19.11.2019

Keuhkoahtaumatauti on yleinen ja monia koskettava sairaus. Keuhkoahtaumatauti aiheuttaa ennenaikaista kuolleisuutta ja tautiin kuolee Suomessa vuosittain noin 1 000 ihmistä. Yhtenäisen ohjauksen tarve on suuri. Ohjauksessa korostuu potilaan oman ohjauksen lisäksi hänen läheistensä ja omaisten ohjaus.

 Maailman keuhkoahtaumatautipäivää vietetään marraskuussa 20.11. Tänä vuonna teemana on keuhkoahtaumatautia sairastavan ihmisen läheinen.

Läheisen ja vertaisen tuki on äärimmäisen tärkeää sairastuneelle.

Sairauden etenemisvaiheessa sairastunut tarvitsee usein tukea niin lääkehoidossaan kuin arkisissa askareissa. Lisäksi sairastunut saa usein kotonaan happihoitoa, jonka vuoksi hänen mahdollisuutensa liikkua kodin ulkopuolella vähenee. Usein tällaisissa tilanteissa myös puolisoa tarvitaan omaishoitajan rooliin.

Omaishoitajuus on vaativaa ja sitovaa. Useinkaan omaishoitajalla ei ole mahdollisuutta pitää huolta omasta jaksamisestaan eikä tavata ystäviä ja osallistua omiin harrastuksiin. Läheisen ja vertaisen tuki on äärimmäisen tärkeää sairastuneelle.

Keuhkoahtaumataudista ei parane

Keuhkoahtaumatautia − (COPD; Chronic Obstructive Pulmonary Disease) sairastaa Suomessa noin 5–10 prosenttia aikuisväestöstä. Arviolta vain joka neljäs heistä on hoidon piirissä. Kuolinsyynä siitä on tulossa jo kolmanneksi yleisin maailmanlaajuisesti.

Taudin yleisin aiheuttaja on tupakointi.

Keuhkoahtaumatauti on pitkäaikaissairaus, johon ei ole olemassa parannuskeinoa. Se on etenevä ja elämää rajoittava sairaus, jota voidaan ehkäistä ja hoitaa. Laadukas ja tuettu omahoito lisää sairastavan sekä hänen läheistensä hyvinvointia ja on tärkeä osa hoitokokonaisuutta.

Taudin yleisin aiheuttaja on tupakointi. Vaikka sairastuttua tupakoinnin lopettaminen voi tuntua turhalta, on lopettamisesta silti aina hyötyä sairastuneelle. Myös pölyinen työ etenkin tupakoivalla henkilöllä voi lisätä riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin.

Omahoidon ohjaus korostuu sairauden hoidossa

Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa (kts. Routasalo & Pitkälä 2009). Hoidossa painotetaan potilaan itsemääräämisoikeutta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä. Ammattihenkilö toimii valmentajana, joka suunnittelee yhdessä potilaan kanssa hänen elämäntilanteeseensa sopivan hoidon.

Hoidossa korostuu vastuunotto ja keuhkoahtaumatautia sairastava henkilö ottaakin aina vastuun omista ratkaisuistaan. Omahoidon on todettu vaikuttavan elämänlaatuun sekä vähentävän terveydenhuollon palvelutarvetta ja sairaalahoitoa.

Hoidon tavoitteena on tukea potilasta saavuttamaan paras mahdollinen elämänlaatu pitkäaikaissairaudesta huolimatta.

Omahoidossa painottuvat potilaan oman arjen asiantuntijuus, räätälöidyt hoitoratkaisut ja potilaan omien hoitopäätösten hyväksyminen. On oleellista, että potilas osallistuu aktiivisesti oman hoitonsa ja elintapamuutoksensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Omahoidolla on merkitystä, sillä tärkeimmät asiat hoidossa ovat tupakoinnin lopettaminen ja liikunnan lisääminen sekä oireita ja pahenemisvaiheita vähentävä lääkityksen oikea käyttö. Hoidon tavoitteena on tukea potilasta saavuttamaan paras mahdollinen elämänlaatu pitkäaikaissairaudesta huolimatta.

Moniammatillinen työryhmä tukee keuhkoahtaumatautia sairastavaa

Sairaanhoitajan tuki keuhkoahtaumatautia sairastavan hoidossa on merkittävä. Vaikka omahoidon ohjauksen merkitys on tiedossa, keuhkoahtaumatautia sairastavien ohjaustarpeita ei aina tunnisteta. Lisäksi ohjauksen sisällöt vaihtelevat.

Myös sairastuneen läheiset tarvitset tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa.

Tähän tarpeeseen vastasi osaltaan moniammatillinen työryhmä, joka laati hoitosuosituksen keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjaukseen. Suositus on tarkoitettu terveydenhuoltoalan ammattiryhmille, jotka työssään kohtaavat keuhkoahtaumatautia sairastavia sekä heidän läheisiään.

Hoitosuosituksessa on huomioitu myös sairastuneen läheiset, jotka tarvitset tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Laadukas ja ammattilaisen tukema omahoito lisää sairastavan sekä hänen läheistensä hyvinvointia ja on tärkeä osa hoitokokonaisuutta.

Myös sairastuneen läheiset tarvitset tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Sairauden loppuvaiheessa palliatiivisen hoidon tavoitteina ovat hyvä oireenmukainen hoito ja elämänlaatu.

Hoitosuositukset keuhkoahtaumatautia sairastavia ja heidän läheisiään kohtaavien terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön

Filha ry:n aloitteesta on vuonna 2018 julkaistu hoitosuositukset keuhkoahtaumatautia sairastavia ja heidän läheisiään kohtaavien terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Suosituksia on viety aktiivisesti muun muassa koulutuksilla koko sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle, myös perusterveydenhuoltoon ja kotihoidon arkeen.

Hoitosuositusten tavoitteena on yhtenäistää keuhkoahtaumatautia sairastavien omahoidon ohjauksen sisältö niin, että keuhkoahtaumatautiin sairastunut saa riittävät tiedot omahoidon tueksi.

Hoitosuositukset on laadittu kaikkien niiden terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden käyttöön, jotka työssään kohtaavat keuhkoahtaumatautia sairastavia sekä heidän läheisiään.

Hoitosuositukset perustuvat tutkimusnäyttöön

Hoitosuositukset ovat asiantuntijoiden laatimia tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä niiden merkityksellisyydestä hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen. (www.hotus.fi).

Onnistunut suositusten käyttö mahdollistaa oikean, oikein ajoitetun ja vaikuttavan hoidon

Hoitosuositusten avulla pyritään parantamaan hoitotyön laatua sekä yhtenäistämään perusteettomasti vaihtelevia käytäntöjä. Hoitosuosituksen käyttöönotto on vaativa ja aikaa vievä prosessi. Se edellyttää konkreettisia toimintaohjeita ja vastuunjakoa. (www.hotus.fi).

Onnistunut suositusten käyttö mahdollistaa oikean, oikein ajoitetun ja vaikuttavan hoidon. Kansallisia näyttöön perustuvia hoitosuosituksia on julkaistu Suomessa vuodesta 2008 lähtien.

Lähde

Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon sisällöt -hoitosuosituskokonaisuus. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö, 2018 (viitattu 19.11.2019). Saatavilla: www.hotus.fi.