08.09.2021

 

Sairaanhoitajaopiskelijoilla on positiivinen käsitys Turun ammattikorkeakoulusta oppimisympäristönä. Heidän käsityksiään ja kokemuksiaan oppimisympäristöstä arvioitiin kansainvälisellä DREEM-mittarilla. Tuloksista löydettiin samankaltaisuutta, kun niitä verrattiin kevään 2021 opiskelijabarometrin vastauksiin.

 

 

Digital Toolbox for Innovation in Nursing Education (I-BOX) -hankkeessa on tarkoitus kehittää sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutusta tuottamalla audiovisuaalista materiaalia hoitotyön keskeisistä auttamismenetelmistä digitaaliseen, avoimeen oppimisympäristöön. Hankkeeseen osallistuvat Espanja, Venäjä, Slovenia, Itävalta ja Suomi. Näissä maissa tutkitaan sairaanhoidon opiskelijoiden käsityksiä korkea-asteen oppimisympäristöistä ja -ilmapiiristä The Dundee Ready Education Environment Measure – eli DREEM-mittarin avulla.

Oppimisympäristö koostuu fyysisistä tiloista, psyko-sosiaalisista tekijöistä ja vuorovaikutuksesta, organisaation ilmapiiristä sekä opetus- ja oppimistilanteista. Tutkimuksissa on havaittu, että oppimisympäristöllä on yhteys opiskelijoiden oppimistuloksiin ja tyytyväisyyteen.

 

 

Hoitotyön oppimisympäristöjä arvioitiin DREEM-mittarilla

 

I-BOX-hankkeessa oppimisympäristöjä arvioidaan diagnostisella DREEM-mittarilla, joka kaksoiskäännettiin ja esitestattiin Turun ammattikorkeakoulussa. Mittari koostuu viidestäkymmenestä väittämästä ja viidestä osiota, jotka arvioivat opiskelijoiden näkemyksiä oppimisesta, opiskelijoiden näkemyksiä opettajista, heidän käsitystä itsestään oppijana, käsitystä ilmapiiristä ja sosiaalista käsitystä itsestä.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan DREEM on luotettava terveysalojen oppimisympäristöä arvioiva mittari. DREEM-mittaria on käytetty hoitotyön oppimisympäristöjen arviointiin ja koulutusohjelmien vertailuun. Mittarin psykometrisissä arvioinneissa sen sisäisen johdonmukaisuuden taso on ollut hyväksyttävä.

Turun AMK:n sairaanhoitajaopiskelija Otto Uusitalo keräsi opinnäytetyönään aineiston DREEM-mittarilla ja sai 150 vastauksella vastausprosentiksi 19,6 prosenttia. Webropol-kyselyssä 2. – 7. lukukauden sairaanhoidon opiskelijat arvioivat Turun ammattikorkeakoulua oppimisympäristönä vastaamalla viiteenkymmeneen väittämään 5-portaisella Likert-asteikolla (0 – 4).

Väittämien vastauksiin perustuen muodostettiin esiteltyä viittä osiota kuvaavat summamuuttujat käyttäen summapisteinä yksittäisistä väittämistä annettuja arvioita. Opiskelijoiden näkemykset opettajista -osiosta jäi kyselylomakkeesta yksi väittämä pois. Vertailun mahdollistamiseksi puuttuva väittämä korvattiin osion muiden kysymysten keskiarvolla ja summa muodostettiin tätä keskiarvoväittämää hyödyntäen.

 

 

Opiskelijat kokivat oppimisympäristön positiivisena

 

DREEM-kyselyn perusteella sairaanhoitajaopiskelijoilla on enemmän positiivinen kuin negatiivinen käsitys Turun ammattikorkeakoulusta oppimisympäristönä. Kokonaistulos ja kaikkien osioiden tulokset olivat mittarin luokitusten mukaan toiseksi parhaat neljästä mahdollisesta tulosluokasta.

 

 

 

DREEMin kokonaistulos on samansuuntainen opiskelijabarometrin tuloksen kanssa. Sen mukaan lähes seitsemänkymmentä prosenttia opiskelijoista oli tyytyväisiä opiskeluun Turun AMK:ssa.

 

 

Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan

 

Sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemys oppimisesta oli positiivinen, vaikka väittämistä lasketut yhteispisteet eivät yltäneetkään erittäin hyvälle tasolle. Osallistumiseen kannustaminen ja selkeät tavoitteet tukevat oppimista. Tämän osion kysymyksiin vastanneista 62 prosenttia koki, että heitä kannustetaan osallistumaan tunnilla.

Opiskelijabarometrissä jopa noin kahdeksankymmentä prosenttia opiskelijoista vastasi, että heitä kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen oppimistilanteissa. Kyselyiden tuloksista voidaankin päätellä, että Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa on osallistumiseen kannustava ilmapiiri.   Vastaajista 53 prosenttia oli sitä mieltä, että kurssin oppimistavoitteet ovat heille selkeät. Opiskelijabarometriin vastanneista taas huomattavasti suurempi osa, noin seitsemänkymmentä prosenttia, koki, että osaamistavoitteet tuodaan selkeästi esille opintojakson alussa.

 

 

 

 

Opiskelijat toivovat enemmän palautetta osaamisestaan

 

Opiskelijoiden näkemyksiä opettajista selvitettiin väittämien perusteella. Opiskelijat kokivat, että opettajat ovat työssään menossa oikeaan suuntaan, vaikka eivät vielä ole aivan malliopettajia. Opiskelijabarometrin kysymykset eivät juurikaan kohdistu suoraan opettajiin paitsi yhden kysymyksen osalta, joka kohdistui riittävän palautteen saamiseen.

Palautteen antaminen on tärkeä osa opettajan työtä. Barometrissä 35 prosenttia vastanneista koki saaneensa riittävästi palautetta osaamisensa kehittymisestä. Hieman suurempi osuus, noin 37 prosenttia, DREEM-kyselyyn osallistuneista, ajatteli opettajien olevan hyviä antamaan palautetta. Kyselyiden perusteella palautteen antaminen onkin selvästi asia, jota tulisi kehittää yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

 

 

Vastaako opintojen sisältö sairaanhoitajan ammatin vaatimuksia

 

Molemmissa kyselyissä tarkasteltiin sitä, miten hyvin sairaanhoitajakoulutus vastaa tulevan ammatin ja työelämän haasteisiin. DREEMiin vastanneista 46 prosenttia tunsi, että heitä valmistetaan hyvin ammattiin. Barometrissa puolestaan 48 prosenttia koki, että heillä on riittävä oman alan käytännön osaaminen.

Opiskelijoista 68 prosentin mielestä opintojen sisältö oli olennainen ammatin kannalta. Puolet oli sitä mieltä, että opinnot vastasivat hyvin työelämän tarpeita.

 

 

 

 

Oppimisilmapiiri oli koronasta huolimatta yhteisöllinen

 

Opiskelijoiden käsitys ilmapiiristä on DREEM-kyselyyn vastanneiden mukaan positiivinen. Lähes 69 prosenttia vastanneista tunsi olonsa sosiaalisesti mukavaksi. Barometrissä puolestaan 72 prosenttia koki ilmapiirin yhteisölliseksi.

Tulos antanee viitteitä siitä, että opiskelijat ja opettajat ovat onnistuneet hyvin pitämään yllä yhteisöllistä ilmapiiriä koronatilanteen ja etäopiskelun haasteista huolimatta.

 

 

 

Opiskelijat kokevat sosiaalisen elämänsä tyydyttäväksi

 

DREEM-kyselyn viimeinen osio tutkii opiskelijoiden kokemuksia tukijärjestelmästä, väsymyksestä, yksinäisyydestä, ystävistä ja sosiaalisesta elämästä. Osion kokonaispistemäärän perusteella opiskelijoiden käsitys näistä sosiaalisuuteen vaikuttavista tekijöistä on tyydyttävä. Tätä tulosta selittänee vallitseva poikkeustilanne. Paluu normaaliin todennäköisesti parantaa opiskelijoiden sosiaalista elämää.

 

 

 

 

Artikkeli liittyy Sairaanhoidon osaamisalueen Kliinisen asiantuntijuuden tutkimusryhmän työhön.

 

 

Lähteet

 

Abusaad, FES, Mohamed HES, El-Gilany A-H. 2015. Nursing Students’ Perceptions of the Educational Learning Environment in Pediatric and Maternity Courses Using DREEM Questionnaire. Journal of Education and Practice, 6, 29: 26–32.

Barcelo JM. 2016. Medical laboratory science and nursing students’ perception of academic learning envi-ronment in a Philippine university using Dundee Ready Educational Environment Measure (DREEM). Journal of educational evaluation for health professions, 13, 33.

Farooq, S, Rehman, R, Hussain, M & Dias, J. M. 2018. Comparison of undergraduate educational environ-ment in medical and nursing program using the DREEM tool. Nurse Education Today, 69: 74–80.

Flott, E.A. & Linden, L. 2016. The clinical learning environment in nursing education: a concept analysis. Journal of Advanced Nursing 72, 3: 501– 513.

Hammond SM, O’Rourke M, Kelly M, Bennett D & O’Flynn S. 2012. A psychometric appraisal of the DREEM. BMC Medical Education 12, 2.

Imanipour, M., Sadooghiasl, A., Ghiyasvandian, S., & Haghani, H. (2015). Evaluating the Educational Environment of a Nursing School by Using the DREEM Inventory. Global journal of health science, 7, 4: 211–216.

Payne L. 2013. Comparison of students’ perceptions of educational environment in traditional vs. accelerated second degree BSN programs. Nurse Education Today, 33, 11: 1388–1392.

Roff S, McAleeri S, Harden RM, Al-Qahtani M, Ahmed AU, Deza H, Groenen G & Primparyon, P. 1997. Development and validation of the Dundee Ready Education Environment Measure (DREEM). Medical Teacher, 19: 295–299.

Rodríguez, G. M. C., Gutiérrez, P. L., Granados, G. G., Aguilera, M. G., & Márquez, H. V. V. 2021. The connection of the clinical learning environment and supervision of nursing students with student satisfaction and future intention to work in clinical placement hospitals. Journal of Clinical Nursing (John Wiley & Sons, Inc.), 30, 7/8: 986–994.

Soemantri D, Herrera C & Riquelme A. 2010. Measuring the educational environment in health professions studies: A systematic review. Medical Teacher, 32,12: 947–952.

Uusitalo, O. 2021. Sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä Turun ammattikorkeakoulusta oppimisympäristönä – Suomenkielisen DREEM-mittarin validointi. AMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115787

Wang, J., Zang, S. and Shan, T. 2009. Dundee Ready Education Environment Measure: Psychometric Testing with Chinese Nursing Students. Journal of Advanced Nursing, 65: 2701– 2709.