Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Työnhakutuutorit vertaistukena työllistymisessä

16.12.2021

Nopea siirtyminen opinnoista työelämään on niin yhteiskunnan, työantajien kuin yksilöidenkin näkökulmasta kannustettava tavoite, jota kohti OTE-hankkeessa lähdettiin ottamalla opiskelijat mukaan kehittämään ammattikorkeakoulujen työnhaku- ja urapalveluja. Palveluja kehitettiin yhteiskehittämisen menetelmällä.

Yhteiskehittämisessä keskeinen idea on palvelunkäyttäjän tasa-arvoinen osallistaminen palvelun tai tuotteen kehittämiseen. Kyseinen kehittämisen muoto on saanut vahvan aseman niin Suomessa kuin maailmalla erityisesti julkishallinnon kehittämishankkeissa.

OTE-hankkeessa tuotiin opiskelijakuntien kanssa tehdyn yhteistyön avulla uusia näkökulmia ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön sekä vahvistettiin opiskelijoiden asemaa tärkeinä kehittäjinä erityisesti työllistymisen tukemisen teemassa.

Hankkeen lopputuloksena syntyi monikanavaisen työnhaun malli opiskelijoiden työllistymisen tukemiseen. Malli on tarkoitettu sekä opiskelijoiden että ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstön hyödyksi.

Hankkeen toiminnassa yhteiskehittämisen idea toteutui myös siten, että valtaosa työpaketeissa kehitetyistä malleista tai työkaluista tuunattiin ja pilotoitiin kaikissa tai osassa mukana olevista ammattikorkeakouluista.

Yhteiskehittäminen toi opettajat ja opiskelijat yhteen häivyttäen raja-aitoja väliltämme, kun opiskelijakunnat (Turussa mukana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO) sekä opintojaan hankkeessa suorittavat opiskelijat olivat alusta loppuun mukana kehittämistyössä. Kokemusta, tietoa ja tukea jaettiin hankkeen aikana säännöllisesti järjestetyissä työpakettien kokouksissa ja yhteiskehittämistapaamisissa.

Hanke kokonaisuudessaan oli askel opiskelijoiden aseman ja roolin painoarvon lisäämiseksi ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa yhdenvertaisena henkilöstön rinnalla.

 

Työnhakutuutori tulee tarpeeseen

Turun AMK:ssa kehitimme osana Monikanavaisen työnhaun mallia viiden opintopisteen Työnhakutuutori-opintojakson. Tarve opintojaksolle nousi esiin opiskelijoiden toteuttamassa uraohjaus-kyselyssä.

Syynä heikolle työnhakuosaamisen opintotarjonnalle ja ohjauspalveluille on opetuksen keskittyminen alakohtaiseen osaamiseen, ja toisaalta geneeristen opintojen väheneminen. Ohjauspalveluja ei tunneta eikä niitä ole ollut saatavilla.

Työnhakutuutori-opintojakson kehittämiseen osallistui kaksi sosiaali- ja kasvatusalan opettajaa ja viisi loppuvaiheen sosionomi (AMK) -opiskelijaa. Opiskelijat korvasivat tällä kehittämistyöllä omasta henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan kaksi syventävien opintojen opintojaksoa, joiden sisällöt vastasivat laajasti ajatellen Työnhakutuutori-opintojakson sisältöjä. Yhden opiskelijan osalta hankekehittäminen sijoitettiin osaksi vapaasti valittavia opintoja.

 

Vertaisohjaus ja kokemukset

Työnhakutuutori-toiminnan ja -opintojakson keskeisenä ajatuksena oli, että vertaisen opiskelijan antama työnhaun opastus voi laskea opiskelijan kynnystä hakea apua työnhakuun. Monilla opiskelijoilla on hyvä tuntemus alan työpaikoista sekä kokemusta työnhausta, ja näin he voivat olla tukena toisen opiskelijan työnhaussa.

Työnhakutuutorina toimiminen oli luontevaa, sillä sosiaalialan opiskelijana ohjaamisen teoriatieto ja myös kokemustieto on ehtinyt karttua.

