22.12.2019

Suomessa olemme olleet viimeisten lähes 100 vuoden ajan maailmanlaajuisesti etuoikeutettuja erityisesti terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Täällä kansalaisen perusoikeuksiin on katsottu kuuluvan mahdollisimman hyvän terveyden sekä tiedon ja taidon huolehtia omasta ja läheistensä terveydestä. Monet suomalaisille itsestään selvät terveyspalvelut sekä terveyteen liittyvät tiedot ja taidot voivat olla täysin vieraita muista maista Suomeen muuttaville ja muuttaneille.

Suomalaisessa yhteiskunnassa mahdollisimman hyvää terveyttä on perinteisesti arvotettu perusoikeutena. Erilaisten terveyden edistämisen toimintojen ja terveyspalvelujen toteuttamisen ja kehittämisen taustalla on monia tekijöitä.

Yhteiskunnassa yleinen hyvä terveydentila ja hyvinvointi edistää yhteiskunnallista rauhaa ja ehkäisee eriarvoistumista.

Hyvän terveyden, terveellisten elämäntapojen ja korkean koulutustason välillä on selkeä positiivinen yhteys.  Yhteiskunnassa yleinen hyvä terveydentila ja hyvinvointi edistää yhteiskunnallista rauhaa ja ehkäisee eriarvoistumista. Yksilötasolla näyttää myös siltä, että hyvä terveys keskeisesti tukee yhteiskuntaan integroitumista.

 

Perehtymistä – Kohtaamista – Tietoa – Toimintaa

MARJAT – Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen terveyden ja hyvinvoinnin keinoin -hanke toteutettiin Turun kaupungin, Salon kaupungin, Sateenkaarikoto ry:n ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien terveyttä, hyvinvointia ja kotoutumista. Siinä kehitettiin järjestöissä toimijoiden sekä nykyisten ja tulevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista.

Toiminnassa tuettiin maahanmuuttajien ja heidän läheistensä omaehtoista terveydenhoitoa ja palveluiden oikea-aikaista käyttöä.

Hankkeessa on tuettu maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan lisäämällä maahanmuuttajien tietoa, taitoa ja osallisuutta.  Siinä toteutettiin ja kehitettiin terveysneuvontaa ja menetelmiä yhteistyössä heidän tarpeisiinsa ja omiin kokemuksiinsa perustuen. Toiminnassa tuettiin maahanmuuttajien ja heidän läheistensä omaehtoista terveydenhoitoa ja palveluiden oikea-aikaista käyttöä.

 

Opittiin uutta ja kehityttiin

Maahanmuuttajien kanssa toimiville toteutettiin monikulttuurisen osaamisen koulutusta eri muodoissa. Koulutuksen suunnittelu pohjautui aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta, työpajoihin ja henkilökuntakyselyihin.

Sisällön suunnittelussa olivat mukana hankkeen työryhmä, eri asiantuntijat ja toimijat sekä maahanmuuttajat.

 

MARJAT kypsytti satoa

MARJAT-hankkeen aikana kypsyi monimuotoista satoa maahanmuuttajien ja eri toimijoiden käyttöön. Maahanmuuttaneille toteutettiin PopUp-terveysneuvontaa, terveysteemapäivä sekä liikuntahetkiä. Näistä saatujen kokemusten pohjalta laadittiin heille ja heidän perheilleen erilaista terveysneuvontamateriaalia eri kielillä (suomi, englanti, arabia, somalia ja venäjä).

Lisäksi kehitettiin erilaisia menetelmiä maahanmuuttajien kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan sekä järjestöjen ammattilaisille terveyden edistämisen apuvälineiksi. Näitä ovat esimerkiksi neuvolan vuosikello maahanmuuttajaperheiden ryhmille, satuhieronta varhaiskasvatukseen sekä erilaisia videoita terveyden edistämisen keskeisistä sisällöistä.

Maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi kehitettiin alakoulun perheryhmätoimintaa sekä alueen koulutus-, palveluorganisaation ja järjestöjen Liikettä ja iloa -toimintamalli.

Ammattilaisten monikulttuurisen osaamisen kehittämiseksi tuotettiin videosarja, jossa asiantuntijat vastasivat erilaisiin työelämän arjen kysymyksiin.

Monikulttuurisen osaamisen koulutuksia toteutettiin ammattilaisille Salossa ja Turussa. Lisäksi kehitettiin Monikulttuurisen osaamisen verkkokoulu, jota jalkautettiin eri toimijoille. Jatkossa verkkokoulu lisätään ammattikorkeakoulun monikulttuurisen opetuksen osaksi.

Maahanmuuttajien ja ammattilaisten yhteistyön ja kommunikoinnin avuksi luotiin erilaisia toimintamalleja ja ohjeistuksia.  Ohjeistukset kohdistuivat suunterveydenhuollon ja laboratoriopalvelujen käyttöön.   Maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi kehitettiin alakoulun perheryhmätoimintaa sekä alueen koulutus- ja palveluorganisaation sekä järjestöjen Liikettä ja iloa -toimintamalli.