Terveysalan koulutus ammattikorkeakoulussa on yhteistyötä työelämän kanssa

Ammattikorkeakoulun terveysalan koulutus toteutuu tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Yhteistyö toteutuu monella tasolla: harjoittelussa, teoriaopinnoissa, oppimissuunnitelmayhteistyössä, tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyössä ja täydennyskoulutuksissa.

Terveysalan koulutuksia säätelevät EU:n säädökset, Suomen lainsäädäntö, kansainväliset ja kansalliset terveysalan suositukset ja säädökset. Lisäksi ammattikorkeakoulut tekevät verkostoina tiivistä yhteistyötä. Tällä hetkellä on käynnissä myös useampia valtakunnallisia koulutuksen kärkihankkeita, joiden avulla kehitetään osaamiskuvauksia ja koulutuksia terveysalalle. Näissä hankkeissa ovat mukana kattavasti Suomen ammattikorkeakoulut, myös Turun ammattikorkeakoulu.

Edelleen on käynnissä ammattikorkeakouluissa lukuisia EU:n rahoittamia ja kansallisten säätiöiden kehittämishankkeita, jotka kohdistuvat terveysalan koulutukseen ja sen kehittämiseen. Turun ammattikorkeakoulussakin näitä on käynnissä lukuisia. Kaikissa hankkeissa on oleellista se, että mukana ovat työelämäkumppanit, opiskelijat ja palveluiden käyttäjät.

Opiskelijoita ja työelämäkumppaneita osallistetaan työryhmien toimintaan laajalti eri tasoilla.

Suomessa VALVIRA valvoo ja ohjaa terveysalan koulutusta. Ammattikorkeakouluilla on Suomessa kuitenkin autonomia oppimissuunnitelmien eli opintosuunnitelmien laadinnassa, eli koulutuksen sisällöt voivat vaihdella Suomessa niiden 22 ammattikorkeakoulun välillä, joissa on terveysalan koulutusta tarjolla. Turun ammattikorkeakoulu seuraa opiskelijoiden, opettajien ja työelämäkumppanien palautetta säännöllisesti eri kanavien kautta ja korjaa toimintaa aktiivisesti. Opiskelijoita ja työelämäkumppaneita osallistetaan työryhmien toimintaan laajalti eri tasoilla.

Sairaanhoitajan tutkinnosta 75 opintopistettä eli noin 36 prosenttia on harjoittelua.

Terveysalan koulutuksesta suuri osa, sairaanhoitajan tutkinnosta 75 opintopistettä eli noin 36 prosenttia on harjoittelua. Turun ammattikorkeakoulussa on terveysalan koulutuksissa kehitetty erityisesti viime aikoina ammattikorkeakoulun erityistiloissa eli kliinisissä oppimisympäristöissä tapahtuvaa harjoittelua opettajan johtamana. Viime vuosina on merkittäväsi rakennettu lisää erityisluokkatiloja ICT-Cityyn ja Medisiina D:hen Turkuun ja Saloon IoT-kampukselle.

Tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulun kliinisen opetuksen tilat ovat Euroopan huipputasoa. Erityisesti HCT Medisiina D Simu Centerin simulaatiotilat on kehitetty yhdessä Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Tiloja käytetään yhdessä, ja tiloissa on hyvät mahdollisuudet kliinisen osaamisen harjoitteluun autenttisissa hoitoympäristöissä. Opiskelijat harjoittelevat tiloissa teoria- ja harjoitteluopintojen aikana opettajien ja kliinisten ohjaajien ohjaamana.

Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteinen kliinisten hoitotyön opettajien toiminta on luonut perustan hyvälle harjoittelun toteutukselle ja ohjaukselle. Harjoitteluympäristöjä on kehitetty esimerkiksi opiskelijaohjaajakoulutuksilla, opiskelijaosastoja ja moduuleja on luotu, simulaatio-oppimista on toteutettu ja rakennettu arvioiden koko ajan opiskelijapalautetta toiminnoista. Lukuisat yhteiset hankkeet ovat myös täsmällisesti kehittäneet opetusta kliinisessä hoitotyössä esimerkiksi näkökulmana hoitamisen etiikka, saattohoito, syöpäpotilaan hoitotyö, potilaan perushoito, akuutit tilanteet osastoilla kuten elvytys ja mielenterveyspotilaan hoitotyö.

Terveysalan pedagogiikka on muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Opiskelijaa ei jätetä yksin oppimisessa vaan ammattilaiseksi kasvua tuetaan osallistavalla valmentavalla otteella.

Opetusmenetelmät, terveysalan pedagogiikka, on muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Oppiminen on terveysalalla nykyään omatoimisuuteen, ja -aloitteellisuuteen, omaan vastuuseen ja velvollisuuteen tähtäävää. Opiskelija tarvitsee kliinisen osaamisen lisäksi muun muassa tiedonhaku-, päätöksenteko-, ryhmätyö- ja verkosto-osaamistaitoja. Opettajan ja työelämän ohjaajan ote oppimiseen on valmentava. Opiskelijaa ei jätetä yksin oppimisessa vaan ammattilaiseksi kasvua tuetaan osallistavalla valmentavalla otteella. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä terveysalan opiskelijan, työelämäkumppanien opiskelijaohjaajien ja terveysalan opettajan välille.

Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin harjoitteluyhteistyötä on kehitetty ja opiskelijapalautetta on kerätty vuosia. Opiskelijapalaute on ollut erittäin hyvää. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä sairaanhoitopiirin ja ammattikorkeakoulun yhteistyöhön. Yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa jatkuvasti toimintaa kehittäen. Tavoitteena on potilaan/asiakkaan hyvä hoito, tyytyväinen työyhteisö ja hyvin opinnoissaan onnistunut tulevaisuuden terveysalan ammattilainen.

Lue myös: 

Turun AMK:n kätilöopiskelijat valtasivat Tyksin synnytysvuodeosaston – Uusi harjoittelumalli synnytti oppimisen iloa

Lisää monialaista osaamista sote-alan palvelujen kehittämiseen

Kokemusasiantuntijat tuovat lisäarvoa mielenterveyshoitotyön opetukseen