Opintojakson kehittämistyö, idean kehittämisestä lopputuloksen viimeistelyyn, tehtiin yhteiskehittämällä. Tämä tarkoitti opiskelijoiden osallistumista koko prosessiin tasaveroisina AMK-opettajien kanssa.

Tapasimme opiskelijaryhmän kanssa kymmenen viikon ajan Teamsissa. Opintojakson sisällöt syntyivät yhteistyönä siten, että opettajilla oli alustava suunnitelma tapaamisten teemoista ja opiskelijat tuottivat sisällöt. Sisältöjä prosessoimme viikoittaisissa yhteistapaamisissa.

 

Työnhaun sisällöt

Lopullinen opintojakson sisältö muodostui seuraavanlaiseksi.  Jakso alkaa ohjaamiseen liittyvillä kirjallisuuspiiritapaamisilla (kaksi tapaamista), joiden aikana opiskelijat orientoituvat toisen opiskelijan vertaisohjaamiseen. Varsinainen opetus toteutuu neljänä lähi-/verkkotapaamisena, joiden aikana perehdytään työnhakuun liittyviin teemoihin ja kokeillaan itse erilaisia työnhaun menetelmiä ja välineitä.

Tapaamisten teemat ovat seuraavat:

  1. Työnhakuun valmistautuminen
  2. Omat vahvuudet ja niiden peilaaminen työmarkkinatilanteeseen
  3. Työpaikan hakeminen, yrittäjyyden mahdollisuudet
  4. Valmistautuminen työhaastatteluun (fyysinen tapaaminen, verkkohaastattelu)
  5. Haasteet ohjauksessa ja vertaisuuden pohdinta

Täältä löydät tarkemmat teemojen sisällöt.

Opintojaksoon liittyvässä toiminnallisessa osuudessa opiskelijat vertaisohjasivat toista AMK-opiskelijaa työnhakuun liittyvissä haasteissa. Ohjauskertoja oli kolme ja niiden välillä opiskelijat saivat ryhmätyönohjausta ohjausprosessin toteuttamisen tueksi. Ohjattavat löytyivät joko opiskelijoiden omista verkostoista tai AMK-opojen ja ohjaushenkilöstön avustuksella.

Ohjattavien työnhaun haasteita olivat esimerkiksi oman osaamisen kuvaaminen, omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen, CV:n päivitys, työhaastattelutilanteen harjoittelu. Opiskelijoiden ohjauskokemukset olivat positiivisia.

Ohjaus oli haastavaa, mutta sain paljon itsevarmuutta kokeilla erilaisia menetelmiä sekä valmiutta motivoivaan ja kannattelevaan ohjaukseen.

Ohjattavan ohjaaminen prosessin alusta loppuun itsenäisesti, vaikkakin vain kolmen ohjauskerran verran, oli kokemuksena opettavainen. Pääsin itse suunnittelemaan, toteuttamaan, ja oppimaan tekemisestäni. Minua motivoi ohjauksessa suuresti myös se, että ohjattava, ohjattavani haasteet ja tarpeet oli aitoja.

Työnhakutuutori-opiskelijat käsikirjoittivat ja näyttelivät vertaisohjauksen tilanteita osana opintojaksoa:

 

 

 

Hyötyjä monille opiskelijaryhmille

Työnhakutuutori-opintojakson teoriaosuus sopii itseopiskeluun, mutta toiminnallisessa vertausohjauksessa opiskelijat tarvitsevat valmentajaopettajan tukea sekä organisoitumisessa että ohjaustilanteiden eteenpäin viemisessä. Jakso sopii kaikkien alojen opiskelijoille, ja se voi antaa valmiuksia henkilöstöhallinnon tehtäviin tai esihenkilönä työskentelyyn.

Opintojakson suomenkieliset materiaalit ovat saatavissa OTE-hankkeen nettisivuilta. Opintojakso ja erityisesti vertaisohjaus saattaisivat olla hyödyllisiä myös kansainvälisille opiskelijoille.

 

Sitaatit ovat opintojaksolle osallistuneiden sosionomi (AMK) -opiskelijoiden antamia palautteita.

OTE – Opiskelijat työllistymistä edistävien toimintatapojen kehittäjiksi ammattikorkeakoulujen henkilöstön rinnalle -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *