29.10.2021

Taloyhtiössä ympäristövastuu ja taloudellinen vastuu kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Vaikuttaviin toimiin päästään vain, kun toimenpiteet ja tieto ovat avoimia ja vertailtavissa.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa vuonna 1987. Tuolloin linjattiin, että kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.

Yhteiskuntavastuuseen ja kestävään kehitykseen liittyvä ajattelu ja raportointi on yleistynyt vahvasti yritysmaailmassa ja kiinteistöliiketoiminnassa. Yhteiskuntavastuu jaetaan yleensä kolmeen keskeisimpään alakäsitteeseen, joita ovat:

• taloudellinen vastuu
• sosiaalinen vastuu ja
• ympäristövastuu.

Yritysvastuuraportointiin on luotu erilaisia mittareita, standardeja ja sertifikaatteja, joista kukin toimija voi valita mieleisensä.

Turun ammattikorkeakoulu on sitoutunut Turun kaupungin ilmastosuunnitelma 2029:n toteuttamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tämän rinnalla Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa myös omaa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaansa. Koulutusta kehitetään ilmastoymmärryksen ja kestävän kehityksen tietojen, taitojen ja asenteiden edistämiseksi. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä suunnataan ilmastonmuutosta hillitseviin ja kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin.

 Asuminen tuottaa noin 40 prosenttia suomalaisten kasvihuonepäästöistä.

Yhteiskuntavastuuseen liittyvä keskustelu ei ole vielä yritystoimintaa vastaavalla tavalla yleistynyt asunto-osakeyhtiöiden piirissä. Suomessa on noin 2,6 miljoonaa vakituisesti asuttua asuntoa. Kaikista asunnoista 50 prosenttia on asunto-osakeyhtiöissä. Kappalemäärällä mitattuna noin kaksi kolmasosaa asunnoista on omistusasuntoja. Asuntomarkkinoilla ja asuntovarallisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys; lisäksi asuminen tuottaa noin 40 prosenttia suomalaisten kasvihuonepäästöistä.

Ensimmäiset osakemuotoiset asunnot perustettiin 1850-luvulla. Asunto-osakeyhtiörakentaminen lähti varsinaiseen nousuun 1900-luvun alkuvuosina, ja erillinen asunto-osakeyhtiölaki säädettiin vuonna 1926. Asunto-osakeyhtiöissä päätökset tehdään kollektiivisesti yhtiökokouksessa. Taloyhtiötä johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus. Yhtiöllä on usein myös isännöitsijä, jonka hallitus valitsee.

Yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka ovat epätavallisia tai laajakantoisia, eli vaikuttavat olennaisesti vastikkeeseen tai osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Asunto-osakeyhtiöiden osakkeenomistajien kirjo on laaja: osakkaina on omistajaosakkaita sekä sijoittajaosakkaita. Sijoittajaosakkaat voivat olla yksityisiä vuokranantajia, rahastoja, säätiöitä, kotimaisia tai kansainvälisiä sijoittajia, yleishyödyllisiä omistajia.

Omistajien kirjo tuo asunto-osakeyhtiön hallinnointiin sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Taloyhtiössä ympäristövastuu ja taloudellinen vastuu kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Mitä vähemmän energiaa ja vettä kulutetaan tai jätteitä syntyy, sitä enemmän resursseja ja omistajien rahaa säästetään.

Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä keskustelu on vaarassa jäädä ylätason tai eliitin käymäksi. Pahimmillaan agendalta valitaan vain omalle yhteisölle mieluisimmat asiat. Voidaan perustellusti kysyä, onko tällöin kyse vaikuttavista toimista kestävän kehityksen edistämiseksi vai viherpesusta?

Jokaisen opiskelijan tai opettajan tuleekin riittävällä kriittisyydellä tarkastella, toteutuvatko kestävän kehityksen tavoitteet omassa toiminnassaan. Sama koskee asunto-osakeyhtiöiden hallituksia, sekä osakkeenomistajia yhtiökokouksessa. Yhteinen maapallomme pitää pelastaa. Vaikuttaviin toimiin päästään vain, kun toimenpiteet ja tieto ovat avoimia ja vertailtavissa. Turun ammattikorkeakoululla on iso mahdollisuus olla mukana tätä edistämässä.

Aloitin tradenomi (ylempi AMK) -tutkimusryhmäopinnot syksyllä 2020. Opinnäytetyössäni tulen perehtymään asunto-osakeyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin kehittämiseen taloyhtiöiden vertailupalvelujen näkökulmasta.

Opiskelun ohella olemme järjestäneet kiinteistölainsäädännön kahden opintopisteen opintojakson. Kurssi on sisältänyt katsauksen kiinteistöalan lainsäädäntöön asunto-osakeyhtiöiden johtamisen näkökulmasta. Opintojaksolla käsiteltiin myös esimerkkejä palvelusopimusten kilpailutuksesta sekä täydennysrakentamishankkeista.

 

Kuva: Shutterstock