Siirry sisältöön Siiry hakuun

Älykäs opastaminen lisää kaupungin elinvoimaisuutta

Sairastunut etsimässä päivystystä isolla sairaala-alueella. Työhaastatteluun menevä tuskailemassa oikean yrityksen löytymistä. Automatkailija pyörimässä satamassa lähtöselvitystä etsien. Muistuuko mieleen omakohtaisia kokemuksia puutteellisen opastuksen aiheuttamista hämmennyksen hetkistä? Kaupunkien kasvaessa ja ihmisten liikkumisen lisääntyessä opastuksen merkitys kasvaa. Perinteisten fyysisten opasteiden rinnalle on tullut koko joukko uusia opastukseen soveltuvia teknologiaratkaisuja. Tämä artikkeli viitoittaa reittiä moderniin, älykkääseen kaupunkiopastamiseen.

Määränpäähän löytämisen monet keinot

Löytöretkeilijät, kauppiaat, sotajoukot ja pyhiinvaeltajat ovat ainakin muutaman tuhannen vuoden ajan pyrkineet varmistelemaan reitin löytämistä maalla ja merellä haluttuun kohteeseen. Tähtien, auringon, aiemmilta reitin kulkijoilta kuultujen maamerkkien sekä yksinkertaisten kompassien ja karttojen perusteella on liikuttu vuosisatoja jopa mantereelta toiselle. Autoistumisen myötä lähes joka ihmisestä on tullut opastuksen hyödyntäjä: ensimmäiset sinipohjaiset tienviitat ilmestyivät 1950-luvun lopulla Suomessa tien varsille kulkijoita auttamaan.

Uudet teknologiat ovat monin tavoin helpottaneet määränpään löytämistä. Suurta edistysaskelta merkitsi satelliittipaikannus, esim. GPS, sekä sen yhdistäminen Internetiin esimerkiksi älypuhelimella käytettävässä Google Maps -sovelluksessa. Erilaiset puhelimeen ladattavat opastussovellukset palveluiden tai nähtävyyksien löytämiseksi ovat lyöneet itsensä läpi suuren yleisön keskuudessa tällä vuosikymmenellä. Saavutettavuuden ja osallisuuden paranemisen lisäksi modernit teknologiat kuten esimerkiksi lisätty todellisuus sekä interaktiiviset paikannusta hyödyntävät sovellukset voivat rikastuttaa matkan elämyksellisyyttä, taata omia tarpeita tai kiinnostuksen kohteita vastaavien kohteiden löytämisen sekä lisätä turvallisuutta.

Pääasiassa EU:n aluekehitysrahaston 6Aika-ohjelmasta rahoitettu, 2019 lopulla päättyvä Opastamisen ekosysteemi -hanke on pureutunut Turun, Helsingin ja Tampereen opastamisen nykytilaan sekä haasteisiin. Tuloksena on älykkään kaupunkiopastamisen kehittämisprosessin mallinnus sekä tuloksia lukuisista kokeiluista ja piloteista, joissa on jalostettu niin perinteisiä opastuskeinoja kuin testattu modernien teknologioiden soveltuvuutta erilaisiin opastustarpeisiin.

Älykkään kaupunkiopastamisen suunnannäyttäjät

Älykkään kaupunkiopastamisen juuret ovat Iso-Britanniassa, jossa kehittämisprosessi lähti liikkeelle v. 2004 toisaalta tarpeesta vähentää Lontoon liikenneruuhkia ja toisaalta halusta varmistaa lähestyvien Lontoon olympialaisten vieraille sujuva liikkuminen kisapaikoille. Kehittämisprosessi alkoi käyttäjätutkimuksilla ja eteni opasteiden graafiseen sekä sisällölliseen suunnitteluun, opasteiden toteutusta koskevaan vaatimusmäärittelyyn sekä opastejärjestelmää koskevan ohjeistuksen tekoon. Opastamisen kehittäminen on edennyt kaupunginosa kerrallaan. Ensimmäisestä pilotista alkaen suunnittelua ovat ohjanneet seuraavat avainperiaatteet:

  • Käyttäjälähtöisyys eli on huomioitu niin tehokkaasti päämäärään pyrkivät, päämäärättömästi vaeltelevat kuin kaupunkiin ensi kertaa tutustuvat vieraatkin.
  • Kartan esittäminen kulkusuunnassa (ei pohjois-eteläsuunnassa).
  • Asteittain etenevä paikkainformaatio eli opastepylväistä näkyy paitsi kävelijän lähialue, myös lähialueen sijainti laajemmalla kaupunkikartalla.
  • Informaation karsiminen olennaisimpaan, jolloin on tehtävä valintoja opastettavien kohteiden, kartalle merkittävien maamerkkien sekä reittien osalta.
  • Yhtenäinen perusilme eli eri opastetyypit toistavat tiettyjä opastuskonseptin elementtejä.

Samoihin aikoihin käynnistynyt Bristolin hanke on ollut Lontooseen verrattuna vielä kokonaisvaltaisempi kaupunkitilan muutosprosessi. Siellä opastuksen kehittäminen on osa isompaa kehittämiskokonaisuutta, jossa tavoitteena on lisätä viihtyisien kaupunkitilojen määrää, käyttöä ja toimivuutta. Samalla on pystytty tukemaan kaupunkilaisten osallistamista kehittämishankkeisiin, kaupungin brändin rakentamista sekä kasvattamaan kaupungin vetovoimaisuutta. Bristol on edennyt Lontoota nopeammin myös digitaaliseen opastamiseen hyödyntäen mm. interaktiivisia infonäyttöjä.

Keskeisiä käsitteitä

Opastamisen sijaan englannin kieleen ovat vakiintuneet laajemmin opastamisen tavoitetilaa kuvaavat käsitteet legible city (luettava/ymmärrettävä kaupunki) sekä wayfinding (tien löytäminen). Niinpä Iso-Britanniassa opastamista kehitettäessä tarkasteluun on nostettu kaikki se tieto ja havainnot, jotka auttavat ihmistä paikallistamaan itsensä ja navigoimaan kohteeseen, mutta samalla ymmärtämään kaupunkitilaa ja muodostamaan siitä mentaalisen kartan.

Mainitut käsitteet amerikkalainen kaupunkisuunnittelija Kevin Lynch lanseerasi kirjassaan The Image of the City jo vuonna 1960. Palvelumuotoilun lähestymistapa, eli muun muassa ajatus asiakkaan sujuvasta polusta opasteelta toiselle, sekä opastuksen kehittämisprojektien koordinoijien aktivoima kaupungin toimijoiden, elinkeinoelämän sekä loppukäyttäjien yhteiskehittely, ovat leimanneet kehittämistoimia edelläkävijäkaupungeissa.

Suomen kieleen vakiintuneen älykkään kaupunkiopastamisen käsite nojaa älykäs kaupunki eli ’smart city’ -käsitteeseen. Viimeksi mainittu kuvaa kaupunkien innovatiivista, erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa niin asukkaiden kuin elinkeinojenkin hyväksi hyödyntävää kehitystä, jossa tavoitteena on edistää ekotehokkuutta sekä elämänlaatua. Yksi älykkään kaupunkikehityksen osa-alue on älykäs liikkuminen, ’smart mobility’, jota älykäs opastaminen tukee. Vaikka kaupungit ovat onnistuneet tällä vuosituhannella vähentämään hiilidioksidipäästöjään, vaativat hiilineutraaliustavoitteet voimakasta panostusta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten kehittämiseen.

Älykäs opastaminen nähdään yhtenä tärkeänä keinona tehdä esimerkiksi kävelyn ja parin julkisen liikenteen kulkuneuvon vähähiilisestä matkaketjusta asiakkaalle houkutteleva ja helppokulkuinen vaihtoehto verrattuna yksityisautoiluun. Kun perinteisesti opastamisen kohteena ovat olleet erityisesti autoilla liikkujat, on painopisteenä älykkään opastamisen kehittämishankkeissa yleensä tehdä kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla matkaavan henkilön matka mahdollisimman helpoksi. Suunnittelua läpileikkaavana periaatteena on Design for All, jolloin opastusta tarjotaan eri muodoissa, jotta sitä voivat hyödyntää eri elinkaaren vaiheessa olevat, eri kulttuureista tulevat, eri tavoin liikkuvat ja aistivat henkilöt.

Opastamisen ekosysteemi lähtökohtana opastamisen kehittämiselle

Opastamisen kehittämisprosessi lähtee yleensä liikkeelle nykytila-arviosta. Opasteiden ja toimijoiden inventaario paljastaa usein, että kokonaisvaltainen ja yhtenäinen opastaminen puuttuvat. Katukuvaa kirjavoittavat eri aikakausien erinäköiset, eri julkisten toimijoiden ja yksityisten tahojen opasteet. Opastamisen koordinointia ei ole selkeästi vastuutettu, eikä edes julkisen sektorin opasteiden sijainnista, määristä ja päivittämisestä löydy useimmista suurista kaupungeista selkeää tietokantaa. Useimmiten tarvitaankin kaupungin päätös opastamisen kehittämishankkeesta ja työn organisoimisesta. Oheinen kuvio opastamisen ekosysteemistä kokoaa näkökulmia, joita on selvitettävä lähdettäessä kehittämään opastusta.

Opastuksen suunnittelun on lähdettävä asukkaiden, vierailijoiden ja opastettavien kohteiden opastustarpeista. Tarvekartoitusta seuraa yhtenäisen opastuskonseptin suunnitteluvaihe, jolloin määritetään kriteerit opastettaville kohteille ja reiteille, tarvittavat opastetyypit sekä niille yhtenäinen, selkeä ilme niin, että esimerkiksi rautatieaseman iso koontiopastetaulu, urheilupuiston alueopaste, museon kohdeopaste, kadunnimikyltit, paperinen matkailukartta ja julkisen liikenteen weppisovellus ovat helposti tunnistettavissa kaupungin opastuskonseptin erityyppisiksi ilmentymiksi.

Onnistunut opastus vie paitsi kulkijan perille, kestää aikaa, mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönoton sekä tuottaa elämyksiä.

Opastuskonseptin tulisi symboloida kaupunkia ja vahvistaa osaltaan kaupunkibrändiä. Onnistunut opastus vie paitsi kulkijan perille, kestää aikaa, mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönoton sekä tuottaa elämyksiä. Osana suunnitteluprosessia on syytä pohtia myös rajanvetoa julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden opastuksen välillä; esimerkiksi millä kriteereillä yksityiset tahot voivat pystyttää kaupunkitilaan opasteita tai millä kriteereillä yksityisiä, kaupallisia toimijoita kuten hotelleja tai ilman julkista rahoitusta toimivia kulttuurilaitoksia sisällytetään julkisen sektorin ylläpitämään opastusjärjestelmään.

Opastuskonseptin suunnittelun jälkeen on syytä tehdä opasteiden tarvemääritys sekä toteutussuunnitelma: minkä sisältöisiä opastetyyppejä tarvitaan ja minne, mitä opastetaan perinteisillä opasteilla ja mitä digitaalisilla ratkaisuilla, mistä opasteet ja niiden ylläpito hankintaan, mikä taho vastaa opasteiden hallinnasta ja päivittämisestä sekä millaisia omaisuuden- ja sisällönhallinnan tietokantoja, alustoja, avoimia rajapintoja, julkaisujärjestelmiä ym. tarvitaan modernin, kokonaisvaltaisen opastamisen toteuttamiseksi. Onnistunut opastaminen vaatiikin monen tahon yhteistä visiota sekä saumatonta yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa, mikä edellyttääkin opastamisen ekosysteemin tavoitteellista johtamista.

Piloteilla uusia avauksia opastamiseen

Kokeileva kehittäminen nähdään ketteränä ja kustannustehokkaana keinona löytää muutostarpeisiin vastaavia toimivia ratkaisuja. Opastamisen ekosysteemi -hankkeessa toteutettiin yli 20 kokeilua sekä muutama suurempi pilotointi. Turun kaupungille suunniteltiin uusi opastamisen kokonaiskonsepti sisältäen myös suunnitelman opasteiden hallinnoinnista sekä opastetyyppien sisältömäärittelyn. Keskustan pääkävelyreiteille suunniteltuja, kauas näkyviä opastepyloneja testattiin kesällä 2019. Palautteen perusteella viimeistelty konsepti on jatkossa Turun kaupungin hyödynnettävissä ja pyloneihin voidaan haluttaessa integroida myös digitaalinen käyttöliittymä.

Tampereella kehitettiin pilottina kosketusnäytöllinen kaupunki-infonäyttötaulu, jolta käyttäjä voi hakea zoomattavalle kartalle sijoitettuja palveluita, käyntikohteita, etäisyystietoa, kohteiden esittelyjä jne. Lisäksi pilotoitiin tapahtumasovellus, joka tarjoaa tapahtumajärjestäjille mahdollisuuden opastaa tapahtumaosallistujille mm. saapumisreittejä, palveluita ja turvallisuuskäyttäytymistä. Helsingissä pilotoitiin Kauppatorin yrittäjien muodostaman kehittäjäraadin sekä valittujen teknologiayritysten kehittämää selainpohjaista mobiilisovellusta Kauppatorin alueen sekä lähisaarten palveluista. Lisäksi testattiin muun muassa ruuhkatiedon tunnistamista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä olevien Bluetooth-laitteiden avulla. Sovellusta käyttäneille pystyttiinkin tarjoamaan monipuolista tietoa eri palveluista sekä ohjaamaan asiakkaita vähemmän ruuhkaisille saariston laivareiteille.

Hyvin suunnitellut opasteet houkuttelevat monipuolisempaan kaupungin kokemiseen sekä luovat turvallisuuden ja viihtyisyyden tunnetta kaupunkitilaan.

Älykkään kaupunkiopastamisen hyödyt

Ulkomaisten edelläkävijäkaupunkien tutkimuksissa on todettu erityisesti kävelijöiden, pyöräilijöiden ja julkisilla liikennevälineillä liikkuvien tehokkaan opastamisen tuottavan monenlaisia hyötyjä. Liikenneruuhkat ja ilmansaasteet ovat vähentyneet, ihmiset löytävät kohteet, palvelut ja reitit helpommin sekä vaihdot julkisilla liikennevälineillä ovat sujuvoituneet. Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamisella on ollut positiivisia vaikutuksia myös ihmisten terveyteen sekä kivijalkakauppojen säilymiseen. Hyvin suunnitellut opasteet houkuttelevat monipuolisempaan kaupungin kokemiseen sekä luovat turvallisuuden ja viihtyisyyden tunnetta kaupunkitilaan. Onnistunut opastaminen vaikuttaakin monin tavoin kaupungin elinvoimaisuuteen.

Lähteet

Joela A., Kiiskinen A., Malén E., Niemelä R., Tuominen T., Alhanen M, Nyholm J. & Seimelä K. 2019. Älykkään kaupunkiopastamisen käsikirja. Oy Nord Print Ab.

Lynch K. A. 1960. The Image of the City. MIT Press.

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php