Go to content Go to search

Talk Journal

ISSN 2984-4207

Tekijät | Authors

Minna Salakari istuu Taidon portailla

Aikuisopiskelijakin tarvitsee sparrausta – Kolme teesiä laadukkaaseen ohjaukseen

04.09.2024

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolissa aloitettiin tammikuussa opinnäytetöiden sparrausryhmä. Ryhmä on suunnattu opiskelijoille, joilla on ollut haasteita tai viivästyksiä opinnäytetyöprosessissa. Sparrausryhmässä on saatu hyviä tuloksia yksilöllisen ja ryhmämuotoisen ohjauksen avulla.

Uskallan kokemuksen syvällä rintaäänellä väittää, että sata prosenttia opiskelijoista kokee jossain vaiheessa opintojaan epävarmuutta, kykenemättömyyttä ja ahdistusta.

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolissa on vuosien varrella havaittu, että ylivoimaisesti eniten haasteita ja turhautumista opintopolulla aiheuttaa opinnäytetyö. Monilla opinnot viivästyvät tai keskeytyvät, koska opinnäytetyötä ei saada tehtyä, siihen ei saada riittävää ohjausta ja tukea, opiskelijalla on puutteelliset opiskelutaidot tai toimeksiantaja ei sitoudu yhteistyöhön.

Ratkaisuksi tähän haasteeseen kehitettiin opinnäytetöiden sparrausryhmä, jossa opiskelijoille on konkreettisen ohjauksen lisäksi tarjolla yksilöllistä, ryhmämuotoista ja vertaistukea. Ryhmän opettajana olen kuluneen vuoden aikana oppinut ja oivaltanut monia asioita. Yksi tärkeimmistä on se, että aikuisopiskelijatkin tarvitsevat sparrausta.

 

Korkeakouluopettajan rooli aikuisten oppimispolulla

Kaikkihan sen tietävät: oppiminen on elinikäinen prosessi. Aikuisena opiskelu ei ole pelkästään uusien taitojen ja tiedon hankkimista, se on myös keino pitää yllä mielen joustavuutta. Samalla se kehittää kykyä sopeutua jatkuvasti muuttuvaan työelämään.

Aikuisopiskelijat eroavat monin tavoin nuoremmista oppijoista, ja heidän opintojen aikaiset tarpeensa ovat usein erityisiä ja yksilöllisiä. Korkeakouluopettajan rooli opiskelun tukemisessa, opinnäytetyöprosessissa ja opintojen loppuun saattamisessa on ratkaiseva.

Opettajan rooli on toimia paitsi tiedon välittäjänä myös mentorina, kannustajana ja oppimisprosessin ohjaajana.

Aikuisopiskelija tarvitsee korkeakouluyhteisöltä, erityisesti opettajalta, joustavaa, henkilökohtaista ja osallistavaa tukea, joka huomioi hänen opiskelumotiivinsa, kyvykkyytensä, yksilölliset tarpeensa ja elämäntilanteensa. Opettajan rooli on toimia paitsi tiedon välittäjänä myös mentorina, kannustajana ja oppimisprosessin ohjaajana.

 

Miksi sparraus on tärkeää aikuisille oppijoille?

Yksi oppimisen keskeisistä edellytyksistä onkin opiskelijan saama tuki – ja tässä kohtaa nostan esille sparrauksen merkityksen. Kannustus, ajantasainen ohjaus ja opettajan ”tarjoamat” eteenpäin vievät esimerkit vahvistavat oppijan luottamusta omaan tekemiseensä ja osaamiseensa. Kun opettaja hyppää sparraajan saappaisiin, hän auttaa opiskelijaa fokusoimaan oppimisen oleelliseen, haastaa oppijoita ajattelemaan uudella tavalla ja rohkaisee heitä tutkimaan uudenlaisia mahdollisuuksia ja ratkaisuja.

Toisena oppimisen edellytyksenä mainitsen rakentavan ja kannustavan palautteen. Jatkuva palaute on olennainen osa oppimisprosessia. Se auttaa opiskelijaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan ja siten suuntaamaan oppimista oikeaan suuntaan. Opintojen aikana saatu palaute tukee opiskelijan kehittymistä asiantuntijana.

Sparrausryhmät luovat yhteisön, jossa opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toinen toisiltaan. Sparraus toimii dialogina, jossa opiskelijat oppivat tarkastelemaan ongelmia eri näkökulmista ja kehittämään ratkaisuja yhdessä ohjaajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Tämä prosessi kehittää kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka ovat välttämättömiä työelämässä.

On huomioitava, että oppiminen ei ole vain kognitiivinen prosessi, se on myös emotionaalinen kokemus.

Opettaja toimii sparraajana, joka sekä ohjaa oppimisen suuntaa että ”tuuppii eteenpäin” silloin, kun opiskelijan into lopahtaa tai epäilykset omasta kyvykkyydestä nousevat pintaan.

 

Laadukkaan opiskelijaohjauksen teesit

Tärkein oppini työssäni lehtorina ja nyttemmin opinnäytetyöryhmän sparraajana on se, että opettajan pitää tarjota ohjausta, joka tukee aikuisen oppijan itsenäistä työskentelyä ja asiantuntijuuteen kehittymistä.

