Varhaiskasvatuksessa edistetään lasten mielenterveyttä päivittäin

Lasten mielenterveyden edistämisen kulmakivenä on turvallinen ja ennakoitavissa oleva arki, joka tarjoaa lapselle hoivan ja läheisyyden tunnetta. Varhaiskasvatuksessa mielenterveyden edistäminen tapahtuu arjen toiminnoissa vuorovaikutuksen, leikin ja luovan toiminnan kautta.

Mielenterveys on tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia vastasyntyneestä vanhuuteen. Se on koettua hyvänolon tunnetta sekä tunnetta siitä, että pystyy hallitsemaan ja vaikuttamaan omaan elämäänsä. Hyvä mielenterveys tuo meille luovuutta, uskallusta ja selviytymiskykyä arjen erilaisissa tilanteissa. Mielenterveys nähdään siis positiivisena voimavarana meidän jokaisen arjessa.

Mielenterveyden kehittyminen on hyvin yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat omien luonteenpiirteiden lisäksi läheiset ihmissuhteet kotona ja varhaiskasvatuksessa. Erityisen herkkiä ajanjaksoja lapsen mielenterveyden kehittymiselle ovat raskausaika, ensimmäiset elinvuodet ja nuoruusikä. Lapsen mielenterveyden kehittymisen näkökulmasta vahvat suojaavat tekijät, kuten turvallinen vanhemmuus, lämpimät ja turvalliset ihmissuhteet tai hyväksytyksi tulemisen tunne, ovat olennaisempia kuin yksittäiset mielenterveyttä kuormittavat riskitekijät.

Lapsi tarvitsee aikuisten tukea sekä vahvaa mielenterveyttä

Mielenterveyden edistämisellä tähdätään yleiseen mielenterveyden edistämiseen tai häiriöiden ja ongelmien ehkäisyyn. Koska mielenterveyden edistäminen vaikuttaa vahvasti yksilön hyvinvointiin ja elämänlaatuun, tulisi sen olla yhteiskuntapoliittinen prioriteetti. Lasten mielenterveyden edistäminen tukee lasta toimimaan arkipäiväisissä tilanteissa.

Hyvä mielenterveys auttaa lasta normaaleista kehityshaasteista selviytymisessä, tukee myönteistä vuorovaikutusta toisten kanssa​ sekä vahvistaa oman itsensä hyväksymistä. Myös lapset kohtaavat mieltä rasittavia tilanteita, joista ei aina selviä yksin, vaan he tarvitsevat lähellä olevien aikuisten ja joskus myös ammattilaisten apua.

Jokaisella lapsella ja perheellä on yksilölliset voimavarat ja selviytymiskeinot​ mieltä kuormittavissa tilanteissa.

Kotona tai varhaiskasvatuksessa lapsi kohtaa erilaisia pelkoja tai ero vanhemmista tuntuu ahdistavalta. Lisäksi erimielisyys kaverin kanssa saattaa muuttua väkivaltaiseksi tilanteeksi tai lasta ja hänen perhettään kohtaa kriisitilanne. Nämä ovat tilanteita, joiden käsittelyyn lapsi tarvitsee paitsi aikuisten tukea myös vahvaa mielenterveyttä.

Jokaisella lapsella ja perheellä on yksilölliset voimavarat ja selviytymiskeinot​ mieltä kuormittavissa tilanteissa. Näillä voimavaroilla ja selviytymiskeinoilla suojataan mielenterveyttä ja autetaan ongelmissa ja häiriöissä selviytymisessä.

Miten lasten mielenterveyttä voidaan edistää ja tukea varhaiskasvatuksessa?

Lasten mielenterveyden edistämisen kulmakivenä on turvallinen ja ennakoitavissa oleva arki, joka tarjoaa lapselle hoivan ja läheisyyden tunnetta – käytännössä sitä tavallista arkea, jota varhaiskasvatuksessa eletään. Aikuisten tärkein tehtävä on olla lapsen arjessa läsnä ja luoda vahva yhteys lapseen. Näin vahvistetaan myös lapsen taitoja avun pyytämiseen ja huolista kertomiseen. Lisäksi varhaiskasvatuksen turvalliseen arkeen kuuluvat osallisuuden mahdollistaminen ja itseilmaisun kehittyminen leikin ja luovan toiminnan välityksellä.

Yhdessä kodin kanssa varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lasten tunteiden säätelyn harjoittelussa. Tähän tarvitaan aikuisten vastaamista lapsen tarpeisiin, sitä että lapsi saa mallintaa erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvien tunteiden säätelyä aikuisten toiminnasta sekä tavoitteellisesti opettamalla tunnetaitoja, kuten tunteiden nimeämistä, itsensä rauhoittamista tai empatiaa.

Aikuisten tärkein tehtävä on olla lapsen arjessa läsnä ja luoda vahva yhteys lapseen.

Varhaiskasvatus on myös tärkeässä roolissa kaveritaitojen opettelussa. Arjessa tulee tilanteita, joissa täytyy yhdessä pohtia, miten ristiriitatilanteita ratkaistaan ja miten kaveria autetaan ja tarvittaessa myös lohdutetaan. Lisäksi aikuisten tulee varmistaa, että kukaan ei jää ryhmän ulkopuolelle ja tai tule kiusatuksi.

Varhaiskasvatuksen mielenterveyden edistäminen tapahtuu siis arjen toiminnoissa vuorovaikutuksen, leikin ja luovan toiminnan kautta. Lähes kaikilla arjen toiminnoilla on vaikutusta mielenterveyden edistämiseen, ja mielenterveyden edistämisen näkökulma on hyvä ottaa huomioon varhaiskasvatuksen toimintoja suunniteltaessa.

Ota minut mukaan -hanke kouluttaa lasten mielenterveyden edistämistä

Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Sateenkaari Koto ry ja Reunamo Education Research Oy ovat yhdessä toteuttaneet Ota minut mukaan! Lasten osallisuus, hyvinvointi ja turvallisuus varhaiskasvatuksessa -hanketta vuosina 2022–2023. Projektissa on luotu varhaiskasvatuksen henkilöstölle koulutuskokonaisuus (5 opintopistettä), jossa hyödynnetään tutkimuksellista ja kehityksellistä otetta.

Koulutus on tarkoitettu lasten osallisuuden ja liikunnallisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksen arjessa. Se toteutettiin hybridinä syksyllä 2022 ja keväällä 2023, jolloin lähiopintoja seurasi verkossa toteutettavat verkko-opiskelujaksot. Kesän ja syksyn 2023 aikana koulutuksesta järjestettiin täysin itsenäisesti suoritettava verkkototeutus.

Monet ovat koulutuksen jälkeen oivaltaneet, kuinka merkityksellisessä roolissa he ovat lasten mielenterveyden edistäjinä.

Hanke tavoittelee yhteensä 250 koulutettavaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan edustajaa ympäri Suomen. Koulutus on sisältänyt teemat lasten osallisuudesta, leikistä ja sen havainnoinnista sekä mielenterveyden edistämisestä ja väkivallattomasta varhaiskasvatuksesta. Koulutusten painopiste on ollut käytännön työkalujen jakamisessa varhaiskasvatuksen arkeen.

Tähän mennessä saadun palautteen perusteella erityisesti lasten mielenterveyden edistäminen on herättänyt koulutukseen osallistujissa huomiota ja ajatuksia. Monet ovat koulutuksen jälkeen oivaltaneet, kuinka merkityksellisessä roolissa he ovat lasten mielenterveyden edistäjinä. Myös koulutuksessa jaetut käytännön vinkit on otettu ahkerasti käyttöön, ja niistä on tehty omaan yksikköön soveltuvia muunnoksia.

Lähteet

Mielenterveystalo. 2023. Lapset https://www.mielenterveystalo.fi/fi/lapset​

MIELI Suomen mielenterveys Ry. 2023. Mielenterveys on hyvinvointia ja terveyttä. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mielenterveys-on-osa-hyvinvointia-ja-terveytta/​

Tamminen T, Haarasilta Linnea & Santalahti P. 2015. Mielenterveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim.​

THL. 2023. Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi​

THL. 2023. Mielenterveyden edistäminen. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen​

THL. 2023. Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden-hairiot​

WHO 2013. Mental health. https://www.who.int/westernpacific/health-topics/mental-health#tab=tab_1​