30.08.2026

Turun ammattikorkeakoulun tekemä kalatalouden imagokysely osoittaa, että ala on suurelle osalle nuorista vieras eikä juuri esiinny nuorten ja opiskelijoiden urasuunnitelmissa. Ala kuitenkin kaipaa koulutettuja osaajia kotimaisen kalatalouden kilpailukyvyn ja tulevaisuuden varmistamiseksi.

Kotimaisen kalatalouden kasvulle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet jo edellisellä hallituskaudella. Valtioneuvoston asettaman kotimaisen kalan edistämisohjelman (2021,18) tavoitteena on liki tuplata toimialan liikevaihto 1,7 miljardiin euroon sekä luoda edellytykset 3 000 uuden työpaikan syntymiselle vuoteen 2035 mennessä.

Kalatalouden elinvoimaisuuden, taloudellisen kestävyyden ja kasvun ylläpito ja kehittäminen ovat merkittäviä tekijöitä myös huoltovarmuuden kannalta (Setälä ym., 2024). Samaan aikaan kun halutaan kasvattaa kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä ja vauhdittaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman saatavuus ja toimijoiden eläköityminen on jo nyt merkittävä haaste. Erityisesti kaupallisten kalastajien keski-ikä on korkea ja uusia kalastajia tulee alalle vähän (Setälä ym., 2024, 26).

Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin kysely, johon vastasi 110 pääosin AMK- ja ammattiasteen opiskelijaa. Heistä 70 prosenttia pitää kalatalousalaa itselleen vieraana ura- ja opiskeluvaihtoehtona ja suurin osa ei edes tiedä, missä alalle voisi kouluttautua. Ammattiopiskelijoiden keskuudessa ala on hieman tutumpi, usein siksi, että kalatalous on heidän oman ammattioppilaitoksensa opetustarjonnassa.

Turun ammattikorkeakoulun Kalaverkko-hankkeessa kehitetään kalatalousalan AMK-koulutusta ja nostetaan Fishionäärit-kampanjalla alan imagoa nuoria puhuttelevalla tavalla.

Mistä uutta kasvua ja tekijöitä alalle?

Kalataloutta voi tällä hetkellä opiskella toisen asteen ammattioppilaitoksissa. AMK-tasoista kalatalouden koulutusta ei sen sijaan ole tarjolla vuonna 2013 lakkautetun iktyonomikoulutuksen jälkeen (Huhta, 2023, 10). Kalatalouden ammatillista perustutkintoa tarjoaa tällä hetkellä kolme ammattioppilaitosta: Livia Kaarinassa, Koulutuskeskus Salpaus Asikkalassa ja Ammattiopisto Lappia Pohjois-Suomessa. Näissä voi opiskella esimerkiksi kalastajan, kalastusoppaan, kalanjalostajan tai vesiviljelijän tehtäviin (opintopolku.fi, 7.8.2026).

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 2024 laajan selvityksen kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeista (Kumpulainen, 2024). Selvityksen keskeinen havainto on, että AMK-tasoisen koulutuksen puuttuminen on merkittävä este kalatalousalan kehitykselle ja osaamisen katoaminen voi uhata kansallista elintarvikehuoltovarmuutta. Kalatalousala on yksi kriittisimmistä aloista, joka tulee kärsimään eniten osaavan työvoiman saatavuudesta.

Niin ikään, kalatalousalalla toimiville ammattilaisille tehdyssä kyselyssä alan keskeisiksi haasteiksi mainitaan eläköitymisen lisäksi alan yleinen vetovoiman puute sekä AMK-tasoisen koulutuksen puuttuminen. Tämän päivän osaamistarpeisiin suunnatulla koulutuksella voi olla kriittinen rooli kalatalousalan sukupolvenvaihdoksen tukemisessa ja siten alan jatkuvuuden turvaamisessa. (Sallinen, 2026). Kalatalouden kasvu edellyttää, että alalle löytyy uusia tekijöitä ja koulutuspolkuja vahvistetaan.

Kalatalousalan keskeisimmät haasteet kalatalouden ammattilaisille suunnatusta kyselystä (Sallinen, 2026, 40)

Luonnonläheinen ja perinteinen kutsumusala

Kalaverkko-hankkeen kyselyn (110 vastaajaa) perusteella nuoret ja opiskelijat mieltävät kalatalouden ennen kaikkea kalastukseksi ja kalankasvatukseksi, mutta alan todellinen monipuolisuus tunnetaan varsin heikosti. Alan myönteisinä mielikuvina nähdään vahva luontoläheisyys, kotimainen ruoantuotanto, tärkeä elinkeino sekä kestävyyteen ja ympäristönhoitoon liittyvät arvot. Huolta herättäviä aiheita ovat puolestaan kalojen hyvinvointi, kalanviljelyn ympäristövaikutukset, tehotuotanto ja ylikalastus.

Nuorten mielikuvissa työskentely kalatalousalalla on niin ikään luonnonläheistä, perinteistä ja myös fyysistä. Alaa ei koeta moderniksi tai teknologiseksi. Ammattiasteen opiskelijat tuntevat alan monipuolisuuden muita vastaajia paremmin, sekä arvottavat ekologisuuden ja vastuullisuuden vahvemmaksi osaksi työskentelyä kalatalousalalla.

Mikä on ensimmäinen mielikuvasi, kun ajattelet työskentelyä kalatalousalalla?

Kalatalouden ammattilaisille suunnatussa kyselyssä Sallinen (2026) nostaa keskeisimmäksi kalatalousalalle hakeutumisen syyksi kutsumuksen, jota tukee työn yhdistäminen kalastusharrastukseen ja luonnossa työskentelyyn. Lisäksi vapaus ja halu toimia yrittäjänä on tärkeä motivoija jo alalla toimiville.

Hyvä työllistymisen näkymä lisäisi eniten kiinnostusta kalatalousalalle

Kalatalousalaa pitää kiinnostavana opiskelu- ja uravaihtoehtona noin neljännes vastaajista, kun taas yksi neljännes ei harkitsisi alaa ollenkaan. Ammattiasteella kiinnostus kalatalousalaa kohtaan on hieman suurempaa (38 %).

Alan vetovoimaa lisäisivät eniten varmuus työllistymisestä sekä konkreettinen tieto alan työllisyysnäkymistä, palkkatasosta, opinnoista ja uramahdollisuuksista. Kestävä kehitys ja vastuullisuus koetaan myös tärkeinä tekijöinä, joista tulisi olla myös enemmän tietoa saatavilla.

Työllistymisen tärkeys varmastikin heijastelee nuorten tämänhetkistä epävarmuutta työmarkkinoista. Urapolkujen ja avointen työmahdollisuuksien viestiminen kalatalousalan yrityksissä voisi osaltaan kasvattaa nuorten kiinnostusta hakeutua kalatalousalan koulutukseen.

Kalatalous ei ole vain verkkoja tai perkaamista

Mielikuvat kalataloudesta perinteisenä ja fyysisesti raskaana työnä pohjautuvat todennäköisesti ajatukseen työstä kalastusaluksilla ja kalankäsittelylaitoksissa. Esimerkiksi merenkulkuun, teknologiaan ja tutkimukseen liittyvät tehtävät olivat vastaajille vieraita. Alan yrityksissä tarvitaan kuitenkin perustason lisäksi hyvin monipuolista osaamista.

Kalaverkko AMK -hankkeen haastattelemat kalanjalostusyritykset nostivat tarpeellisina osaamisalueina esimerkiksi kylmätekniikan, tehdasautomaation, laatuosaamisen sekä TKI-osaamisen. Laatuosaamisella tarkoitetaan esimerkiksi korkean elintarvikehygienian, LEAN- ja laatujärjestelmien sekä toimitusketjujen hallintaan liittyvää osaamista. Menestyvät kalanjalostusyritykset panostavat voimakkaasti vastuullisuuteen ja kiertotalouteen, jossa tarvitaan kuluttaja- ja markkinalähtöistä tuotekehitysosaamista kehittämään kalan sivujakeista uusia innovatiivisia ruokatuotteita.

– Kala-ala on paljon muutakin kuin verkkoja ja perkaamista. Tällä hetkellä Turun AMK:ssa on käynnissä tai alkamassa useita kalainnovaatioihin liittyviä projekteja, kuten kalan laadun mittaamista älykkäillä sensoreilla ja kalamassojen 3D-tulostusta uusiksi elintarvikkeiksi. Digitaalisuus ja automaatio sekä suuri tarve innovatiivisille, vastuullisille ja kestäville tuotteille tekevät työstä modernia. Ala on myös tekijöidensä näköinen: kala-ala kaipaakin uudistamista ja uusia tekijöitä, kertoo Jaakko Korpela Kalaverkko-hankkeesta.

Lisää vetovoimaa koulutusuudistuksella ja nuorille suunnatuilla kampanjoilla

Kalatalousalan uudistaminen ja uusien osaajien kouluttaminen kalanjalostukseen on tärkeä askel kohti kestävää ja kilpailukykyistä kotimaista kalataloutta. Kalaverkko AMK -hanke vastaa tähän tarpeeseen käynnistämällä Turun ammattikorkeakoulussa kalan jalostusketjuun ja elintarvikekäyttöön keskittyvän uuden koulutuspolun sekä lisäämällä kalatalousalan ja -koulutuksen vetovoimaa nuorille suunnatuilla kampanjoilla.

– Alkava kalanjalostuksen koulutus on eräänlainen pilotti AMK-tasoisen kalatalouden koulutuksen palauttamiseksi. Emme kuitenkaan aloita erillistä koulutusohjelmaa aiemman iktyonomikoulutuksen tapaan, vaan erikoistuminen kalanjalostukseen leivotaan sisään olemassa olevaan bio- ja elintarviketekniikan insinöörien koulutukseen Turun AMK:ssa, kertoo elintarviketekniikan lehtori Eija Kulju Turun AMK:sta.

– Odotamme koulutuksen lisäävän kiinnostusta kalatalousalan opintoihin myös muilla koulutusasteilla, Kulju jatkaa.

Kyselyn tulokset vahvistavat, että kalatalouden imagon nostoa ja tiedotusta tarvitaan. Koko alan, mukaan lukien yritysten, olisi hyvä tuoda esiin alan monipuolisia uramahdollisuuksia, korkeaa vastuullisuutta ja tulevaisuuden näkymiä nuoria puhuttelevalla tavalla. Koulutuksen markkinoinnin tulisi tarjota kalataloutta vaihtoehtona niille nuorille, joilla ei ole alasta mielipidettä, sekä tarjota konkreettista lisätietoa koulutuksesta ja uramahdollisuuksista niille, joille ala olisi kiinnostava esimerkiksi harrastuksen kautta.

Kyselyssä kolme neljästä vastaajasta toivoi saavansa lisää tietoa alasta sosiaalisen median kautta. Keväällä Kalaverkko AMK -hanke käynnisti Fishionääri-mainoskampanjan. Kampanjan verkkosivuilla pystyy vastaamaan leikkimieliseen kyselyyn, jonka perusteella muun muassa selviää, mikä kala-alan ammatti sopisi vastaajalle parhaiten. Fishionääri-kampanja jatkuu vuonna 2027.

 

 

 

 

 

Kaksivuotinen Kalaverkko AMK on Euroopan unionin osarahoittama hanke (EMKVR).

 

Artikkeli kuuluu Uudet materiaalit ja prosessit -ryhmän julkaisuihin.

Kuva: Adobe Stock (Education License)