Siirry sisältöön Siiry hakuun

Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu − uhka vai mahdollisuus?

Master Schoolin kehittämisprojektissa luotiin uuteen lasten päivystysyksikköön henkilöstösuunnitelma, joka sisälsi toimintalähtöisen työvuorosuunnitelmaehdotuksen. Toimivan työvuorosuunnittelun tueksi laadittiin hoitohenkilöstölle työvuoron tehtävänkuvat. Nämä määriteltiin yhdessä henkilöstön kanssa.

Hoitohenkilökunnasta on jatkuva puute sosiaali- ja terveysalalla, ja riittävän miehityksen saaminen osastoille on haastavaa. Terveydenhuollossa työvuorojen suunnittelu on edelleen hyvin konservatiivista: aamuvuoro alkaa kaikilla kello 7 ja päättyy kello 15, iltavuoro on klo 14 – 21:30. Työpaikoilla huomioidaan vain vähän sitä, miten toiminnan kannalta olisi järkevää suunnitella henkilökunnan työvuoroja.

Käsi, joka pitelee työlistaa.

 

Työvuorosuunnittelu herättää keskustelua

Julkisuudessa on puhuttu paljon toimintalähtöisestä työvuorosuunnittelusta. Keskustelua on sekä puolesta että vastaan.

Työnantajapuolta syytetään henkilökunnan suunnitteluvapauden riistämisestä, henkilökunta taas kokee suunniteltujen työvuorojen olevan rankempia kuin aiemmin. Työnantajan mukaan hoitohenkilöstö suunnittelee itse itselleen kuormittavia vuoroja, jotka eivät noudata työvuoroergonomiaa eivätkä ole tasapuolisia kaikille.

Samanaikaisesti puhutaan keskitetystä työvuorosuunnittelusta ja toimintalähtöisestä työvuorosuunnittelusta. Nämä ovat kaksi eri asiaa, jotka voidaan myös yhdistää.

Paljon parjattu henkilökunnan työvuorosuunnittelun vaikeuttaminen ei välttämättä johdu aina toimintalähtöisestä työvuorosuunnittelusta, vaan automatisoidusta tai keskitetystä suunnittelusta. Niissä ei henkilökohtaisia toiveita oteta huomioon loputtomasti.

Toimintalähtöisessä työvuorosuunnittelussa on kyse siitä, että työpaikoilla ohjataan oikea osaaminen oikeaan aikaan ja paikkaan.

Nykyään potilasvirtojen data on helposti saatavilla, ja toimintaa pystytään analysoimaan hyvinkin tarkasti erilaisia parametreja apuna käyttäen. Oman yksikön toimintaa voidaan tarkastella ilman parametrejakin. Työyhteisön kanssa on mahdollista miettiä, milloin on työpäivän kiireisin ja rauhallisin ajankohta.

Tällaista ajatteluprosessia hyödyntämällä suunnitellaan enemmän osaston toiminnasta lähtöisin olevaa työvuorosuunnitelmaa. Yhteisesti pohditaan muun muassa, onko kaikkien hoitajien pakko tulla töihin kello 7, jos toiminta osastolla alkaa myöhemmin. Voisiko joku iltavuorolaisista tulla myöhemmin, jos yövuorolaisten alkuyö koetaan kiireiseksi?

Pelinappuloita

 

Päivystysyksikkö sai toimintalähtöisen työvuorosuunnitelman

Kehittämisprojektissa suunniteltiin uuteen päivystysyksikköön henkilöstösuunnitelma, joka sisälsi toimintalähtöisen työvuorosuunnitelman ehdotuksen. Ennen työvuorojen suunnittelua oli tärkeää tutustua potilasvirta-analyyseihin, sillä kyseessä oli kahden erilaisen päivystysyksikön yhdistyminen.

Työssä selvitettiin päivystyksen toiminnallinen huippu ja hiljaisimmat hetket. Toimivaa työvuorosuunnittelua tukee myös se, että hoitohenkilöstöllä on tiedossaan työvuoron tehtävänkuvat. Nämä määriteltiin yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa.

Tuotoksena laadittiin päivystyksen henkilökunnalle seitsemän erilaista tehtävänkuvaa, jotka otettiin mukaan työvuorosuunnitteluun. Aamuvuorolaiset tulevat töihin porrastetusti klo 7 ja 10 välillä. Iltavuoro alkaa klo 14-16 välillä ja näiden välillä lisäksi välivuoro klo 12-20.

Työvuorojen pituus on 8 tuntia, yövuorot ovat 11 tuntisia. Viikonloppuihin suunniteltiin enemmän aamu -ja iltavuorolaisia töihin, koska päivystyksen luonne on ilta- ja viikonloppupainotteista.

Työvuorotaulukko

Toimintalähtöisessä toimintasuunnitelmassa otettiin tehtävänkuvat huomioon.

 

Työterveyslaitos on mukana tukemassa työssäjaksamista

Työterveyslaitos tutkii vuorotyöläisten työssäjaksamista ja vuorotöiden vaikutusta fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Tutkimusten perusteella työterveyslaitos antaa suosituksia työvuorosuunnitteluun.

Työvuorosuunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon päivittäiset palauttavat jaksot ja työvuorojen väliseksi ajaksi suositellaankin vähintään 11 tuntia, mieluiten 12-16 tuntia. Työpäivinä on huolehdittava riittävästä tauotuksesta. Riittävän pitkä lepo viikoittain tai viikonloppuvapaat takaavat hyvän palautumisen työstä.

Työterveyslaitoksen määrittelemät hyvän työvuorosuunnittelun piirteet:

  • Työntekijä voi vaikuttaa työaikoihin ja työvuoroluettelo tehdään yhteistyönä.
  • Säännöllisyys ja ennakoitavuus on suotavaa: työvuoroluettelo mahdollisimman pitkälle ajalle.
  • Vapaajaksot ovat yhtenäisiä, myös viikonloppuisin.
  • Työvuorojen väli on vähintään 11 tuntia, mieluiten 12−16 tuntia.
  • Peräkkäisiä yövuoroja on vain muutamia, ei ainakaan yli 4 peräkkäin.
  • 8−10 tunnin vuorot ovat turvallisuuden kannalta suotavia.
  • Säännöllisissä kolmivuorokierroissa on mieluiten nopea, myötä päivään kiertävä vuorojärjestelmä.

 

Toiminnallinen työvuorosuunnittelu on mahdollisuus

Työpaikkaa tukeva toiminnallinen työvuorosuunnittelu voi olla mahdollistaja. Sen avulla mahdollistetaan ergonominen työvuorosuunnittelu, jossa sopivat työvuorojen välit auttavat työntekijää töistä palautumisessa. Sillä voidaan mahdollistaa myös oikea määrä henkilökuntaa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan töihin sekä antaa työyhteisön yhteiselle työvuorosuunnittelulle raamit.

Työntekijöiden mukaanotto, kuunteleminen ja osallistaminen ovat avaintekijöitä, mitkä mahdollistavat kaikkia palvelevan toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun.

Toiminnallinen työvuorosuunnittelu takaa lisäksi työyhteisön yhteisen toiminnan ja antaa perustan sille, miten yksikössä toimitaan. Työvuorosuunnittelun avulla voidaan laatia yhteisiä pelisääntöjä ja mitoittaa henkilöstömäärä yhteisöllisesti tai keskitetysti. Työntekijöiden mukaanotto, kuunteleminen ja osallistaminen ovat avaintekijöitä, mitkä mahdollistavat kaikkia palvelevan toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun.

 

Tutustu Master Schooliin ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan YAMK-koulutuksiin.

 

Artikkelin yläkuva: Susanne Plank Pixabay

Mitä pidit artikkelista?

2 kommenttia artikkelista “Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu − uhka vai mahdollisuus?

  1. janette sanoo:

    hyvä artikkeli tärkeästä asiasta.

  2. Minna Salakari sanoo:

    Kiitos! Sanna Sederholm on tehnyt huikean opinnäytetyön suoraan konkreettiseen tarpeeseen. Kannattaa tutustua siihen! Tästä oli ”helppo” lähteä työstämään artikkelia Talk-julkaisuun. Kiitos, kun luit!

    Minna Salakari
    Opinnäytetyön ohjannut opettaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php