22.01.2024

Työstressi lisää sairastumisen ja tapaturmien riskiä sekä altistaa työuupumukselle. Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitotyön kehittämistyössä tuotettiin opas, joka auttaa ehkäisemään lastensuojelun henkilökunnan työuupumista ja edistämään työstä palautumista. Työntekijä voi vaikuttaa jaksamiseen noudattamalla terveellisiä elämäntapoja, tuomalla mahdolliset havaitsemansa epäkohdat esille työpaikalla sekä huolehtimalla omista voimavaroista.

Stressistä puhutaan silloin, kun ihmiseen kohdistuu enemmän vaatimuksia ja haasteita kuin hänen voimavaransa antavat myöden. Kun stressi liittyy yksilön työhön, puhutaan työstressistä. Työstressin syntyyn vaikuttavat yksilö itse sekä työn ominaisuudet.

Työstressin pitkittyessä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä voi kasvaa. Työuupumus, eli tutummin ”burnout”, on pitkittyneestä työstressistä kehittyvä häiriö, jonka päätepisteenä on voimavarojen totaalinen loppuminen. Työuupumuksen kokenut on usein hyvin motivoitunut työntekijä, joka on murtunut stressin ja epäedullisten työolosuhteiden seurauksena.

Suomessa vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa seitsemällä prosentilla työikäisestä väestöstä oli todennäköinen työuupumus ja 17 prosentilla kohonnut riski siihen. Työuupumus on valitettavan yleistä mielenterveyden ja ihmisten parissa työskentelevillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla. Suhdepohjaiset ammatit ovat itsessään kuluttavia, lisäksi kiire ja ennalta-arvaamattomuus tuovat lisäkuormaa työhön. Poikkeuksena tästä on palo- ja pelastustoimiala, jossa työntekijällä on lain mukaan velvollisuus huolehtia omasta toimintakyvystään ja ylläpitää työssä vaadittavia perustaitoja sekä kuntoa.

Työuupumus ei ole itsessään sairaus, mutta se lisää sairastumisen riskiä

Työuupumuksen neljä ydinoiretta ovat krooninen väsymys, kyynistyminen eli henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt sekä tunteiden hallinnan häiriöt. Työuupumus ei itsessään ole sairaus, eikä sillä ole tautiluokitusta Suomessa, mutta se heikentää huomattavasti yksilön elämänlaatua ja suurentaa tapaturmariskiä.

Työuupumuksen alkutekijä eli työstressi puolestaan lisää riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä aikuistyypin diabetekseen. Erityisesti työstressi lisää sairastavuuden riskiä ihmisillä, jotka ovat valmiiksi kyseisten sairauksien riskiryhmissä. Laaja-alaisen vaikutuksen vuoksi työterveyshuollon työntekijöiden olisi hyvä muistaa työuupumuksen mahdollisuus myös muista syistä vastaanotolle hakeutuvilla.

Työuupumus merkitään työterveydessä potilasjärjestelmään lisäkoodilla, joka kertoo elämäntilanteen hallintaan liittyvästä ongelmasta. Sitä voidaan ennaltaehkäistä terveellisillä elämäntavoilla, hakeutumalla itselleen mielekkääseen työhön sekä huolehtimalla työstä palautumisesta ja omista voimavaroista.

Psykologinen turvallisuus työpaikalla mahdollistaa avoimen keskustelun ja mahdollisuuden tehdä työtä omana itsenään.

Toisaalta keskeinen rooli on myös työpaikalla, erityisesti esihenkilön ja työyhteisön osuus korostuvat. On tärkeää pitää huolta työn vaatimusten ja voimavarojen järkevästä kohtaamisesta puolitiessä. Usein sama asia voi hyvin toteutettuna suojata työuupumukselta ja huonosti toteutettuna ajaa sitä kohti. Psykologinen turvallisuus työpaikalla mahdollistaa avoimen keskustelun ja mahdollisuuden tehdä työtä omana itsenään sekä luo sallivan ilmapiiriin toiminnalle ja erityisesti virheistä kertomiselle.

Työuupumuksen tunnistamista vaikeuttaa se, ettei sen tunnistamiseen ole yksiselitteistä mittaria tai raja-arvoa. Tilanne on arvioitava aina yksilöllisesti. Työuupumusta voidaan arvioida haastattelemalla työntekijää tai käyttämällä Burnout Assesment Tool (BAT) -mittaria. Euroopassa kehitetyn kyselyn täyspitkä versio koostuu 23:sta kysymyksestä, jotka liittyvät työuupumuksen neljään ydinoireeseen. Menetelmää on tosin kritisoitu siitä, ettei se eroa oleellisesti masennusoiremittareista.

Työuupumuksesta toipuminen on moniulotteinen ja yksilöllinen prosessi

Ammatillinen itsetunto mahdollistaa henkilön pärjäämisen työssään, kun taas usein työuupumuksen seurauksena itsetunto kärsii. Työuupunut kokee työnsä laadun heikkenevän verrattuna omaan aikaisempaan tai kollegan suoriutumiseen ja alkaa usein ponnistelemaan entistä enemmän.

Työuupumus kuormittaa lisäksi uupuneen läheisiä. Tutkimuksien mukaan erityisesti uupuneen puoliso joutuu ottamaan suurempaa vastuuta perheen hyvinvoinnista ja taloudellisesta tilanteesta. Toisaalta puoliso koetaan suureksi voimavaraksi ja puolison myötätuntoinen asenne uupunutta kohtaan edesauttaa toipumista.

Tehokkain keino työuupumuksen toipumisen edistämisessä ovat työpaikalla tehdyt muutokset.

Työuupumuksen hoitoon on kehitetty erilaisia interventioita, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään; yksilösuuntautuneisiin, organisaatiokeskeisiin ja näiden yhdistelmään. Myös kognitiivinen psykoterapia, erityisesti rentoutumisen harjoittelu auttaa toipumisessa. Työpaikan vaihto ei välttämättä edistä työuupumuksesta toipumista, sillä uupumus saattaa jatkua tai uusiutua uudella työpaikalla.

Tehokkain keino työuupumuksen toipumisen edistämisessä ovat työpaikalla tehdyt muutokset, kuten yhteisöllisyyden ja resurssien lisääminen sekä työntekijöiden voimavarojen ylläpito. Pitkän sairausloman jälkeen työhön paluun tukeminen on avainasemassa työuupumuksen kierteen katkaisemisessa.

Opas työstressin ja -uupumuksen ennaltaehkäisyyn

Terveydenhoitotyön kehittämistyön osana luotiin kirjallinen opas, jossa perehdytään työstressiin ja työuupumiseen sekä niiden välttämiseen. Opas toteutettiin toimeksiantona erityisesti lastensuojelun työntekijöitä varten.

Lastensuojelussa työpäivät ovat usein hektisiä ja asiakassuhde nuoriin saattaa kestää useita vuosia. Läheiset välit nuoriin ja tiiviiksi muotoutunut työyhteisö saattavat aiheuttaa sen, että työstä on vaikea irtaantua vapaa-ajalla, ja näin työuupumuksen sekä työstressin riski kasvaa. Oppaan tarkoituksena on lisätä työntekijöiden tietoisuutta työstressistä ja -uupumuksesta sekä auttaa tunnistamaan hälyttäviä piirteitä ja ennaltaehkäisemään niiden syntyä.

Julia Egutkina: Työkaverina työstressi? Opas työstressin ja työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja työstä palautumisen edistämiseen. (pdf)