopulliselta. Pelottavaltakin. Oliko tämä nyt tässä? Voinko minä olla valmis, kun olen kuitenkin ihan tavallinen ihminen? Tälläkö nyt pitäisi selvitä ja pärjätä? Valmistuminen ei ole päätepiste, vaan seuraavan vaiheen alku. Se tarkoittaa, että on saavutettu kasvussa yksi välivaihe. Olemme kaikki keskeneräisiä. Kaikilla meillä on mahdollisuus vielä kehittyä. Koska kun hedelmä on kypsä, se alkaa mädäntyä.

Olkaamme siis onnellisia omasta keskeneräisyydestämme. Osa ammattilaiseksi kasvamista on kyky kestää keskeneräisyyttä ja kääntää se voimavaraksi. Te olette oppineet toimimaan tilanteissa, joissa kaikki ei ole selvää. Teillä on kyky tehdä, vaikka lopputulosta ei vielä tiedetä. Teillä on kyky luottaa siihen, että merkityksiä syntyy tekemisen kautta. Tulevaisuus ei ole valmis. Te pystytte elämään keskeneräisinä. Ja siksi te olette valmiita.

Perinteisesti Taideakatemian uudet opiskelijat otetaan vastaan orientoivalla viikolla kättelyllä ja johtajan tervetuliaistilaisuudella. Siinä tilaisuudessa pyydän uusia opiskelijoita katsomaan vierustoveriaan ja muistamaan, että tulevaisuudessa hän voi olla lähin kollega, alainen tai esihenkilö. Mikä on tilanne tämän päivän vierustoverisi kanssa? Opiskeluaikana syntyvät verkostot ja ystävyyssuhteet kantavat pitkälle työelämään. Hyödyntäkää ja ylläpitäkää niitä.

Henkilökuntamme on ollut kannattelemassa teitä opintojenne aikana – ja uskon, että olette saaneet heiltä sellaista osaamista ja asennetta, joka kantaa teitä myös tästä eteenpäin.

Toivotan teille toivoa tulevaisuuteen ja luottamusta omaan osaamiseenne. Lämpimät onnittelut kaikille teille valmistuville!

Haluan kiittää kaikkia opiskelijoitamme kuluneesta lukuvuodesta. Osaamisenne näkyy vahvana Turun alueella, koko Suomessa sekä kansainvälisillä areenoilla. Ammattikorkeakoulujen kolmikymmenvuotinen taival on muuttanut olennaisesti myös varsinaissuomalaista kulttuurityöelämää. Taideakatemian koulutusten ja alumnien myötä Turkuun on syntynyt animaation, elokuvan, nukketeatterin ja sirkuksen elinvoimaiset toimialat. Ja moni muut taiteenala on laajentunut ja vahvistunut.

Erityiskiitokset osoitan upealle henkilökunnallemme, joka on tehnyt kaikkensa korkeakoulumme toiminnan mahdollistamiseksi tänäkin lukuvuonna.

Tänään on juhlan aika! Saamme uuden joukon osaajia osaksi yhteisöämme ja yhteiskuntaamme. Valmistuminen on sekä upea henkilökohtainen saavutus että yhteisen ilon aihe!

 

Viivi Seirala, Verkostot kantavat – eteenpäin

Muutama viikko sitten sain seurata myös eräästä toisesta oppilaitoksesta valmistuvien kepeästi kuplivaa tunnelmaa. On hienoa nähdä, miten opiskelijat eri puolilla Suomea iloitsevat yhdessä toistensa onnistumisista, kuten myös te teette täällä tänään. Se rakentaa yhteisöllisyyttä, joka puolestaan vahvistaa luottamusta ja rohkeutta. Kannustakaa ja tukekaa toisianne myös jatkossa, sillä te ette lähde työelämään yksin. Teillä on jo nyt ympärillänne suuri joukko kollegoita. Suomi on pieni maa, ja usein huomaa, että joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun. Näin muodostuu verkosto, joka kantaa, auttaa ja yhdistää. Opiskeluaikojen ja uran alkuvaiheen kesä- tai harjoittelupaikkojen verkostot kulkevat usein mukana vuosikymmeniä.

Jokainen uusi valmistuneiden joukko tuo mukanaan jotakin uutta. Te tuotte aloillenne uusia näkökulmia sekä uusia tapoja ajatella ja toimia. On aina virkistävää huomata, miten nuoret kollegat tarttuvat asioihin omalla tavallaan ja samalla vievät niitä jälleen askeleen eteenpäin. Omat ajatukset ja ideat kannattaa tuoda rohkeasti esiin.

Työuran risteyksissä avautuu uusia suuntia ja näköaloja

Arvostan suuresti myös teitä, jotka olette hakeutuneet uudelle alalle myöhemmässä vaiheessa elämää tai täydentäneet osaamistanne työuran eri vaiheissa. Työelämä tarvitsee moniosaajia, erilaisia kokemuksia, näkökulmia ja koulutustaustoja.

Aloilla, joille nyt valmistutte, työ ja sen tulokset ovat usein suorassa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Teoksina, teksteinä ja monissa muissa muodoissa. Taide tavoittaa sisimpämme tavalla, jota ei tarvitse yrittää selittää. Pedagogeina voitte olla osa ihmisten elämää vaiheessa, jossa he luovat perustaa omalle tulevaisuudelleen.

Taiteella on muutosvoimaa

Teillä on valmiuksia ja välineitä vaikuttaa yhteiskuntamme kehitykseen, sillä taide, kulttuuri, journalismi ja mainonta osallistuvat, luovat ja muokkaavat yhteiskunnallista keskustelua ja ilmapiiriä. Taide- ja luovat alat vahvistavat ihmisten hyvinvointia, henkistä kriisinkestävyyttä ja luovat talouskasvua, työtä sekä uusia innovaatioita. Moni yritys voisi hyödyntää taide- ja luovien alojen koulutuksen saaneiden osaamista vielä nykyistä enemmän. Tämä on noussut esiin myös keskustelussa muun muassa Suomen kilpailukyvyn vahvistamisesta. Uskon, että näin myös käy, sillä luovuuden merkitys ja mahdollisuudet tunnistetaan aiempaa vahvemmin. Tämä näkyy esimerkiksi peruskoulun jo valmistuneessa, ja korkeakoulutuksen ja -tutkimuksen viimeistelyvaiheessa, olevissa visioissa.

Moni teistä tulee todennäköisesti toimimaan yrittäjinä, rakentamaan omia projektejaan tai yhdistämään eri aloja uusilla tavoilla. Se vaatii rohkeutta ja unelmia, mutta juuri niistä syntyvät usein kaikkein kiinnostavimmat asiat. Unelmat myös usein ohjaavat alitajuisesti tekemään valintoja, jotka vievät niiden toteutumista kohti.

Kannustan teitä katsomaan myös maamme rajojen ulkopuolelle. Suomalaisille taiteen tekijöille, pedagogiikan osaajille ja luovan alan ammattilaisille on maailmalla tilaa. Menkää, oppikaa ja verkostoitukaa – ja tuokaa kokemuksenne ja kolleganne maailmalta myös takaisin tänne.

Lämpimät onnittelut valmistumisestanne ja tervetuloa alalle! Monen kanssa varmasti kohtaamme!