13.12.2019

Taideakatemian Exellence polku -itsearviointi toteutettiin muutamana työpajana, joissa aiempaa laajempi osallistujajoukko tutustutettiin arviointimalliin ja sen rooliin osana laatujärjestelmää ja AMK:n toimintaa. 

Arviointiin osallistuivat päälliköiden lisäksi Taideakatemian koulutus- ja tutkimusvastaavat. Arviointikeskusteluissa korostui pohdinta taidealojen välisestä vuorovaikutuksesta sekä Taideakatemian roolista osana ammattikorkeakoulua ja suhteesta AMK:n muihin sektoreihin.

Taideakatemian ehdottomana vahvuutena nähtiin monitaiteisuus sekä asiantunteva ja sitoutunut henkilöstö. Vuorovaikutuksen koettiin edistyneen positiivisesti, ja erityisesti arvostettiin matalaa hierarkiaa, toimivaa esimiesrakennetta ja ylimmän johdon helppoa lähestyttävyyttä. Myös asioihin reagoimisen koettiin olevan riittävän nopeaa.

 

 

 

Kokoaan suurempi aktiivinen toimija

Taideakatemia on Turun AMK:n pienin opetuksen sektori. Näkyvyydessä ja alueellisessa vaikuttavuudessa se on kuitenkin kokoaan suurempi suurelle yleisölle avautuvan taiteellisen toimintansa myötä. Taideakatemian ja sen asiantuntijoiden rooli ammattikorkeakoulun yhteisessä kehittämisessä on vahvistunut, ja arvioinnissa koettiin, että Taideakatemia näyttäytyy monialaisessa ammattikorkeakoulussa tasavertaisena arvostettuna toimijana.

Vuorovaikutus on monitasoinen ja -ulotteinen käsite. Vuorovaikutusta tapahtuu opiskelijoiden välillä, opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, eri koulutusten ja sektoreiden välillä, koulutusten ja hallinnon välillä sekä kaikille tasoille ympäröivään yhteiskuntaan – päättäjiin, työnantajiin, harjoittelupaikkoihin, taiteen kuluttajiin ja harrastajiin.

Itsearvioinnissa näyttäytyi, että vuorovaikutus Taideakatemiassa on aktiivista ja toteutuu kaikilla tasoilla. Merkille pantavaa on, että spontaaniin vuorovaikutukseen liittyy usein dokumentoimattomuus, mikä haastaa laadunhallintaan liittyviä prosesseja. Toiminnan määrää, muotoja ja vaikuttavuutta on vaikeaa arvioida, koska niiden kirjaaminen ei ole luontevaa tai luontainen osa toimintaa.

 

 

 

Asiantuntijat rakentavat tietä yhteisiin tavoitteisiin

Ihmisten väliset yhteydet ovat edellytys sisällöllisesti laadukkaalle toiminnalle ja sen kehittämiselle. Yhteyksiä ja vuorovaikutusta tarvitaan myös luottamuksen synnyttämiseen. Arvioinnissa nousi esiin vahvuutena kokemus, että henkilökuntaan ja sen osaamiseen luotetaan. Johtamisessa on pyritty valtuuttuneisuuden kokemukseen: siihen, että asiantuntijat voivat olla omalla toiminnallaan rakentamassa tietä yhteisiin tavoitteisiin.

Miten arkipäivän kehittävä vuorovaikutus voidaan tuoda näkyväksi osaksi laadun arviointia?

Laatutyössä tuleekin arvioida, kuinka paljon työn tekemisen tapoja on ylipäänsä tarpeen ohjeistaa, vaikka tämä heikentäisikin asioiden dokumentoitumista. Tärkeämmäksi näyttää muodostuvan tavoitteiden määrittely ja niihin liittyvien toimenpiteiden konkretisoiminen. Laatujärjestelmän näkökulmasta täytyy myös suunnitella, miten arkipäivän kehittävä vuorovaikutus voidaan tuoda näkyväksi osaksi laadun arviointia.

Organisaatioissa työntekijöillä ja esimiehillä on erilaisia rooleja. Tietty määrä hierarkiaa tarvitaan, etenkin kriittisissä vastuissa. Vuorovaikutuksessa on silti pyrittävä symmetriaan: osapuolilla on oltava tasavertaiset ja -arvoiset mahdollisuudet olla vuorovaikutuksessa ja tuoda esiin näkemyksiään. Tähän on kiinnitetty huomiota myös vuorovaikutuksen foorumeissa. Asiantuntijaorganisaatiossa tavoiteltavaa itseohjautuvuutta käsitteenä tulee sanoittaa yhteistyössä, ja myös itseohjautuvuus vaatii aktiivista esimiestyötä.

 

 

 

Kollegoiden tukea, työparityöskentelyä, sisäistä mentorointia

Excellence-polun itsearvioinnin jälkeen olemme jatkaneet toimenpiteiden suunnittelua. Ammattikorkeakoulun henkilöstökyselyssä esiin nousseeseen työhyvinvointiteemaan syvennyimme marraskuussa Taideakatemian kehittämispäivässä. Työmäärän lisäksi esiin nostettiin erilaisten vastuu- ja asiantuntijatehtävien henkilöityminen. Kollegoiden tukea ideoiden kehittelyyn ja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen kaivattiin enemmän.

Yhteisöllisessä keskustelussa ensi vuoden kehittämisteemaksi työyhteisössä jäsentyi henkilökunnan työparityöskentelyn kehittäminen ja tukeminen. Yhtenä työparityöskentelyn muotona tullaan sopimaan sisäisiä mentorointipareja, joissa henkilöstön osaamista jaetaan työyhteisössä tavoitteellisesti.

 

Sarjassa aiemmin ilmestyneet artikkelit:

Muutosta parempaan – millä keinoin?

Kehitämme Turun AMK:n Tekniikka ja liiketoiminta -sektoria kokonaisvaltaisesti

Yhdessä erinomaisuuteen – yhteisöllinen laadun itsearviointi Terveys ja hyvinvointi -sektorilla