Siirry sisältöön Siiry hakuun

Piirtäminen lapsen ilmaisukeinona

Miltä sinusta tuntuisi, jos muut eivät ymmärtäisi kieltäsi? Miten voimme havaita lapsen ahdistuneisuutta, jos lapsi ei osaa siitä kertoa?

Minä olen äärettömän nuori, enkä ole vielä nähnyt mitään ja siksi minä tiedän enemmän kuin te.

Saima Harmaja

Lapsella voi olla paljon sellaista tietoa, mitä meidän aikuisten olisi hyvä kuulla. Tunteiden ilmaiseminen verbaalisesti voi olla kuitenkin vaikeaa ja tutkimus aiheestakin on vasta alussa. Hoitotyön opinnäytetyössä analysoitiin lasten ahdistuneisuuden tasoa piirustuksista.

 

Piirtäminen on keino ilmaista tunteita

Sairaalassaolo aiheuttaa lapselle ahdistusta ja pelkoa. Piirtämällä lapsi saattaa pystyä ilmaisemaan sellaisia tunteita, joista hänen on hankalaa tai ylivoimaista puhua. Piirtämisen avulla voidaan saada lapsesta sellaista tutkimustietoa, jota muuten on vaikea saada.

Sairaanhoitajaopiskelijat Nyman ja Ollila analysoivat opinnäytetyössään EOS®-kuvantamistutkimuksessa käyneiden 4-11-vuotiaiden lasten ahdistuneisuutta piirustuksista Child Drawing: Hospital -mittarilla. EOS® on syksyllä 2017 käyttöönotettu Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla toimiva röntgenkuvauksen pyyhkäisykuvantamislaite. Tutkimus oli osa Virtuaalinen elämyslääke -luovaa osaamista sote-alalle -hanketta.

 

 

Piirustukset voivat kertoa ahdistuneisuudesta

Kaikkien ikäryhmien ahdistuneisuus EOS®-kuvaustutkimuksesta oli joko alhainen tai keskimääräinen. Vain yksi tutkituista ylitti keskimääräisen ahdistuneisuustason, jolloin tuloksena oli keskimääräistä korkeampi ahdistuneisuustaso.

Korkeimpien pistemäärien saaneiden 4-vuotiaiden pistemäärään vaikutti mahdollisesti piirtämisen kehitystaso.  Raapustamisvaiheessa oleva 4-vuotias ei ole välttämättä vielä saavuttanut CD:H -mittarissa vaadittuja ihmiskehon piirtämisen taitoja. Verrattain myös 10 – 11-vuotiaat saivat korkeita ahdistuneisuuspisteitä. Voiko kyseinen ilmiö selittyä motivaatiolla tai myös yksilöllisellä taiteellisuudella?

Pojat saivat hieman enemmän pisteitä kaikissa osioissa verrattuna tyttöihin. Tutkimusten mukaan hienomotorisissa taidoissa on sukupuolten välillä eroavaisuuksia.  Jääkin pohdittavaksi, voiko tyttöjen alhaisiin ahdistuneisuuspisteisiin vaikuttaa luontainen kiinnostus piirtämiseen ja hienomotoriikan taso.

 

Tuntematon voi ahdistaa

Muiden kuvantamistutkimuskäyntien määrällä sekä kokonaispisteillä oli keskenään yhteys, sillä ahdistuneisuuspisteet vähenivät johdonmukaisesti käyntikertojen lisääntyessä viimeisen vuoden sisällä. Aiempien tutkimusten tapaan nytkin todettiin, tuntemattomat asiat luovat turvattomuutta ja jännittävät lasta.

Kuvio 1. Aiempien käyntien määrä suhteessa kokonaispisteisiin

 

Jatkotutkimusta tarvitaan

CD:H -mittari voi olla yksi apuväline mitattaessa lasten ahdistuneisuutta. Tämän tueksi olisi kuitenkin hyvä liittää fysiologisia mittauksia sekä muita lapsille soveltuvia tutkimusmenetelmiä. Näin saadusta ahdistuneisuuden tasosta voitaisiin saada kattavampi ja luotettavampi kuva. Lisäksi ahdistuneisuutta tuntevia lapsipotilaita voitaisiin paremmin auttaa.

Lastenhoitotyö kaipaa uusia innovatiivisia menetelmiä, jotta sitä voitaisiin kehittää entistä lapsilähtöisemmäksi. Tutkimustyötä asiasta tulee jatkaa, sillä jokainen lapsi ansaitsee parasta mahdollista hoitoa ja huolenpitoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php