Se on ihan turhaa

Salon seudun ammattiopistolle toteutettiin opinnäytetyönä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen opetukseen verkkokurssi nikotiinituotteista, erityisesti nuuskasta. Toteuttajana oli Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija Marjut Ränttilä.

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi. Nuorten tupakointikokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet 2000-luvulla, mutta ammattiin opiskelevien keskuudessa se on edelleen moninkertaista yläkoululaisiin ja lukiolaisiin verrattuna.

Käytön taustalla on halu kuulua joukkoon

2010-luvulla poikien päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt voimakkaasti. Yleisintä päivittäinen nuuskaaminen on ammattiin opiskelevilla pojilla. Tällä hetkellä pojilla yleisin tapa käyttää tupakkatuotteita on nuuskan ja savukkeiden yhteiskäyttö.

Nuuskan käytön lisääntymisessä voidaan puhua ryhmäilmiöstä, jossa etenkin kavereiden vaikutus on merkittävä.

Tutkimusten mukaan nuoret ovat tietoisempia tupakan kuin nuuskan aiheuttamista terveyshaitoista. Nuuskan käytön haitoista tiedetään vähemmän ja siihen liittyy virheellisiä käsityksiä ja positiivisia mielikuvia.

Tupakoinnin aloittamisen taustalla on usein vertaisryhmien tai vanhempien tupakointi. Aina ei ole kyseessä suora vertaispaine, vaan nuoren halu kuulua joukkoon. Nuuskan käytön lisääntymisessä voidaankin puhua ryhmäilmiöstä, jossa etenkin kavereiden vaikutus on merkittävä.

Terveystiedon opetuksella kehitetään terveysosaamista

Terveysosaaminen on tärkeää terveyden ylläpitämisessä. Alhaisen terveysosaamisen on todettu olevan riskitekijä heikolle terveydentilalle sekä terveyserojen muodostumiselle. Hyvä terveysosaaminen taas edistää terveellisiä elintapoja sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Kouluissa ja oppilaitoksissa terveystiedon opetuksen tehtävänä on oppilaiden ja opiskelijoiden terveysosaamisen monipuolinen kehittäminen sekä terveyden tasa-arvon edistäminen. Ammatillisessa koulutuksessa terveystiedon opetus on sidottu osaksi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden yhteisiä, kaikille pakollisia yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opintoja.

Verkkokurssi nikotiinituotteista

Se on ihan turhaa -kehittämisprojekti oli osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-hanketta, jonka tavoitteena on nuorten syövän ennalta ehkäisy ja terveyden edistäminen.

Kehittämisprojektin tavoitteena oli ammatillisessa oppilaitoksessa olevien nuorten terveyden edistäminen. Tähän pyrittiin ehkäisemällä nikotiinituotteiden käytön aloitusta sekä edistämällä ja tukemalla käytön lopettamista. Tarkoituksena oli lisätä opiskelijoiden tietoa nikotiinituotteista ja käytön lopettamisesta sekä vaikuttaa käytön taustalla oleviin tekijöihin.

Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi eri menetelmiä hyödyntävä sisältölähtöinen oppilaita osallistava verkkokurssi nikotiinituotteista.

Opetusmateriaalin sisältö keskittyi tupakkaan ja nuuskaan

Aikaa verkkokurssille oli varattu kaksi tuntia. Tämän vuoksi aineisto on pyritty pitämään tiiviinä ja siihen on tuotu keskeisimmät nikotiinia, nuuskaa ja tupakkaa koskevat asiasisällöt.

Kouluterveyskyselyn tulosten sekä ammattiopiston henkilöstön käytännön kokemuksen mukaan muiden tupakkatuotteiden, kuten esimerkiksi sähkösavukkeiden käyttö Salon ammattiopistossa on tällä hetkellä selvästi vähäisempää kuin tupakan ja nuuskan. Tämän vuoksi tupakkatuotteista aineistoon rajattiin ainoastaan tupakka ja nuuska. Mikäli tilanne muuttuu, voi aineistoon myöhemmin lisätä muita osioita.

Verkko-opetusmateriaali luotiin ammattiopiston Digicampus verkko-oppimisalustalle. Opetusmateriaalista muodostettiin erillinen verkkokurssi, mikä jakautuu kolmeen osakokonaisuuteen: 1. Kahoot! -peli, 2. Tekstiaineisto ja tehtävät sekä 3. verkkokeskustelualusta.

Verkkokurssia kuvaava kaavio.Kuvio 1. Verkkokurssin rakenne.

 

Verkkokurssin osakokonaisuudet

Kahoot! -pelin tarkoitus on oppituntien alussa orientoida opiskelijoita verkkokurssin aiheeseen sekä auttaa opiskelijoita palauttamaan mieleensä aikaisempaa tietoa, käsityksiä tai kokemuksia nikotiinituotteista. Lisäksi pelin avulla on tarkoitus saada opiskelijoiden huomio ja mielenkiinto kohdistumaan tulevaan aiheeseen. ”Tiesitkö tämän nikotiinituotteista?”- Kahoot! -peli sisältää 10 kysymystä.

”Tekstiaineisto ja tehtävät” -osakokonaisuus on verkkokurssin laajin osakokonaisuus. Tekstiaineistoa laadittaessa on pyritty huomioimaan ammatillisten opiskelijoiden kielellisten valmiuksien erot tekstiaineiston tiivistämisenä sekä käyttämällä runsaasti kuvia havainnollistamaan ja konkretisoimaan tekstiä.

Tekstiaineisto- ja tehtävät -osakokonaisuus jakautuu viiteen osioon, joita ovat: 1. Tupakkateollisuus ja ympäristövaikutukset, 2. Nikotiini ja nikotiiniriippuvuus, 3. Nuuska, 4. Tupakka ja 5. Lopettaminen kannattaa. Tämän osion sisällöstä on esimerkkinä kuva 1.

Kuvassa 1 nuori katkaisee tupakan ja kuvassa kaksi on pyöräilijä.

Kuva 1. Esimerkki verkkokurssin Lopettaminen kannattaa -osiosta.

 

Kolmantena osakokonaisuutena on verkkokeskustelu. Tutkimusten mukaan vaikuttavien ja tehokkaiden interventioiden toteuttamisessa keskeistä on ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat nuoren nikotiinituotteiden käyttöön. Kun interventiot saadaan kohdistettua käytön taustalla oleviin asioihin, interventioiden vaikuttavuus paranee.

Verkkokeskustelun avulla pyritään vaikuttamaan nikotiinituotteiden käytön taustalla olevaan ryhmäilmiöön. Kuvissa 2 ja 3 on kuvia kouluterveyskyselyn tuloksista verkkokeskustelun pohjaksi. Kuvassa neljä on esitelty verkkokeskustelun kysymykset.

Kuvassa on graafi.

Kuva 2. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tuloksia keskustelun pohjaksi.

Kuvassa on graafi.

Kuva 3. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tuloksia keskustelun pohjaksi.

Kuva 4. Verkkokeskustelun kysymykset.

 

Verkkokurssin arviointi pilottiryhmien palautekyselyn avulla

Verkkokurssin testaus tehtiin ammattiopistolla kolmen eri pilottiryhmän oppitunneilla loka-marraskuussa 2018. Verkkokurssin arviointi toteutettiin määrällisenä tutkimuksena Webropol-palautekyselynä.

Yhteensä 77 opiskelijaa osallistui pilottiryhmien oppitunneille. Näistä opiskelijoista 58 täytti verkkokurssin lopuksi vapaaehtoisen palautekyselyn. Vastausprosentiksi tuli 75 prosenttia. Palautekyselyllä haluttiin selvittää, minkälaiset verkkokurssin toteutus ja sisältö olivat opiskelijan näkökulmasta.

Verkkokurssin avulla edistetään ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten terveyttä ehkäisemällä nikotiinituotteiden käytön aloitusta ja tukemalla käytön lopettamista.

Saadun palautteen perusteella verkko-opetusmateriaalia oli tarkoitus tarvittaessa muokata. Palautekyselyn tulosten mukaan verkkokurssin toteutus sai opiskelijoilta hyvää palautetta eikä verkko-opetusmateriaaliin tehty enää muutoksia.

Vastaajista suurimman osan (80 prosenttia) mielestä verkkokurssi oli sopivan mittainen. Vastaajista suurin osa (84 prosenttia) piti tehtävien kysymyksiä selkeinä. Yli puolet vastaajista (64 prosenttia) piti kurssin sisältöä mielenkiintoisena. Kurssin toteutus verkossa koettiin pääosin (74 prosenttia) hyväksi opetusmenetelmäksi. Vastaajista yli puolet koki, että kurssi lisäsi omia tietoja nuuskasta (56 prosenttia) tupakasta (53 prosenttia) ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisesta (56 prosenttia).

Verkkokurssin käyttö tulevaisuudessa

Jatkossa verkkokurssi on osa ammattiopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kaikille yhteistä työkyvyn ja hyvinvoinnin opetusta. Näin verkkokurssi tavoittaa tulevina vuosina käytännössä kaikki ammatillisen oppilaitoksen tutkinto-opiskelijat.

Verkkokurssin avulla edistetään ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten terveyttä ehkäisemällä nikotiinituotteiden käytön aloitusta ja tukemalla käytön lopettamista.

 

 

LÄHTEET

Choi, K & Forster, J. 2012. Awareness, perceptions and use of snus among young adults from the upper Midwest region of the USA. Tob Control. 2013 Nov; 22(6):412-7.

