Turun ammattikorkeakoulu ja Tyksin Naistenklinikka sopivat alkuvuodesta 2018 yhteistyöstä perhevalmennuksien järjestämiseksi. Perhevalmennukset järjestetään Naistenklinikalla raskaana oleville ja heidän kumppaneilleen. Kätilökoulutukseen…
Kirjoittajat
Oppimista läpi elämän, elämää läpi oppimisen
Viime vuosina maamme elinkeinoelämä ja hallitukset ovat kiinnittäneet huomiota työurien pidentämiseen. Eläköitymisiän noston lisäksi on pyritty saamaan opiskelijat valmistumaan ja siirtymään työelämään aiempaa nopeammin. Tavoitteita on tuettu massiivisilla lakimuutoksilla ja talousohjauksella.
Tulokset ovat tähän mennessä olleet marginaalisia. Oppilaitosten hitaan toimintasyklin vuoksi joudumme kuitenkin odottamaan vielä joitain vuosia, että muutosten kokonaisvaikutuksia voidaan arvioida.
Tilastollisesti tarkasteltuna suomalaiset korkeakoulutetut sekä aloittavat opintonsa että valmistuvat niistä selkeästi keskimääräistä vanhempina. Opinnot myös usein venyvät yli tavoiteaikojensa, vaikka pientä parannusta tässä mittarissa onkin tapahtunut viime vuosina. Näin ollen työaika korkeakoulututkinnon suorittamisesta eläkkeeseen jää suhteellisen lyhyeksi, mikä näyttää pahalta suhteessa monien muiden maiden tuloksiin.
Korkea valmistumisikä ja pitkä opiskeluaika eivät ole rampauttaneet maamme kehitystä.
Miksi Suomi sitten kuitenkin pärjää erinomaisesti melkein kaikissa yhteiskunnallisissa vertailuissa? Tilastokeskuksen 5.12.2018 nettisivuillaan julkaisema ”Suomi maailman kärjessä” -lista vakuuttaa siitä, että jotain meillä on tehty oikeinkin. Selvästikään korkea valmistumisikä ja pitkä opiskeluaika eivät ole rampauttaneet maamme kehitystä. Yksi mahdollinen vastaus löytyy siitä, mitä opiskelijat tekevät opintojen ulkopuolella.
Julkisessa keskustelussa korkeakouluopiskelija näyttää usein hyvin stereotyyppiseltä. Hän on siirtynyt lukiosta luentosaliin 19- tai 20-vuotiaana ase- tai siviilipalveluksesta riippuen. Opiskelijan koetaan keskittyvän enemmän juhlimiseen kuin opintojen rivakkaan ja syvälliseen etenemiseen.
Turun ammattikorkeakoulun uudet opiskelijat ovat keskimäärin 22-vuotiaita. Heillä on monta vuotta työkokemusta.
Korkeakoulun sisällä näkee nopeasti, miten virheellinen tuo mielikuva Suomessa on. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun uudet opiskelijat ovat keskimäärin 22-vuotiaita. Heitä tulee sekä lukioista että ammatilliselta toiselta asteelta. Opiskelijoilla on monta vuotta työkokemusta, ja useat ovat jo ehtineet perustaa perheenkin. Heillä on kova halu hankkia mahdollisimman syvällinen osaaminen valitsemaltaan erityisalalta ja siirtyä nopeasti ammattilaisina työelämään.
”Välivuosiaan” toisen asteen ja korkeakoulun taitteessa opiskelijamme eivät pääsääntöisesti ole viettäneet etsimässä itseään Balilla. Tyypillisintä on, että he ovat olleet tuolloin täysipäiväisesti töissä, toisin kuin ikätoverinsa monessa vertailumaassa.
Opiskelijoiden työura jatkuu vahvasti myös läpi opintoajan. Ammattikorkeakoulussa pakollisten harjoittelujen lisäksi enemmistö opiskelijoista tekee säännöllisesti työtä opintojen ohessa – tai välillä pikemminkin opiskelee työnteon ohessa. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että opintoajat venyvät, kun opiskelijalla ei ole vahvaa taloudellista syytä valmistumiselle, ja samalla työelämän tiivis rytmi verottaa jaksamista.
Lopputuloksena on, että suomalaisella korkeakouluopiskelijalla on valmistuessaan usein jo monta vuotta työkokemusta. Sen aikana hän on tuottanut uusia tuotteita ja palveluita yhteiskunnan kehittymisen tueksi ja maksanut panoksensa yhteiseen verokassaamme. Valmistuessaan hän on huomattavasti valmiimpi työelämään kuin vain opiskelijaelämää nähnyt ulkomainen kollegansa.
Työmarkkinoilla on joustavasti tarjolla aktiivista ja eteenpäin katsovaa työvoimaa.
Voisiko ollakin niin, että suomalainen toimintatapa on kansallinen vahvuus? Työmarkkinoilla on joustavasti tarjolla aktiivista ja eteenpäin katsovaa työvoimaa. Työssäkäyvät opiskelijat muodostavat työnantajien tarpeisiin mukautuvan reservin, joka samalla vahvistaa omaa tulevaa ammattilaisosaamistaan. Perusopinnot ja työssäkäynti nivoutuvat osaksi elämän mittaista jatkuvaa oppimista, mikä myös kasvattaa nuoret huolehtimaan tulevaisuudessakin osaamisensa kestävästä ylläpidosta.
Turun ammattikorkeakoulu haluaa olla aktiivisesti etsimässä tapoja integroida opiskelijoitamme ja meiltä valmistuneita ammattilaisia alueen työelämään. Mitä syvemmin tulevat ammattilaiset pääsevät osaksi Varsinais-Suomen kuumina käyviä työmarkkinoita, sitä nopeammin he pystyvät ottamaan roolinsa sen kehittäjinä tulevaisuudessa.
Teksti on tiivistelmä Turun AMK:n rehtori Vesa Taatilan lukuvuoden avajaisissa pitämästä puheesta, ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Turun Sanomien aliona 6.9.2019.
Lue myös:
