Korkeakoulut haluavat vaikuttaa nuorten mahdollisuuksiin kehittää tietoisuuttaan ja reagoida kestävän tulevaisuuden puolesta. Aihe on mitä ajankohtaisin, ja siksi korkeakouluissa haetaankin…
Tekijät | Authors
Kestävä tulevaisuus Turun ammattikorkeakoulussa – opiskelijoiden havaintoja ja ehdotuksia
Opiskelijat kokevat kestävän kehityksen tärkeänä aiheena, jota ei voida olla huomioimatta koulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat selvittivät teeman roolia opinnoissaan ja miten he toivovat ammattikorkeakoulutuksen reagoivan.
Tieto lisää ilmastovastuuta
Muun muassa ekologisen kriisin ja ympäristön haasteiden takia korkeakoulutuksen arvoilla on suuri merkitys; niiden näkyminen myös koulutuksen sisällöissä ja osana osaamista on askel kestävämpään tulevaisuuteen. Tutkimukset osoittavat tiedon luovan perustan paitsi ilmastoymmärrykselle myös ilmastovastuulle. Kasvava ymmärrys ilmastonmuutoksesta kannustaa ilmastotekoihin ja vahvistaa halua toimia ilmaston hyväksi. (Vaasan yliopisto 2019)
Koulutuksella on keskeinen rooli varmistaa ilmastoymmärryksen ja -vastuun edellyttämät tiedot ja taidot sekä kyky toimia ilmastonmuutoksen aiheuttamissa muuttuvissa työympäristöissä.
Ilmastonmuutos tuo myös mahdollisuuksia
Ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi esitetään usein yksinomaan uhkatekijöinä, mutta ne voivat tarjota myös mahdollisuuksia ja positiivisia muutoksia, esimerkiksi uudenlaisia merkityksellisiä työtehtäviä, taloudellisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, sekä terveempiä elintapoja ja kestävää hyvinvointia. (Pantsar & Keronen 2019; Isomäki 2019; Niinistö & Hassi 2019). On tärkeää tunnistaa ilmastonmuutoksen mahdollisuuksia ja tiedostaa pystyvänsä vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden luomiseen omalla ja yhteisellä toiminnallaan (Lehtonen ym. 2018; Laininen 2018; Luoma-aho & Sulopuisto, 2017). Tätä pystyvyysuskomusta on vahvistettava koulutuksessa niin opetushenkilöstön kuin opiskelijoiden keskuudessa.
Opiskelijat ilmastoasioita selvittämässä
Turun ammattikorkeakoulun Projektipaja-opintojaksolla ensimmäisen vuoden monialaiset opiskelijaryhmät paneutuivat kestävän tulevaisuuden teemaan. Mukana oli kolme noin 15 hengen opiskelijaryhmää edustaen eri tekniikan ja kaupan alan koulutuksia. Koulutuksen kehittämisen yksikön antaman toimeksiannon tavoitteena oli saada opiskelijoilta ideoita ja kehittämisehdotuksia, miten ja millä konkreettisilla toimenpiteillä Turun ammattikorkeakoulussa voimme yhdessä rakentaa kestävää tulevaisuutta.
Opiskelijaryhmät tekivät omien koulutustensa lukusuunnitelmien analyysia kestävän kehityksen teemojen näkökulmasta sekä selvityksiä eri kohderyhmien keskuudessa. Opiskelijoille suunnattu selvitys liittyi opiskelijoiden käsityksiin omasta ilmastotietämyksestään ja -ymmärryksestään sekä näkemyksiin ja toiveisiin kestävän kehityksen roolista niin opintojen sisällöissä kuin ammattikorkeakoulun toiminnassa yleisesti.
Opiskelijat haastattelivat myös opettajia. Heiltä kysyttiin, käsittelevätkö he aihetta omilla opintojaksoillaan, ja jos niin miten ja mistä näkökulmista. Opiskelijat selvittivät myös pajan opiskelijoiden oman alan yrityksissä tai organisaatioissa, mitä kestävä tulevaisuus siellä tarkoittaa ja mitä heidän olisi opintojen aikana hyvä oppia aiheesta omalla alallaan.
Opiskelijat toivovat lisää ilmastotietoa ja ammattikorkeakoululta käytännön tekoja
Opiskelijakyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tietämystä ja kiinnostusta ilmastonmuutokseen. Vastauksia saatiin 245, josta 123 tekniikan alan, 70 kaupan ja hallinnon alan, ja 52 terveyden ja hyvinvoinnin alan opiskelijoilta. Vastaukset olivat melko yksiselitteisiä. Opiskelijat kokevat ilmastonmuutoksen tärkeänä aiheena, jota ei voida olla huomioimatta.
Kuitenkin enemmistö opiskelijoista ilmaisi, että aihetta ei käsitellä opinnoissa, mutta että sitä tulisi käsitellä enemmän ja aiheen tulisi sisältyä kaikkien alojen tutkintoihin. Tuloksia tuki myös opiskelijaryhmien tekemä lukusuunnitelmien analyysi, jossa opiskelijat kävivät läpi tekniikan ja kaupan alan lukusuunnitelmien sisältöjä. Ilmastonmuutosaihetta ei käsitellä kaikissa näiden alojen tutkinnoissa. Laajasti aiheeseen tutustuttiin lähinnä vain energia- ja ympäristöalan insinööriopinnoissa.
Opiskelijat toivoivat ammattikorkeakoulun toimivan sitoutuneesti ja näkyvästi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja he esittivät käytännön kehitysehdotuksia mm. kierrätyksen tehostamiseksi, ruoan ilmastovaikutusten huomioimiseksi, sekä paperinkulutuksen ja ruokahävikin vähentämiseksi. Etäopetuksella, verkkokursseilla ja lukujärjestysteknisillä ratkaisuilla ideoitiin liikkumistarpeiden ja siten päästöjen pienentämistä.
Ammattikorkeakoululta toivottiin yhteisiä ja selkeitä ympäristöarvoja. Haastateltuja yrityksiä yhdisti opiskelijoiden mukaan halu olla suunnannäyttäjä kestävän kehityksen saralla, ja tätä edelläkävijän roolia toivotiin myös ammattikorkeakoululta.
Ammattikorkeakoululta toivottiin yhteisiä ja selkeitä ympäristöarvoja.
Tulokset ovat yhteneväisiä myös vuotta aiemmin tehdyissä kyselyissä, jolloin Projektipaja-opiskelijoiden toimeksianto liittyi kestävän kehityksen ohella veganismiin. Opiskelijat olisivat mielestään tarvinneet lisää tietoa erityisesti ilmastonmuutoksesta, ja heitä kiinnostavina aiheina nousivat esiin myös ympäristökysymykset, ruokavalion ja ruoantuotannon vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä omat vaikutuskeinot.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnatuissa kyselyissä enemmistön mielestä ym. aiheiden pakollinen kurssi olisi tarpeen ammattikorkeakouluopinnoissa (n=140). Enemmistö vastaajista toivoi ammattikorkeakouluopinnoissa tarjottavan myös aihepiirin liittyviä vapaavalintaisia opintoja. Vastauksissa mainittiin näiden aiheiden kuuluvan kaikille koulutusaloille. Veganismi- teemaan liittyvässä kyselyssä 77% vastaajista (n= 205) sanoi harkitsevansa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Ilmasto-osaamista projektioppimisympäristössä
Turun ammattikorkeakoulussa toimii projektioppimisympäristö nimeltä Kiertotalous 2.0. Siinä opiskelijat toimivat eri rooleissa kiertotaloutta eri näkökulmista käsittelevässä projektissa. Oppimisympäristö pyrkii ratkaisemaan kestävään kehitykseen liittyviä haasteita materiaalikierrätyksen näkökulmasta huomioiden myös kestävän kehityksen kulttuurisia ja sosiaalisia piirteitä. Oppimisympäristön hankkeissa ollaan myös mietitty tuotteiden ja materiaalien koko elinkaarta alusta lähtien, esim. keinoja miten elinkaarta voisi pidentää, miten tuotteiden käyttöastetta voisi kasvattaa tai miten voitaisiin luoda tuotteita joiden ympäristökuorma on mahdollisimman pieni.
Selvitimme opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten he näkevät tämän oppimisympäristön edistävän omaa ajatteluaan ja osaamistaan kestävästä kehityksestä. Opiskelijoiden mielestä he ovat pystyneet tässä oppimisympäristössä tekemään aitoja toimeksiantoja ja kokeneet siksi työnsä merkitykselliseksi. Lisäksi he arvelivat pystyvänsä keskustelemaan kestävän tulevaisuuden kysymyksistä laajemmin kuin vain tässä oppimisympäristössä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Opiskelijat mainitsivat koulutuksella olevan merkittävä rooli ajattelun kehittymisessä, monimutkaisien kokonaisuuksien, kuten ilmastonmuutoksen, ymmärtämisessä ja niihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.
Kehitysehdotuksia
Tulokset antavat pohdittavaa koulutuksen kehittämiseen. Kestävän tulevaisuuden ja työelämässä toimimisen kannalta on keskeistä, että kaikki ammattikorkeakoulun toimijat, niin henkilöstö kuin opiskelijat, omaavat ilmastokysymyksissä riittävät tiedot, taidot ja asenteet. Tämän takia keskeisimpiä kehityskohteita ovat etenkin ilmastonmuutosaiheen sisällyttäminen kaikkien alojen yhteisiin oppimistavoitteisiin, henkilöstön tukeminen muutoksessa mm. koulutuksen ja ohjauksen keinoin, sekä aktiivinen vuoropuhelu ja viestintä ilmastokysymyksissä niin nykyisten kuin tulevien opiskelijoiden kanssa.
Olisipa ollut viisasta säilyttää se takavuosina luotu yhteiskuntavastuuraportointi. Yhteisten tavoitteiden luominen ja saati niiden saavuttaminen vuosittain kehittyvien keinojen avulla todennettavasti ei tahdo onnistua ilman systeemiä näin isossa organisaatiossa.