Edvardsson, I.; Toein, M.; Ejlertsson, G. & Lendahls, L. 2012. Snus user identity and addiction. A Swedish focus group study on adolescents. Research article. BMC Public Health 2012. 12:975

Hirvonen, N. 2015. Health information matters: everyday health information literacy and behavior in relation to health behavior and physical health among young men. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Viitattu 3.2.2018  http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210407.pdf.

Kaasalainen, K. 2016. Terveyden lukutaito ja terveyserojen kaventaminen. Teoksessa Sihto; M & Karvonen, S. (toim.) 2016. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus – lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kannas, L.; Peltonen, H. & Aira, T. (toim) 2009. Kokemuksia ja näkemyksiä terveystiedon opetuksesta yläkouluissa – Terveystiedon kehittämistutkimus osa I. Helsinki: Opetushallitus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Viitattu 23.11.2018. https://www.oph.fi/download/115911_kokemuksia_ja_nakemyksia_terveystiedon_opetuksesta_ylakouluissa.pdf

Kinnunen, J.; Pere, L.; Raisamo, S.; Katainen, A.; Ollila, H. & Rimpelä, A. 2017. Nuorten terveystapatutkimus 2017. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:28. Viitattu 27.8.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3878-6

Liimakka, S.; Ollilla, H.; Ruokolainen, O.; Sandström, P. & Heloma A. 2015. Nuorten nuuskaaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Yhteistä linjaa etsimässä? Raportti 2/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.9.2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/126770

Ollila, H. 2018. Tupakoinnin aloittamisen riskitekijät. Käypä hoito: suositukset. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Viitattu 2.5.2019. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01824&suositusid=hoi40020

Ollila, H. & Ruokolainen, O. 2016.Tupakkatuotteiden yhteiskäyttö yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 2000-2015. Tutkimuksesta tiiviisti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.4.2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/129898

Ollila, H; Ruokolainen, O; Kinnunen J M. & Rautalahti, M. 2017. Nuorten nikotiinituotteiden käyttö. Duodecim 2017;133:2045–53. Viitattu 26.4.2018. http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo13977

Paakkari, O. 2017. Terveystieto terveysosaamisen edistäjänä. Viitattu 14.5.2018. https://edu.fi/perusopetus/terveystieto/ops2016_tukimateriaalit/terveysosaamisen_edistaminen

Pennanen, M. 2012. School achievement, family factors and smoking prevention: a three-year follow-up of a smoking prevention programme in Helsinki. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Väitöskirja. Viitattu 14.5.2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/32618/schoolac.pdf?sequence=1

Piispa, M. 2017. Sammuuko savuke, nouseeko nuuska? Tutkimus yläkouluikäisten tupakkatuotteisiin liittyvistä mielikuvista ja kokemuksista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.

Pruuki, L. 2008. Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Puuronen, A. (toim.) 2015. Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 91. Viitattu 7.10.2018 http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/terveystaju.pdf#page=6.

Rainio, S. 2009. Familial influences on adolescence smoking – parental smoking, home smoking ban and home-based sourcing of tobacco. Tampere. Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 15.5.2018. http://tampub.uta.fi/handle/10024/66440

Raitasalo, K.; Huhtanen, P. & Miekkala, M. 2015. Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995-2015: ESPAD-tutkimusten tulokset. Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Viitattu 26.4.2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/129809

Ruokolainen, O. & Mäki, N. 2015. Koulutuksellinen asema ja päihteiden käyttö nuorilla: erot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2015: 52 47–59. Viitattu 6.5.2018 file:///C:/Users/marju/Downloads/50759-Artikkelin%20teksti-43362-1-10-20150428.pdf

Salomäki, S-M. & Tuisku, J. 2013. Nuuska nuorten maailmassa. Nuorten käsityksiä ja kokemuksia nuuskasta ja nuuskan käytöstä. Suomen Syöpäyhdistyksen tilaustutkimus. Helsinki: Suomen Syöpäyhdistys ry. Viitattu 20.12.2018. http://www.socca.fi/files/2910/Nuuska-nuorten_maailmassa_julkaisu_2013.pdf

Soikkeli, M. 2015. Päihdekasvatus, ehkäisevä päihdetyö ja koulu. Teoksessa Soikkeli, M.; Salasuo, M.; Puuronen, A. & Piispa, M. 2015. Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 85. 2015 Viitattu 19.1.2019 http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/se_toimii_sittenkin.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2018. Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittäminen. Työryhmän toimenpide-ehdotukset. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 21/2018. Viitattu 20.11.2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160888/STM_rap_21_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2017a. Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. Viitattu 15.9.2018. www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2017b. Kaikki kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 8.5.2018. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/kaikki-kouluterveyskyselyn-tulokset

Thomas, RE.; McLellan, J. & Perera, R. 2013. School-based programmes for preventing smoking. Cochrane Database of Systematic Reviews. Viitattu 20.5.2018. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD001293.pub3/full

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php