Siirry sisältöön Siiry hakuun

Ikä- ja muistiystävällinen asuin- ja elinympäristö soveltuu kaikenikäisille

12.12.2020

Asuin- ja elinympäristön ikäystävällisyyden kehittämistä on vienyt maailmanlaajuisesti eteenpäin Maailman terveysjärjestö ja muistiystävällisyyttä Alzheimer’s Disease International. Ympäristöministeriön Ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja taajamissa -selvityksessä esitellään esimerkkikaupunkeja, joissa ikäystävällisyyden periaatteita on kansallisesti edistetty. Kotimaisena esimerkkinä selvityksessä kuvattiin Porvoon kaupungin Johannisbergin asuinalueen Porvoo-korttelin kehittämishanketta.

Asuinalueiden kehittämisessä nousee esille yhä enemmän asuinympäristöjen muisti- ja ikäystävällisyys. Muisti- ja ikäystävällisyyden tarkoituksena on kehittää asuinalueet ja -ympäristöt sellaisiksi, että asuinympäristö hyödyttää kaikenikäisiä. Suomessa on todettu tarvetta huomioida ikääntyminen ja ikäihmiset mietittäessä asumisalueiden ja -ympäristön kehittämistä.

 

Ikäihmisille tarvitaan enemmän heille sopivia asuntoja

Väestö vanhenee nopealla vauhdilla.  Vuoden 2019 Suomessa oli yli 85-vuotiaita 151 194 eli noin 2,7 prosenttia koko väestöstä. Vuonna 2040 heitä olisi yli 339 000 henkilöä (6,1 % koko väestöstä).

Hyvin iäkkäiden määrä kaksinkertaistuu eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vuoksi. Yli 85-vuotiaiden määrä jopa kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Ikäihmisille sopivia asuntoja ja asuin- ja elinympäristöjä tarvitaan siis jatkossa yhä enemmän.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kolmivuotisen Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020–2022 parantamaan ikääntyneiden asumisoloja. Ohjelman tavoitteena on myös ikäystävällisten asuin- ja elinympäristöjen kehittäminen.

Väestön vanhetessa muistisairautta sairastavien määrä myös kasvaa. Arvion mukaan määrä lähes kaksinkertaistuu joka kahdeskymmenes vuosi vuoteen 2050 asti. Muistiystävällisten yhteisöjen kehittämistä on vienyt maailmanlaajuisesti eteenpäin Alzheimer’s Disease International ja ikäystävällisyyden suunnittelua Maailman terveysjärjestö WHO.

 

Asuinympäristöjä kehitetään ikääntyville

Nykyisin puhutaan tarpeesta yhdistää nämä asuinympäristöjen kehittämisen suuntaukset, ikä- ja muistiystävällisyys, sillä niiden painopisteet ovat pitkälti samanlaisia. Asukaslähtöisessä suunnittelussa on kyse asukkaista, joiden toimintakyky on heikentynyt.

Muistisairaus on aina koko perheen yhteinen sairaus. Jokainen perheen jäsen kohtaa sairauden omalla tavallaan ja käy läpi suuriakin tunteita sairauteen liittyen. Sairaus ei kuitenkaan ole häpeän aihe, vaan avoimuus auttaa muistisairautta sairastavaa keventämään omaa tilannetta ja läheisiä suhtautumaan uudella tavalla sairauteen.

Muistisairauksia pidetään yleensä ikäihmisten sairauksina, mutta tämä ei pidä paikkansa. Muistisairauksia esiintyy myös paljon työikäisten keskuudessa.

Suomessa todetaan vuodessa noin 14 500 uutta muistisairautta sairastavaa henkilöä. Tällä hetkellä meillä on lähes 200 000 muistisairasta. Arvio etenevää muistisairautta sairastavien työikäisten määrästä on yli 7000 henkilöä.

 

Muistiystävällinen ympäristö on osa asukaslähtöistä suunnittelua

Myönteisestä suhtautumisesta ikääntyneitä kohtaan hyötyvät myös esimerkiksi eri vammaisryhmien edustajat ja pienten lasten vanhemmat. Esteetön ja saavutettava ympäristö on kaikkien etu.

Ikäystävällisyys terminä tarkoittaa, että huomioidaan iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tuetaan heidän hyvinvointiaan, turvallisuuttaan ja aktiivisuuttaan. Ikäystävällisyyttä tukevat poliittiset päätökset, palvelut ja tekniikka. Ikäystävällisyys sisältää kahdeksan eri teema-aluetta (kuvio 1).

Kaaviokuvio

Kuvio 1: Kahdeksan WHO:n ikäystävällisyyden teema-aluetta.

 

Ikä- ja muistiystävällisen asuin- ja elinympäristön kansallisen kehittämisen taustaa

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki (980/2012) velvoittaa kuntia sekä kaupunkeja laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Laki vaikuttaa myös ikääntyneiden asumisen ja elinympäristön kehittämiseen ikä- ja muistiystävällisemmiksi.

Muistisairauksien kasvava merkitys on nostettu esiin Euroopan parlamentin vuonna 2008 hyväksymässä kannanotossa. Tässä korostetaan kansallisten muistiohjelmien tarvetta varautumisen työvälineenä.

Suomessa on tähän reagoitu. Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä on laadittu Kansallinen Muistiohjelma 2012–2020. Ohjelma on suunnattu kuntien ja kaupunkien päätöksentekijöille ja johtajille. Sen tavoitteena oli muistiystävällinen Suomi sekä muistiystävälliset kunnat ja kaupungit.

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 tavoitteena on luoda hyvä ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut ikäihmisille ikäystävällisessä yhteiskunnassa.

 

Kansallisen ikä- ja muistiystävällisyyden tavoitteista ja haasteista

Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2015 Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittämisraportin. Suomalaisissa kaupunkistrategioissa

“tuodaan esille joitain sellaisia ikäystävällisyyden kannalta keskeisiä tavoitteita, jotka ovat kansallisia ja kytkeytyvät nimenomaan suomalaiseen palvelujärjestelmään ja ikääntymispolitiikkaan. Yksi tällainen tavoite on eri toimijoiden ja sektorien verkostoyhteistyön lisääminen. Toinen merkittävä tavoite on ikäihmisten kotona asumisen edistäminen ja laitoshoitopainotteisuuden vähentäminen.”

Ikä- ja muistiystävällisyys -käsitteiden merkitystä ja tavoitteita ei ole raportin mukaan tarkemmin selvitetty, esimerkiksi mitä ne merkitsevät ikääntyvien kaupunkilaisten arjessa ja asuinympäristössä. “Kaupunkien strategia- ja suunnitteluasiakirjoissa asioita käsitellään varsin yleisluontoisesti ja abstraktisti. Monet ikäystävällisyyden kannalta merkittävät asiat ohitetaan lyhyillä maininnoilla.” Yksi merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita on muistisairaiden ihmisten huomioiminen elinympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Muisti- ja ikäystävälliset asuinalueet suunnitellaan niin, että toimintakyvyltään heikentyneet asukkaat asuvat turvallisesti yhteisön osana, eivätkä erillään muusta asumisesta.

Itsenäisen elämän jatkumista ja hyvää elämänlaatua halutaan tukea asuin- ja elinympäristön ratkaisuilla. Ikäystävällisen asuinalueen tarkoituksena on rohkaista ikääntyneitä osallistumaan aktiivisesti oman terveyden ylläpitoon ja sen kehittämiseen. Valtioneuvoston Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus -hankkeen vuoden 2017 tulosten mukaan muistisairaiden kotona asumista tukee juuri ympäröivän asuinyhteisön muistiystävällisyys.

Asuinalueiden ja ympäristön suunnittelussa on tärkeätä huomioida, että

”ikääntyneet eivät ole yhtenäinen samankaltaisesti toimiva ryhmä, vaan joukko ihmisiä, joita yhdistää sama elämänvaihe sekä ikääntymisen tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet. Yhteiskunnan kannalta ikääntyneet muodostavat joukon, jonka valinnat ja tarpeet edellyttävät varautumista, koska niihin liittyy julkista palveluiden tuottamista sekä varojen käyttöä”.

Sekä palvelualueen että ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen lähtevät ajatuksesta, että ikääntyvän väestön elinympäristöjä muokataan heille sopiviksi. Näin asukkaan ei tarvitse välttämättä muuttaa pois, kun toimintakyky heikkenee ja palvelujen tarve kasvaa.

“Agening in place” eli paikallaan ikääntyminen on käsite, millä tarkoitetaan, että ikääntynyt voi jatkaa elämää omassa asuinympäristössä ikääntymisestä huolimatta. Tarkoitus on, että ikääntyneet voivat elää mahdollisimman itsenäisesti ja olla osa yhteiskuntaa. Tutkimuksen mukaan he kokevat, että paikallaan ikääntyminen mahdollistaa identiteetin säilyttämisen itsemääräämisoikeuden, itsenäisyyden sekä asuinalueen, sosiaalisten roolien ja suhteiden avulla.

 

Hyvinvointisuunnitelma laaditaan yhteistyössä asukkaiden kanssa

Porvoon kaupungin kaupunkistrategia, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä asuntopoliittinen ohjelma ohjaavat kaupunkilaisten, myös ikääntyneiden palveluiden suunnittelua ja niiden toteutumista. Unelmien Porvoo 2030 -kaupunkistrategia ohjaa osayleiskaavan uudistamista ja näkemystä tulevaisuuden kaupungista. Yleiskaava toteuttaa kaupunkistrategiassa määriteltyjä tulevaisuuden tavoitteita ja päämääriä kaupungin keskeisten alueiden kehittämiseksi.

Hyvinvointisuunnitelmaa on laadittu yhteistyössä kaupungin asukkaiden, vanhusneuvoston ja kaupungin eri organisaatioiden vastuuhenkilöiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tiedottamisen ja nettipalautekyselyn avulla on kaikilla kaupunkilaisilla ollut mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden kaupungin suunnitelmatyöhön.

Porvoossa vanhusneuvostolla on ollut vuodesta 1998 lähtien aktiivinen asema ikääntyneiden edunvalvojana ja puolestapuhujana kunnallisessa päätöksenteossa.

Unelmien Porvoo 2030 on kaksikielinen – tvåspråkig, ihmisläheinen, kotoisa, yhteisöllinen – kaikilla on hyvä olla!

Kaupunkistrategiassa on neljä painopistealuetta:

  • Porvoota kutsutaan Suomen viihtyisimmäksi ja vetovoimaisimmaksi kotikaupungiksi.
  • Paras arkenakin -painopistealue toisi kaikille kaupunkilaisille vaivattoman ja sujuvan arjen turvallisessa, hyvinvoivassa sekä tasavertaisessa kaupungissa.
  • Kaupunkielämän viihtyisyyttä kehitetään elävöittämällä keskusta-aluetta.
  • Ilmasto- ja ympäristötyön edelläkävijäkaupunkina tuetaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Tavoitteena on olla hiilineutraali ja kiertotaloutta edistävä kaupunki.

Kaupungin suunnitelmissa tapahtuneiden muutosten vuoksi asuntorakentaminen painottuu nyt lähemmäksi kaupungin keskustaa. Porvoo-kortteli-hankkeen toteutus on siirtynyt myöhäisemmäksi. Hankkeesta saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään kaavoituksessa ja sisällyttämään linjauksia valmisteilla olevaan Porvoon kaupungin asuntopoliittiseen ohjelmaan.

Houkuttelevan kaupunkiympäristön sekä sujuvien joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksien avulla tori toteuttaa myös kaupungin strategisia tavoitteita. Porvoon kaupungin kehittämisen ydinalueet ovat keskustan torialue, vanhakaupungin Raatihuoneen tori sekä Länsirannan alue.

Kaupunkisuunnittelu ohjaa esimerkiksi kaavoituksella rakentamista, kaupunkikuvaa sekä katujen ja puistojen sijaintia tavoitteenaan hyvän ja toimivan asuin- ja elinympäristön edellytysten aikaansaaminen.

Keskusta-alueen ja torin uudistamistyöt on aloitettu vuonna 2017. Tarkoituksena on muodostaa kolmen keskustan yhtenäinen kävelypainotteinen kokonaisuus kävely-ystävälliseksi alueeksi.

Länsiranta on osa Porvoon keskustaa ja alueen kehittämisellä vahvistetaan keskustan vetovoimaa tulevaisuudessa. Asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyden vaatimusta korostaa alueen asukkaiden ikääntyminen.

Asuntoja on tarjolla kaikenikäisille ja vehreä asuinympäristö tukee omaehtoista liikkumista. Asuinrakennusten seinissä on esimerkiksi kuvioita, jotka ovat hyviä maamerkkejä iäkkäille henkilöille.

Kerrostaloja, joiden edessä kadulla autoja.Kerrostaloja, joiden edessä iso aukea.

Kuva 1 ja 2. Aleksanterinkaaren asunnot valmistuivat 2018 Porvoon Länsirannalla.
Väriä ja taidetta on käytetty asumisympäristössä. 

 

Ikä- ja muistiystävällisyys huomioidaan kaupunkikeskustaympäristössä

Asutuksen lähellä sijaitsevissa puistoissa ja kaupunkimetsissä on kaikilla ikäryhmillä mahdollisuus virkistykseen. Esimerkkeinä keskustan esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi suunnitellaan riittävästi lepäämiseen tarkoitettuja penkkejä ja suojaisia katoksia.

Valaistus on osa esteettömyyttä ja kaupunkiympäristön turvallisuutta.

Opastuksella sekä erityisillä ympäristön ja rakennusten rakenneratkaisuilla voidaan parantaa ikääntyneiden ja muistisairaiden liikkumista. Myös isot, selkeät nimi- ja osoitekyltit (kaksikieliset) helpottavat näkemistä.  Ympäristön hahmottamista ja turvallista liikkumista tukevat esimerkiksi suojateiden merkitseminen ja esteetön kulku niihin, kävelyteiden leventäminen ja esteiden poistaminen niistä.

Kerrostalo ja piha-aluetta.

Kuva 3. Porvoon Aleksanterinkaari 12 ja 14 asuntojen esteettömälle piha-alueelle on rakennettu viihtyisät viheralueet.
Penkit antavat istumamahdollisuuden ja monipuoliset pihavälineet kutsuvat leikkiin ja kuntoiluun.
Asuinalue kaikenikäisille.

Puistoalue, jossa laatoitetut käytävät.

 

Kuva 4. August Eklöfin puisto Laamanninkadun välittömässä läheisyydessä tarjoaa avaran,
esteettömän ja rauhallisen ympäristön. Istumamahdollisuuksien tarjonta on hyvä.

Kerrostalon kulma, jossa näkyy katukyltti.

Kuva 5. Laamanninkadun kyltti on sijoitettu katsekorkeudelle punaiselle seinälle.
Kyltti on selkeä ja helposti hahmotettava kontrastien ja sijoituksensa avulla. 

Kaupunkilaisten mielipiteitä kehittämistyössä on kuunneltu. Kyselyyn vastanneet löysivät suunnitelmasta kehitettävää erityisesti liikenteestä ja torin turvallisuudesta. Kehittämisen varaa on vielä, muun muassa jyrkkien liuskojen muuttaminen helppokulkuisimmiksi.   Keskustan kehittämistyötä varten on järjestetty esimerkiksi työpajoja “Elävä kaupunkikeskusta syntyy yhteisestä unelmasta” ja seminaareja kaupunkilaisille. Kts. Unelmien Porvoo 2030 – Drömmarnas Borgå.

Porvoon vanhakaupunki ei historiallisena ole ikä- ja muistiystävällinen

Porvoon vanha kaupunki ei sen sijaan ole kaupunkiympäristöltään ikä- ja muistiystävällinen. Kadut ovat materiaaliltaan isoa mukulakiveä, jyrkkiä ja kapeita. Liikkumisen esteitä ovat esimerkiksi sisäänkäynti rakennuksiin, tilojen ahtaus ja erilaiset portaat.

Ympäristönsuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn vajavuudet, jotka liittyvät tasapainoon, askelkulkuun, motorisiin taitoihin, lisääntyvään visuaalisavaruudellisen hahmottamisen vaikeuksiin. Toisaalta vanhakaupungin ympäristö saattaa muistisairautta sairastavalle henkilölle tuntua tutulta ja turvalliselta.

Historiallinen ympäristö on suojattu ja säilyy sellaisenaan, kun muu kaupunki muuttuu. Ikääntyneen tai muistisairaan näkökulmasta tämä voi vaikuttaa sekavalta ja vieraalta.

Suunnittelussa varmistetaan esteettömyys

Porvoon ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esille se, että kuntasuunnittelussa varmistetaan asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyys sekä saavutettavuus ikääntyneille. Porvoon kaupunki pyrkii tapaturmien, erityisesti ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyyn Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2018–2021 mukaisesti.  Tämä onnistuu esimerkiksi katujen kunnossapidolla ja valistustyöllä sekä tukemalla ikääntyneiden fyysistä kuntoa liikunta- ja terveyspalveluilla.

Esteettömyys asunnoissa, kulkemisessa ja palveluissa sekä tiedonsaannissa mahdollistaa itsenäisen toiminnan ja aktiivisuuden.

Erityisesti kaupungin keskustassa tavoitellaan esteettömyyttä poistamalla liikkumista rajoittavat esteet sekä parantamalla kävelyturvallisuutta. Louhi Kuntapalvelimen (20.11.2019) mukaan 36 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä porvoolaisista asuu kilometrin päässä torilta. Vastaavasti kahden kilometrin etäisyydellä asuu 55 prosenttia ja kolmen kilometrin etäisyydellä 69 prosenttia.

Tulevaisuudessa on tarve rakentaa miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Kuvio 2 havainnollistaa erityyppisten nykyisten ja uusien esteettömien pientalojen ja kerrostaloasuntojen sekä korjattujen pientalo- ja kerrostaloasuntojen tarvetta. Ikääntyneiden asumisolojen ja -ympäristöjen parantamisessa on suurin tarve lisätä nykyisten asuntojen esteettömyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta.

Kaaviokuva

Kuvio 2. Hynynen, R. 2018. Ikääntyneiden asumisen näkymiä.
Kotona asumisen arki ja tulevaisuus.

Asumisen ja asuinympäristön kaupunkisuunnittelun tavoitteena on aktiivinen, yhteisöllinen ja turvallinen asuinkaupunki

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa 2020–2023 on keskeisinä teemoina asuminen ja asuinympäristö, aktiivisen arjen mahdollistaminen sekä viestintä, neuvonta ja palveluohjaus. Hyvinvointisuunnitelman teemoissa tuodaan esille sekä muisti- että ikäystävällistä ympäristöä, asuinaluetta ja kotona asumista. ”Iäkkäiden ja muistisairaiden henkilöiden kotona asuminen voi toteutua inhimillisesti ja samalla kustannustehokkaasti.”

Porvoossa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus vuonna 2019 oli 93,8 prosenttia.

Eliniän pidentyminen aiheuttaa taloudellisia haasteita ja lisää paineita myös asuntokannan esteettömyyden ja vanhusten asumista tukevien palvelujen lisäämiselle. Yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan, mikä tulisi jatkossakin olla ikääntyneiden asumispolitiikan keskeinen tavoite.

Porvoossa vanhuspalveluiden kehitystyössä on edetty aiempien laatusuositusten (vuosina 2001, 2008, 2013 ja 2017) mukaisesti laitospainotteista hoitoa vähentäen ja samanaikaisesti kehitetty tehostettua palveluasumista sekä kotiin annettavia palveluita. Ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä tarvittava hoito pyritään antamaan aina ensisijaisesti kotiin.

Kotona asumisen mahdollistaminen on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi Porvoon ikäpoliittisissa strategioissa, toimenpideohjelmissa sekä hallitusohjelmassa. Ikäystävällinen ja hyvin suunniteltu asuinympäristö mahdollistaa iäkkäiden ihmisten itsenäisen selviytymisen sekä tarjoaa tarpeellisia ja oikea-aikaisia palveluja.

 

Ikääntyneille suunnitellaan sopivat asumisvaihtoehdot

Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan ikääntyneitä jo tonttien varauksissa, jotta mahdollistettaisiin ikäihmisten asuminen ja palveluasuminen kyseisessä asuinympäristössä. Ikääntyneille sopivia asumisvaihtoehtoja suunnitellaan monipuolisten palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen.

Porvoossa ei ole välimuotoja oman kodin tai palvelutalon välillä.

Porvoon tehostetun palveluasumisen yksiköt on kaikki rakennettu 2010-luvulla. Viimeisin niistä on Pääskypellon palvelukoti, joka avautui tammikuussa vuonna 2019. Sinivuokko-talossa, Omenamäen palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä, on pieniä yksiöitä ja kaksioita senioriasumiseen.

Senioriasuminen mahdollistaa “hyvän vanhenemisen fyysisessä ympäristössä, joka on esteetön, joustava ja tekniikaltaan käyttäjäystävällinen”. Näsin palvelutalon toiminta muuttui vuonna 2019 kevyemmän tuen yksiköksi, joka tukee ikääntyneiden kotona asumista.

Tulevaisuudessa tarvitaan lisää myös erityyppisiä asumisratkaisuja esimerkiksi senioritaloja, yhteisöasuintaloja, monisukupolvisia yhteisöjä.

Uutta asumisratkaisua edustaa palvelu- ja senioriasumista yhdistävä Virkkulankylä-konsepti, joka on tarkoitettu 50 vuotta täyttäville asukkaille. “Suunnitteluvaiheessa tällä hetkellä oleva Virkkulankylän asuinympäristökonsepti tulee valmistuttuaan tarjoamaan hoiva-asumista, hoivapalveluita ja omaehtoista asumista Porvoon keskustaan.”

 

Miten muualla maailmassa nähdään ikäihmisten tulevaisuuden asuminen?

Päijät-Hämeessä kartoitettiin kyselyllä ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Vastausten mukaan ruokakauppa, julkiset liikenneyhteydet, luonto ja terveyspalvelut koettiin tärkeimmiksi asioiksi asumista ajatellen. Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua ”vanhuskortteleissa” vaan monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä. Enemmistö ikäihmisistä toivoi lisää vanhusten palveluasumista, uudenlaisia asumiskonsepteja ja uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle.

On tärkeää edistää iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta elää ja asua turvallisesti heille soveliaissa monimuotoisissa asumisympäristöissä.

Uudisasuntoja voisi muuttaa myös elämänkaariasumista tukevaksi, sillä se on jo vakiintunut käytäntö monessa Euroopan maassa muun muassa Englannissa ja Hollannissa. Seuraavassa kokemuksia Hogeweyn muistikylästä. Kts. Mahdollisuus elämänmakuiseen asumiseen – kokemuksia Hollannin Hogeweyn muistikylästä.

 

Ikääntyneiden kotona asumista halutaan edistää

Sosiaali- ja terveysministeriön Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmän mielestä on “parannettava vaihtoehtoisen asumisympäristöjen saatavuutta ja sitä, että iäkkäät henkilöt saavat yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat palvelut ja erityisesti kotiin annettavien palvelujen laatua ja saatavuutta parannetaan”.

Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017 keskeistä on parantaa tavoitteellisesti ikääntyneiden asumisoloja ja edistää kotona asumista. Kehittämisohjelmassa tuotettiin tietoa ikääntyneen väestönosan asumistilanteesta ja luotiin kunnille työkaluja ikääntyneiden asumisen ennakointiin ja kehittämiseen. Toimenpiteisiin sisältyi myös asuntojen esteettömyyden ja turvallisuuden sekä korjausrakentamisen edistäminen.

Teknologisten ratkaisujen tai asunnon muutostöiden lähtökohtana on ikääntyneen henkilön kokemat vaikeudet päivittäisissä arkitoiminnoissa.

Ikäteknologiakeskus on asiantuntijakeskus ikäihmisen hyvän arjen tukena. Se kokoaa yhteen ja välittää ikäteknologiaan liittyvää tietoa ja kokemuksia. Lisäksi se edistää eri toimijoiden yhteistyötä ja vaikuttaa siihen, että ikääntyvien käyttäjien tarpeet tulee huomioiduksi teknologian kehitystyössä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Senioriasumisen trendit ja innovaatiot -selvityksessä vuodelta 2008 teknologiahankintoja suunniteltaessa pitäisi huomioida esimerkiksi ikääntyneen henkilön tarpeet, valmiudet, asiakasta ympäröivän tukiverkon valmiudet, teknologian rajat sekä käytettävyys. Etenevät muistisairaudet aiheuttavat muutoksia muistisairautta sairastavan toimintakykyyn ja vaikeuttavat ympäristön hallintaa monin eri tavoin.

Esimerkiksi Lewyn kappale -dementiassa hahmottamiseen liittyvät ongelmat esiintyvät usein jo sairauden varhaisvaiheessa, kun muistiongelmat ovat taas lievempiä verrattuna Alzheimerin tautiin. Lewyn kappale -dementiaa sairastavat voivat olla hyvin orientoituneita, mutta heidän on vaikeampaa arvioida etäisyyttä ja havaita asioita kolmiulotteisesti, mikä asettaa ympäristön suunnittelun tärkeään rooliin.

Visualinen hallusinaatio, ympäristöön desorientoituminen sekä hahmottamisen vaikeudet ovat oireita, jotka usein esiintyvät Lewyn kappale -dementiassa tai Parkinsonin tautiin liittyvässä dementiassa. Arjen helpottamiseksi ympäristön tulee olla helposti määriteltävä.

Yksi ensimmäisistä muistin heikkenemiseen liittyvistä muutoksista ja haasteista on teknologian käyttö. Jopa tuttu aiemmin käytössä oleva teknologia saattaa jäädä pois käytöstä.

Ympäristössä, kodissa ja yhteiskunnassa toimiminen vaatii nykyään melkein poikkeuksetta jonkun tasoisen teknologian käyttämisen ja sen hallinnan. Mobiilisovellukset ovat nuoren terveen henkilön silmissä sujuva ratkaisu, mutta voi olla juuri se tekijä mikä estää muistisairautta sairastavan henkilön asioimisen kaupungilla omatoimisesti.  Topo:n tutkimuksessa tuodaan esimerkkinä, että muistisairautta sairastava saattaa valita huoltoaseman, missä on kassapalvelu automaattiaseman sijaan.

 

Millaisessa ympäristössä sinä haluaisit asua ja ikääntyä?

Porvoo toimii esimerkkinä siitä, miten ikä- ja muistiystävällisyys näkyy ja tulee näkymään asuin- ja elinympäristön suunnittelussa.  Ikääntyneille suunnatut palvelut on keskitetty Omenamäen palvelukeskukseen, missä toimii myös ikäihmisten Palveluneuvonta Ruori.

Porvoossa on huomioitu ikäystävällisyys ja esteettömyys rakennettaessa uutta sekä vanhojen alueiden kehittämisessä, kuten keskustan torin uudistamisessa. Asukkaiden oma ääni ja osallistuminen on huomioitu kehittämistyössä.  Toivomme jatkossakin keskustelun olevan avointa ja että muisti- ja ikäystävällisyys pysyy vahvasti mukana Porvoon tulevaisuuden suunnitelmissa.

Ikä- ja muistiystävällisyyteen voi jokainen vaikuttaa omilla teoillaan ja asenteillaan. Positiivinen asenne ikäihmisiä kohtaan edistää ikä- ja muistiystävällistä tulevaisuutta. Ikä- ja muistiystävällisellä asuin- ja elinympäristöllä voidaan edistää ikääntyneen toimintakykyä ja aktiivisuutta, jotta ikääntyvät voivat jatkaa elämää osana yhteiskuntaa omassa asuinympäristössä.

Vaikuttamalla ja osallistumalla luomme omaa parempaa vanhuuttamme. Porvoo kaupunkina antaa asukkailleen siihen mahdollisuuden.

Kuvat: Johanna Hommas

 

LÄHTEET:

Alzheimer´s disease International 2013. Policy Brief for Heads of Government: The Global Impact of Dementia 2013–2050. World Alzheimer Report. London: Alzheimer´s disease International. https://www.alz.co.uk/research/GlobalImpactDementia2013.pdf. Luettu 21.9.2020.

Eloranta, S. & Mört, S. 2020. Mahdollisuus elämänmakuiseen asumiseen – kokemuksia Hollannin Hogeweyn muistikylästä. https://talk.turkuamk.fi/hyve/mahdollisuus-elamanmakuiseen-asumiseen-kokemuksia-hollannin-hogeweyn-muistikylasta/. Luettu 20.9.2020.

Fried, S., Rajaniemi, J. & Topo, R. 2015. Ikäystävällinen asuinalue- WHO:n ikäystävällisyyden teemat kuntatasolla. Asuinympäristöjen ikäystävällisyys. Teoksessa Hynynen, R.(toim.) Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5/2015. Helsinki. 55–68, 72–73, 101–104

Habell, M. 2013, Specialized design for dementia, Perspectives in Public Health, julkaisusarja 133, 3/2013. 151–157.

Helminen, V. Vesala, S.,Rehunen, A., Strandell, A., Reimi,P. & Priha,A. 2017. Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20. https://docplayer.fi/49649334-Ikaantyneiden-asuinpaikat-nyt-ja-tulevaisuudessa.html. Luettu 20.9.2020.

Huhta, J. & Karppanen, S. 2020. Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:16. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162239/STM_2020_16_R.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Luettu 15.9.2020.

Hynynen, R. 2015. Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5/2015. Ympäristöministeriö. file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/Palvelualueen%20ja%20ik%C3%A4yst%C3%A4v%C3%A4llisen%20asuinalueen%20kehitt%C3%A4minen,%202015%20(10).pdf. Luettu 26.9.2020.

Hynynen, R. 2018. Ikääntyneiden asumisen näkymiä. Kotona asumisen arki ja tulevaisuus. Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018. Rakennetun ympäristön osasto. https://docplayer.fi/108891346-Ikaantyneiden-asumisen-nakymia.html. Luettu 25.9.2020.

Hynynen, R. & Mäntylä, H. 2020. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020–2022. https://ym.fi/ikaantyneiden-asuminen. Luettu 27.9.2020.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017. Ympäristöministeriö. Julkaistu 23.9.2019.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asuminen/ikaantyneiden_asuminen/Ikaantyneiden_asumisen_kehittamisohjelma_20132017. Luettu 17.9.2020.

Ikääntyneet kaupungistuvat. Ympäristöministeriö.Tiedote.28.6.2017.
https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Ikaantyneet_kaupungistuvat(43740. Luettu 15.9.2020.

Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma 2018–2021. Askola-Lapinjärvi-Loviisa-Myrskylä- Porvoo-Pukkila- Sipoo.
https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/14440945/It%C3%A4isen+Uudenmaan+turvallisuusohjelma.pdf/9def413b-1f7c-627d-8f83-d39753ae706e/It%C3%A4isen+Uudenmaan+turvallisuusohjelma.pdf?version=1.1. Luettu 12.9.2020.

Jolanki, O., Leinonen, E., Rajaniemi, J., Rappe, E., Räsänen, T., Telttinen, O. & Topo, P. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017.
https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/47_ASUVA-loppuraportti+2017_NETTI.indd.pdf/81ebc84d-3636-4314-a2d5-a223b38d30d4/47_ASUVA-loppuraportti+2017_NETTI.indd.pdf?version=1.0&t=1494999647000. Luettu 18.9.2020.

Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Helsinki.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129596/TY%C3%962015_37_Kansallinen%20muistiohjelma_web.pdf?sequence=3. Luettu 14.9.2020.

Mikkola, T., Heitto, M. & Rahikka, A. 2015. Palvelualueet ikääntyneiden asumisen kehittämisessä. Teoksessa Hynynen, R. (toim.) Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Ympäristöministeriön raportteja 5/2015. Helsinki.7–54.

Muistiliitto 2017. Muistihäiriöt ja muistisairaudet. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet. Luettu 27.9.2020.

Muistiliitto 2020.  Muistiliiton puheenjohtajat: Kansallisen muistiohjelman jatko turvattava. https://www.muistiliitto.fi/fi/ajankohtaista/muistiliiton-puheenjohtajat-kansallisen-muistiohjelman-jatko-turvattava. Luettu 9.11.2020.

Mäkisalo-Ropponen, M. 2016.Muistisairautta sairastavien kotihoidon nykytilanne sekä katse tulevaisuuteen. 9.3.2016. https://www.senioriliike.fi/@Bin/318748/Katse+tulevaisuuteen+M%C3%A4kisalo-Ropponen+9.3.2016.pptx. Luettu 18.9.2020.

Olkkonen-Nikula, A.2018. Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen Case Päijät-Hämeessä. Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen. Työpaja THL 12.3.2018. https://docplayer.fi/111325161-Kotona-asumisen-tukeminen-ja-lahipalvelujen-asiakaslahtoinen-kehittaminen-ikaantyneiden-asumistarpeisiin-varautuminen-case-paijat-hameessa.htm . Luettu 25.9.2020.

Paras arkenakin -Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2020–2023. http://porvoo01.oncloudos.com/kokous/202011250-8-1.PDF.  https://www.porvoo.fi/paras-arkenakin-ikaantyneiden-hyvinvointisuunnitelma-20202023. Luettu 19.9.2020.

Porvoon kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma 2013–2018. https://www.porvoo.fi/library/files/5e32c22fed6b97b76600056d/Asuntopoliittinen_ohjelma_2013-2018.pdf . Luettu 20.9.2020.

Porvoon tori nähtäville. https://www.porvoo.fi/porvoon-torin-kaava-nahtaville. Luettu 20.9.2020.

Raappana, A. & Tiitta R. 2008. Selvitys senioriasumisen trendeistä ja innovaatioista. Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus (STOK).  Innovaatio ja osaaminen –verkosto. STOKin julkaisusarja. STOK Raportti 4 / 2008. https://docplayer.fi/7934143-Selvitys-senioriasumisen-trendeista-ja-innovaatioista-stok-porvoo-2008.html. Luettu 22.9.2020.

Rajaniemi, J. & Rappe, E. 2020. Ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja taajamissa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162050/YM_2020_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 30.9.2020.

Rappe, E., Kotilainen, H., Rajaniemi, J. & Topo, P. 2018. Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö. Ympäristöopas. Ympäristöministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161060/YO_2018_Muisti_ja_ikaystavall_asuminen_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 27.9.2020.

Semi, T. Salmi, T. & Mykkänen, J. 2016. Yötaivaan toivo. Muistiystävällinen ympäristö tilasta kokemukseen. Espoo: T & J Semi Oy. Gero Artist. 193.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29.

Svenskt Demenscentrum. Lewykroppsdemens, Faktagranskare: Elisabet Londos, professor och överläkare, Universitetssjukhuset MAS. https://www.demenscentrum.se/Fakta-om-demens/Demenssjukdomarna/Lewy-body-demens . Luettu 21.9.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2020. Muistisairauksien yleisyys. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys Luettu 3.11.2020

Topo, P. 2015. Tukeeko fyysinen ympäristö ja teknologia muistisairasta ihmistä? Ikäinstituutti, Gerontologia julkaisusarja 29, 4/2015. 221–235.

Unelmien Porvoo 2030 –kaupunkistrategia. https://www.porvoo.fi/kaupunkistrategia. Luettu 6.9.2020.

WHO 2020. Age-friendly world. World Health organisation. https://extranet.who.int/agefriendlyworld/ . Luettu 30.9.20.

Wiles, Janine L.; Leibing, Annette; Guberman, Nancy; Reeve, Jeanne & Allen, Ruth E. S. 2011. The Meaning of “Aging in Place” to Older People, The Gerontologist, julkaisusarja 52, 3/2012. 357–366. https://academic.oup.com/gerontologist/article/52/3/357/580905 . Luettu 25.9.2020.

Ympäristöministeriö 2012. Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille 2012−2015. Ympäristöministeriön raportteja 16/2012. Helsinki.

Ympäristöministeriö 2020. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma vuosille 2020–2022. Luettu 7.11.2020.

Özer-Kemppainen, Ö. 2005. Senioriasumisen nykytila, kehitystarpeet ja mahdollisuudet. Oulun yliopiston yliopisto arkkitehtuurin osasto julkaisu A 32. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514276442.pdf. Luettu 15.9.2020.

Mitä pidit artikkelista?

2 kommenttia artikkelista “Ikä- ja muistiystävällinen asuin- ja elinympäristö soveltuu kaikenikäisille

  1. Hei! Aihe on tärkeä ja siihen on liian vähän panostettu tähän mennessä. Konkreettisia apuja kartoitimme ja kehitimme Salon muistiyhdistyksen Muistikylä-projektissa 2016-2018. Ohessa linkki yhteen projektin lopputöitä, Muistikodin oppaaseen. https://issuu.com/muistisalo/docs/muistiyhdistys_opas__2018__final___

  2. Sini Eloranta sanoo:

    Kiitos palautteestanne ja mielenkiintoisesta linkistä. Toivotaan, että tämä on aihe, johon tulevaisuudessa panostetaan. Olemme pitäneet tärkeänä asian esille ottoa Turun amk:n ylemmässä gerontologian asiantuntijuuden koulutuksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php