Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Työhyvinvointipääoma osaksi yrityksen johtamista

18.01.2021

Työhyvinvoinnin rooli on viime vuosina noussut entistä suuremmaksi työelämässä ja erityisesti yritysten johtamisessa. Usein panostukset työhyvinvointiin ovat kuitenkin kiven alla, jos yritys painii taloudellisten haasteiden keskellä.

Henkilöstön hyvinvointi on avainasemassa työmotivaation sekä työhön sitoutumisen kannalta. Kun työhyvinvointi halutaan viedä osaksi yrityksen kulttuuria ja saada aikaan pitkäjänteistä työhyvinvoinnin kehittämistä, on tärkeää sitoa se osaksi yrityksen strategiaa ja johtamista. Näin työhyvinvointi saadaan osaksi päivittäistä toimintaa, eikä sen kehittäminen unohdu myöskään vaikeina aikoina.

Työhyvinvointi yrityksen pääomaksi

Työhyvinvointipääomalla tarkoitetaan työhyvinvoinnin kokonaisuutta, joka rakentuu muun muassa yrityksen kulttuurista, osaamisesta, asenteista, esimies-alaissuhteista ja johtamisen järjestelmistä. Tämä kuvaa työhyvinvointia kokonaisuutena, joka voidaan taloudellisen pääoman tavoin lisätä ja kehittää, mutta myös vastaavasti menettää.

Perinteisen työhyvinvoinnin määritelmän lisäksi työhyvinvointipääomaan kuuluvat sitä tukevat järjestelmät, yrityksen kulttuuri, sekä henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen.

Työhyvinvointipääoman kasvattamisessa on ensiarvoisen tärkeää, että yrityksen johtaminen, henkilöstöhallinto, esimiestyö, sekä työympäristö muodostavat kokonaisuuden, joka tukee työssä onnistumista ja mahdollistaa työhyvinvoinnin kehittymisen. Tämän lisäksi osa kokonaisuutta ovat myös rekrytointi, sekä muut henkilöstöhallinnon tukitoimet, joiden avulla oikeat henkilöt tekevät heille oikeita töitä.

Kun kaikki kokonaisuuden osat toimivat, henkilöstö voi kokea työssään onnistumisia, kehittyä sekä tukea oman tiiminsä tai työyhteisönsä toimintaa omalla osaamisellaan.

 

Henkilöitä suunnittelemassa jotain lappujen ja piirrosten avulla

 

Yrityksen kulttuurin ja esimiestyön perusta luodaan johtamisella ja strategiatyöllä. Kun yrityksen strategia tukee työhyvinvointipääoman kehittämistä ja antaa suuntaviitat myös esimiestyölle tätä silmällä pitäen, ollaan jo pitkällä työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Ensimmäinen askel työhyvinvointipääoman viemisessä osaksi strategiaa ja johtamista on johdon sitoutuminen hyvinvointityöhön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhdeksi päätöksenteon kriteeriksi nostetaan työhyvinvointi. Osana henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa tehdään kriittinen arvio siitä, kuinka tämä päätös tulee vaikuttamaan yrityksen työhyvinvointipääomaan.

Tällaisen johtamiskulttuurin luominen pakottaa tekemään riskien arvioinnin siitä, aiheuttaako esimerkiksi taloudellisen säästön saavuttaminen vastaavasti taloudellisia menetyksiä työhyvinvointikulttuurin rapautumisen, tai henkilöstön motivaation laskun kautta.

Yrityksen johtamisessa joudutaan aika ajoin tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointipääomaan. Työhyvinvoinnin huomioiminen osana päätöksentekoa vaikuttaa kuitenkin siihen, että nämä menetykset eivät tule yllätyksenä, vaan asiasta on tehty riittävän laaja etukäteisarvio oikean päätöksen saavuttamiseksi.

Työhyvinvointipääoma strategiatyön keskiössä

Yrityksen strategiaa luotaessa työhyvinvointipääoma voi olla osana useitakin teemoja. Strategian fokus on usein yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä, tehokkuudessa sekä markkina-aseman vahvistamisessa. Työhyvinvointi voidaan kuitenkin tuoda osaksi näitä kokonaisuuksia tunnistamalla niiden yhteydet toisiinsa.

Esimerkiksi uusien liiketoimintojen kasvattamisessa voidaan huomioida myös uuden liiketoiminnan tuomat muutokset työhön ja työympäristöön. Tämä voidaan sisällyttää osaksi strategiaa sellaisessa muodossa, että fokus on liiketoiminnassa, mutta myös työhyvinvoinnin vaikutus taloudelliseen menestykseen huomioidaan.

Usein yritysstrategioihin on sisällytetty esimerkiksi tehokkuuden parantaminen. Tässä yhteydessä painotetaan tuloksellisuutta, tehokasta työskentelyä sekä tuotantomäärää tai muuta vastaavaa toiminnan määrään liittyvää mittaria. Työhyvinvointipääoma olisi kuitenkin erityisen tärkeää huomioida tällaisten tavoitteiden määrittelyssä.

Työn tehokkuus muodostuu työn käytännöistä, työtavoista sekä teknisistä seikoista, kuten koneisiin ja tuotteisiin liittyvistä ominaisuuksista. Näiden rinnalle voidaan kuitenkin nostaa työhön sitoutuminen, motivaatio ja vastuun ottaminen omasta työstään, joiden taustalla on erittäin suuressa roolissa työhyvinvointi.

Tämän kokonaisuuden tulee olla osana strategiaa ja johtamista, jotta yrityksen kulttuuri tukee kaikkien sen työyhteisön jäsenten onnistumista ja kehittymistä omassa työssään.

 

Artikkeli perustuu kirjoittajan Master School -opinnäytetyöhön (linkki johtaa opinnäytetyöhön Theseus-tietokannassa).

Kuvat: Turun AMK:n kuvapankki

Tutustu teknologiaosaamisen johtamisen Master School -koulutukseen 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *