Anna Aaltonen kertoo innostuneesti, miten musiikki vaikuttaa ihmiseen ja miten sen avulla voi parantaa toimintakykyä. Työssään toiminta- ja musiikkiterapeuttina hän tapaa usein neurologisista tai tunne-elämän ongelmista kärsiviä ihmisiä.
Tekijät | Authors
Työttömät mukaan palveluiden suunnitteluun
Ajoissa aloitettu työ- ja elinkeinotoimintojen hyödyntäminen sekä toimiva viranomaisyhteistyö on tärkeää työttömien syrjäytymisen ehkäisyssä. Työttömät tarvitsevat tukea viranomaisten kanssa asiointiin ja tätä toimintaa tulee jatkossa kehittää.
Työttömiä tulisi ottaa mukaan työllisyyspalveluiden suunnitteluun, jotta palveluita voidaan kehittää käyttäjäystävällisemmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Asiakaslähtöisyys korostuu, kun pohditaan uutta suuntaa työuralle sekä uudelleen kouluttautumisen mahdollisuuksia. Vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisääminen tapahtuu asiakkaita osallistamalla.
Työpajoissa pyrittiin selvittämään, miten yhteistyökumppanit aikovat jatkossa tukea työttömien terveyttä ja toimintakykyä.
RUORI2 – uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn -hankkeen kehittämisprojektissa arvioitiin, miten työttömien parissa toimivat hankkeen yhteistyöorganisaatiot ovat tukeneet työllistymistä, jotta työttömien toimintakyky on vastannut työllistymisen edellytyksiä.
Kehittämisprojekti toteutettiin työpajatyöskentelynä työttömien kanssa toimivien organisaatioiden kanssa. Työpajoissa pyrittiin selvittämään, miten yhteistyökumppanit aikovat jatkossa tukea työttömien terveyttä ja toimintakykyä.
Kokemusasiantuntijat ja pienryhmätoiminta ovat voimavarana
Kokemusasiantuntijatoiminta on yksi mahdollisuus parantaa työttömien palveluiden käytettävyyttä ja voimaannuttaa työttömiä. Työpajoissa esitetyllä ajatuksella, että työttömät osallistetaan omien palveluiden suunnitteluun, olisi suotuisia vaikutuksia. Työttömät voisivat osallistua myös arviointiin yleisellä tasolla. Työttömien osallistuminen voisi olla voimavara, joka palvelee sekä työttömiä että viranomaisverkostoa. (Innokylä 2018.)
Työttömien osallistuminen ohjattuun toimintaan edistää terveyttä, toimintakykyä sekä ryhmään kuulumisen tunnetta.
Pienryhmätoiminta on sekä työttömien parissa toimivien organisaatioiden että työttömien mielestä tärkeä voimavara. Ryhmätoiminta luo säännöllisyyttä arkeen, mikä on työttömien parissa toimivien organisaatioiden mielestä tärkeää työllisyyden edistämisen kannalta.
Myös kulttuurikokemukset ovat merkityksellisiä. Pienryhmätoiminta, arjen säännöllisyys ja kulttuurin kokeminen kasvattavat sosiaalisia taitoja ja näin ollen lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta. Työttömien osallistuminen ohjattuun toimintaan edistää terveyttä, toimintakykyä sekä ryhmään kuulumisen tunnetta.
Pienryhmätoiminnassa voitaisiin keskustelun avauksena ja teorian tukena käyttää erilaisia tuotettuja materiaaleja, kuten videoita ja työttömän tilannetta kuvaavia kortteja. Myös erilaiset retket ja tutustumiskäynnit olivat mielekästä toimintaa työttömille.
Ryhmätoiminta lisää osallisuutta yhteenkuuluvuuden kokemuksella sellaisten henkilöiden kanssa, jotka omaavat samankaltaisia haasteita elämässä. Yhteisöllisyys linkittyy ammatilliseen osaamiseen ja työelämätaitojen kehittymiseen.
Työttömyys kaventaa sosiaalisia verkostoja ja lisää syrjäytymisen riskiä
Työttömyydellä on epäsuotuisia vaikutuksia itsetuntoon ja työttömyys lisää syrjäytymisen riskiä. Pitkään jatkunut työttömyys kaventaa sosiaalisia verkostoja, joiden katsotaan olevan tukena työllistymiseen (Lappalainen 2017, 22).
Viranomaisyhteistyön ajoissa aloittaminen työllistymisen edistämiseksi on hyvin tärkeää.
Osallisuutta pidetään tärkeänä tavoitteena työttömien työelämätaitojen tukemiseksi. Moniongelmaisuus sekä heikko taloudellinen tilanne ovat suuri haaste työttömien keskuudessa.
Uravalmennus, työ- ja elinkeinotoiminnot sekä työllisyyspalvelut ovat tärkeitä palvelumuotoilun elementtejä. Viranomaisyhteistyön ajoissa aloittaminen työllistymisen edistämiseksi on hyvin tärkeää.
Opettavainen matka kehittämisprojektin parissa
Kehittämisprojektina toteutetun opinnäytetyön tekeminen opetti projektin johtamista sekä projektin hallinnan taitoja. Osaaminen kehittyi erityisesti kirjallisuuskatsausta tehdessä sekä aineistoa analysoitaessa. Tukea ja apua saatiin opettajatuutorilta tarvittaessa.
Kehittämisprojektina toteutettu opinnäytetyö vaati sitoutumista, omistautumista, hyvää paineensietokykyä sekä aktiivisuutta. Oma johtajuus ja asiantuntijuus kehittyivät tämän projektin aikana.
RUORI 2 – uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn -hankkeen päämääränä on kehittää työttömien työnhakijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita asiakasta aktivoiden ja kuunnellen.
Tavoitteena on lisätä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien mahdollisuutta osallisuuteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Tutustu RUORI2-hankkeeseen.
Lue hankkeesta lisää Suunta kohti osallisuutta ja oivalluksia -julkaisusta.
Lue myös sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnosta, syventävänä terveyden edistäminen.
Lähteet:
Innokylä. 2018. Arvio toimintamallista: Ryhmätoiminta toimintavalmiuksien vahvistajana. Viitattu 1.10.2019 https://www.innokyla.fi/documents/6632184/5cd85058-772f-4dad-bc80-c6475f531eb1
Lappalainen, K. 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Jyväskylä: Grano Oy. Viitattu 16.6.2019 http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2452-0/urn_isbn_978-952-61-2452-0.pdf
Ruohonen, H. 2019 Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen ja kehittäminen – yhteiskumppaneiden näkökulma. Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja hyvinvointi, Master School, YAMK-opinnäytetyö.