Oppiani seuraa kuitenkin yksi mutta: tuloksellisen ja tavoitteellisen oppimisen varmistamiseksi opettajan tulee olla saatavilla silloin, kun opiskelija tarvitsee apua tai neuvoja.

Kun summaan sparrausryhmätoiminnan aikaisia oivalluksiani, voin listata kolme tärkeintä teesiä laadukkaaseen opetukseen ja ohjaukseen:

  1. Laadukas opetus ja ohjaus on aina opiskelijalähtöistä – me olemme työssä opiskelijoita varten. Laadukkuus muodostuu kyvystä tunnistaa ja huomioida opiskelijoiden yksilölliset tarpeet, oppimistavat ja taustat. Erityisesti opinnäytetyön ohjaus kannattaa kohdentaa opiskelijan tavoitteisiin ja osaamiseen, jotta jokainen korkeakoulumme opiskelija voi saavuttaa itselleen parhaat mahdolliset oppimistulokset.
  2. Hyvä opetus ja ohjaus perustuvat aktiiviseen vuorovaikutukseen. Noudatan tässä itse kehittelemääni kolmen koon kultaista sääntöä: kohtaa, kuuntele, keskustele. Yhteisen keskustelun ja pohdinnan avulla oppijat voivat syventää ymmärrystään ja kehittyä niin kriittisessä ajattelussa kuin opinnäytetyön loppuun kirjoittamisessa.
  3. Laadukas opiskelijaohjaus vaatii ohjaajalta vahvaa osaamista, on jäsenneltyä ja etenee loogisesti. On muistettava, että asiantuntijan työn ei tarvitse olla monimutkaista. Konkreettisella ohjauksella ja esimerkiksi mallin näyttämisellä saa aikaan parhaita tuloksia.

 

Kannustava ohjaus vahvistaa pystyvyyttä

Palaan artikkelin alkuun, jossa väitin, että sata prosenttia opiskelijoista tuntee epävarmuutta, kykenemättömyyttä ja ahdistusta. Nyt artikkelin lopussa väitän, että sparraus on tehokas oppimisen muoto, jossa dialogi toimii työkaluna monenlaisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Se vähentää edellä mainittuja tunnekokemuksia sadalla prosentilla opiskelijoista.

Liki vuoden kokemuksella uskallan myös väittää, että kun opiskelija kokee tulleensa kuulluksi ja kuuluvansa osaksi samankaltaisten ryhmää, hän alkaa kokea pystyvyyden tunnetta. Kun toiminta on positiivista ja kannustavaa ja siitä saa reflektiivistä palautetta, hän kokee onnistumisen tunteita. Kun opiskelija saa täsmäohjausta ja kokee pystyvänsä, osaavansa ja onnistuvansa, hänen opinnäytetyönsä valmistuu.

Opettajana – sparraajana – tehtäväni on auttaa oppijaa uskomaan itseensä ja omiin kykyihinsä. Tämä itseluottamus on usein ratkaiseva uusien haasteiden kohtaamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Lähteet

Collin, K.& Peltoniemi, S. 2007. Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttänä. Juva: WS Bookwell.

Alt, D., & Raichel, N. 2020. Problem-based learning, self- and peer assessment in higher education: towards advancing lifelong learning skills. Research Papers in Education, 37(3), 370–394.

Hulkari, K. & Pakaste, M. 2007. Aikuisopiskelijaa ei jätetä. Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet. Opetusministeriön julkaisuja 40/2007. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Marjomaa, N. 2022. Joustavia koulutuspolkuja ja oppimisen tapoja. Pulssi-portaali 7.10.2022. https://karelia.fi/2022/10/joustavia-koulutuspolkuja-ja-oppimisen-tapoja

Repo, S., Ruokolainen, O. & Vuoksenranta, S.-T. 2014. Kuinka avoimen yliopiston opiskelija yhdistää opiskelun, työn ja perheen. Aikuiskasvatus, 34(4), 259–268.

Santos-Meneses, L., Pashchenko, T., Mikhailova, A. 2023. Critical thinking in the context of adult learning through PBL and e-learning: A course framework. Thinking Skills and Creativity, Volume 49, 2023, 101358, ISSN 1871-1871.

Siivonen, P. 2017. Who is to be positioned as employable? Adult graduates’ educational and working life pathways. Teoksessa M. Tomlinson & L. Holmes (toim.) Graduate employability in context (s. 237–254). London: Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1057/978-1-137-57168-7_11

Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38.

Wang, M., Cheng, B., Chen, J., Mercer, N. & Kirschner, P. A. 2017. The use of web-based collaborative concept mapping to support group learning and interaction in an online environment. The Internet and Higher Education 34, 28–40.

Minna Salakari työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä Terveys- ja hyvinvointi -koulutusalan Master Schoolissa. Salakari on koulutukseltaan filosofian tohtori, sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja ammatillinen opettaja. Väitöksensä hän on tehnyt Turun yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa, kansanterveystieteen alalta. Terveys, hyvinvointi ja terveydenedistäminen sekä laadukas opiskelijaohjaus ovat Salakarille paitsi asiantuntijuuden ydintä myös sydämen asia.

 

What did you think about this article?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *