Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kanako on polulla sosionomiksi

11.02.2021

 

Kanako Makino on yksi ulkomaalaistaustaisista Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoista. Hän aloitti opintiensä POLULLA-hankkeessa vuonna 2018 ja jatkaa nyt menestyksekkäästi tutkinto-opiskelijana opintojaan.

 

Turun ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2018 POLULLA-hanke, jonka tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuspolun lyhentäminen, työllistymisen edistäminen ja kaksisuuntaisen kotoutumisen mahdollistaminen korkeakouluopiskeluyhteisössä.

Maahanmuuttajataustaiset eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää, vaikka olisivat olleet Suomessa pitkäänkin. Tämän vuoksi hankkeen alussa tiedotettiinkin siitä, mitä polkuopiskelu on, mitä se vaatii, miten kannattaa tehdä hakemuksia, mitä koulutus maksaa ja mistä saa tukea.

 

 Polkuopiskelu on tie tutkintoon

 

Tärkeintä on saada tietoa polkuopiskelusta, sillä maahanmuuttajataustaisten on haastavaa päästä jo ennestään suosittuihin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin pääsykokeiden kautta. He kilpailevat samoista paikoista suomea äidinkielenään puhuvien kanssa. Monelle maahanmuuttajataustaiselle olikin uutta tietoa, että polkuväylä on olemassa.

Sosionomikoulutuksen polkuopintoihin haettiin motivaatiokirjeellä, jonka perusteella valittiin kymmenen ensimmäistä opiskelijaa kevätlukukaudelle 2019. Toinen vastaava ryhmä aloitti syksyllä 2019. Polkuopiskelijat ovat integroituneet hyvin tutkinto-opiskelijoiden päiväopiskeluryhmiin ja osallistuneet samoille tunneille.

Polkuopiskelijan opiskeluoikeus kestää vuoden. Sen jälkeen hän voi hakea tutkinto-opiskelijaksi väylähaun kautta, kun on kertynyt vähintään 35 opintopistettä.  Erillinen hakumahdollisuus tärkeäksi koettuun koulutukseen saikin paljon myönteistä palautetta POLULLA-hankkeen opiskelijoilta.

 

kuva: Tiina Laakso

 

Kanako muutti puolison mukana Suomeen

 

Kanako Makino on yksi polkuopiskelijoista. Valmistuttuaan psykologiksi kotimaassaan Japanissa hän muutti tapaamansa puolison luokse Suomeen, jossa on nyt asunut  yli neljä vuotta. Kanakon ensimmäinen kosketus Suomeen tapahtui jo psykologiopintojen alkuvaiheessa, kun opiskeluryhmä teki maahan opintomatkan tutustuakseen kehitysvammais- ja vanhustyöhön.

Ajatus Suomesta jäi kytemään mutta muuttaminen arvelutti, sillä hän osasi suomeksi vain sanat moi, kiitos ja virtahepo.  Nykyään niin opiskelut korkeakoulussa kuin kinastelutkin kotipuolessa hoituvat sujuvasti suomen kielellä. Taustalla ovat arkikäytön lisäksi parin vuoden suomen kielen opinnot Turun kesäyliopistossa ja Paasikivi-opistossa.

Kipinän sosionomiopintoihin Kanako sai anopiltaan. Kanako kuvaa myös geeniperimää  ihmisläheiseen työhön olevan matkassa, sillä perheestä löytyy muitakin sosiaalialan ihmisiä.  Polkuopiskelijana Kanako eteni ensimmäisenä vuotenaan tutkinto-opiskelijoiden tahtiin ja sai sen aikana suoritettua yli neljäkymmentä opintopistettä. Opinnot ovat jatkuneet tutkinto-opiskelijana.

 

Mentori tukee opinnoissa

 

Polulla-opiskelijat saivat heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien kokopäiväisen mentorin kulkemaan rinnallaan. Hän oli tukena etenkin opintojen alkuvaiheen myllerryksessä kartoittamassa kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden tilanteita ja tarpeita. Niihin saattoivat kuulua ajanhallintaongelmat, opiskeluvalmiudet, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, toimeentulokysymykset ja jaksamista tukevat harrastukset.

Opiskelu oli iso elämänmuutos.  Helposti lähestyttävältä henkilöltä oli mahdollista saada yksilöllistä ja luottamuksellista ohjausta. Luottamuksen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen olikin heti alussa ollut merkityksellistä.

Yksilöity tuki opiskelussa tarkoittaa tehtävänantojen avaamista, suomen kielen tukemista, motivoimista ja kannustamista mm. omien kokemusten kertomisella. Tavoitteet, tarpeet ja tuen lähteet ovat jokaisella erilaiset.

Esimerkiksi Kanako saa kielellisiin kysymyksiin tukea suomalaiselta puolisoltaan, mutta ammattisanaston kanssa menee puolisollakin haastavaksi kertoa esimerkiksi työsuojelu- ja turvallisuussuunnitelman eroista.

 

kuva: Tiina Laakso

 

  Suomalainen opiskelukulttuuri on erilainen

 

Opiskelukulttuurin omaksuminen vaatii aikansa, sillä kulttuurienväliset erot voivat olla suuria eroja. Turun ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa ryhmässä toimimiseen ja käänteiseen luokkahuoneeseen (flipped classroom) pääsi tutustumaan jo opiskeluiden ensimmäisellä kurssilla.

Uudet opiskelukäytännöt tuottivat Kanakollekin hämmennystä.  – Suomessa opiskellaan yhteisöllisen oppimisen menetelmillä ja kirjoitetaan raportteja enemmän kuin Japanissa, jossa opiskelu painottuu yksilötyöskentelyyn ja tentteihin, kertoo Kanako.

Hämmennystä voivat aiheuttaa myös vieraat käsitteet, joita ei välttämättä ymmärrä, vaikka ymmärtäisi käsitteeseen liittyvät sanat. Asiaa ei kuitenkaan kehdannut kysyä ääneen.  Japanissa opettajalla on selkeä rooli puhujana opiskelijan ollessa kuuntelija.

Kun opettaja alkuvaiheen sosiaalialan luennoilla puhui leipäjonosta, Kanako ei ollut varma, mistä oli kyse. Ensimmäinen ajatus oli se, että ihmiset jonottivat leipomon edessä ostaakseen leipää.  Luennon jälkeen Kanako kuuli opiskelukaveriltaan, mistä oli kyse. Japanissa vastaava käsite olisi voinut olla riisijono.

 

Kotoutuminen on kaksisuuntaista

 

Polulla-hankkeen opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat olivat tiiviisti tekemisissä keskenään päivittäin. Kun opiskelijat tekivät tehtäviä yhdessä, syntyi samalla vuorovaikutusta ja opittiin uutta kulttuureista. Tämä vahvisti monikulttuurisuuden ja toimintatapojen ymmärtämistä ammattikorkeakoulun ympäristössä. Kanako kokee, että ryhmässä pääsee auttamaan vastavuoroisesti eikä hänellä ole tarvetta erottautua muista.

Kaikki lähtee kohtaamistaidoista ja vuorovaikutuksesta. Me luontaisesti ajaudumme liikaan varovaisuuteen kohdatessamme toisesta kulttuurista tulevaa ihmistä. Alamme pohtia, miten kätellä, miten puhua, miten kohdata, miten olla, mitä on sopivaa sanoa, mikä mahdollisesti loukkaa ja miten ylipäätään toimia. Näiden pyörittelyyn kuluu paljon energiaa, mikä heikentää läsnäoloa.

Varovaisuutta vähentää eritaustaisten opiskelijoiden luonteva yhdessäolo: hakeutuminen vuorovaikutukseen ja siitä oppimiseen.  Syntyy monikulttuurista kokemusten vaihtoa ja vertaisoppimista. Samalla syntyy laajempi verkosto, jossa voi ystävystyä, viettää vapaa-aikaa ja purkaa huolia. Asetutaan yhdessä osaksi korkeakouluyhteisöä, minkä Kanakokin kokee vuosikurssillaan tapahtuneen.

 

kuva: Saija Vanhanen

 

Ryhmään integroitumisen myötä tuen tarve vähenee

 

Ensimmäisen lukukauden jälkeen POLULLA-opiskelijat pääsivät integroitumaan korkeakouluopiskeluun ja -yhteisöön niin, että tuen tarve väheni. Ryhmiin oli päästy sisään ja luokkakavereihin oli tutustuttu. Yhdessä tekemisen meininki oli löydetty ja ensimmäiset onnistumisen kokemuksetkin saatu suoritetuista kursseista. Pärjättiin opiskeluissa, minkä jälkeen  löytyi motivaatio ensin tutkinto-opiskelijaksi pääsemiseen ja lopulta valmistumiseen.

Osa opiskelijoista on tukea saatuaan alkanut nähdä itsensä myös tuen antajina. Verkoston laajentumisen myötä osallistutaan myös vapaaehtoistyöhön ja saadaan tuettavia asiakkaita. Ollaan mukana opiskelijajärjestötoiminnassa ja tuetaan uusia opiskelijoita.

 

Osaajajoukko kansainvälistyy Suomessakin

 

Suomi ja Turku kansainvälistyvät jatkuvasti. Pelkästään Turun väestöstä noin kymmenen prosenttia on muunkielisiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen  käyttäjät, tarjoajat ja työyhteisöt monikulttuuristuvat.

POLULLA-hanke on ollut ensisijaisesti koulutuspoliittinen hanke. Laajemmin se on vaikuttanut myös perhe- ja sosiaalipolitiikkaan kouluttamalla eri kulttuuritaustoista lähtöisin olevia osaajia sosiaali-, kasvatus- ja terveyspalveluihin. Korkeakoululla on tässä mahdollisuus osallistua huoltosuhteen vahvistamiseen maahanmuuttajataustaisten kouluttamisella työvoimaksi.

Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on korkeakoulutuksen lisäksi paljon kieli- ja kulttuuriosaamista ja ainutlaatuista kokemusta, jota tarvitaan. Yksi heistä tulee olemaan Kanako, joka näillä näkymin valmistuu sosionomi noin kahden vuoden päästä.

 

Faktaa ulkomaalaistaustaisista ja opiskelusta

Ulkomaalaistaustaisista 85 prosenttia asuu kaupunkialueilla lähellä korkeakouluja. Turussa vuonna 2019 tammi-marraskuun välillä suomenkielisten määrä nousi 635:llä, ruotsinkielisten määrä 217:llä ja muunkielisten määrä 1 088:lla. 2020 muunkielisten osuus turkulaisista oli noin 12 prosenttia. Turun varhaiskasvatuksessa muunkielisten lasten osuus on 18 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on saada yli puolelle nuorista aikuisista korkeakoulututkinto vuodesta 2030 alkaen. 18–24-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä oli vuonna 2018 kuusi prosenttia mutta korkeakouluopiskelijoista heitä oli vain kolme prosenttia. Vuonna 2017 ulkomaalaistaustaisia hakijoita kolmannelle asteelle oli 7 967 ja hakijoista 28 % eli 2 230 vastaanotti vähintään yhden paikan

Suomalaistaustaisten yksittäisten hakijoiden määrä vuonna 2017 oli 159 571 opiskelupaikan vastaanottaneiden osuus 34 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten osuus sisään päässeistä oli noin neljä prosenttia. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista haki ja pääsi joko hyvinvoinnin ja terveydenhuollon koulutusaloja tai kauppa-, hallinto- ja oikeustieteitä opiskelemaan.

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php