29.01.2020

PISA 2018 -tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt menestyvät matematiikassa ja luonnontieteissä poikia paremmin. Tekniikan alat eivät kuitenkaan kiinnosta tyttöjä, vaikka osaamiselle ja työvoimalle on suuri tarve.

Tekniikan alan työvoimapula Varsinais-Suomessa on ollut otsikoissa useasti viime aikoina. Teknologiateollisuus ry:n vuoden 2019 Työtä on – mistä osaajat? -selvityksen mukaan alalle tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuosina 2018–2021.

Työvoimapulaa helpottamaan tekniikan alan koulutusta on lisätty ja kehitetty vastaamaan paremmin yritysten tarpeita. Työvoimapula johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä, työn ja maailman digitalisoitumisesta sekä Varsinais-Suomessa erityisesti teollisuuden viennin kasvusta.

Tekniikan ala on kautta historian ollut miesvoittoista, mutta erityisesti nyt ja tulevaisuudessa alalle tarvitaan myös naisia. Tyttöjen osaaminen matematiikassa ja luonnontieteissä on vuoden 2018 PISA-tutkimuksen mukaan Suomessa poikia parempaa. Sukupuolten välisen segregaation väheneminen tekniikan alalla auttaa yhteiskunnan kehittymistä monella saralla.

Segregaatio lisää epätasa-arvoa

Vaakasuoralla segregaatiolla tarkoitetaan töiden ja koulutuksen eriytymistä sukupuolen mukaan, eli esimerkiksi juuri sitä, että miehet ovat valinneet perinteisesti tekniikan aloja ja naiset hoiva-aloja. Pystysuora segregaatio sen sijaan tarkoittaa tehtävien jakautumista eri sukupuolen välille ja sijoittumista työelämässä eri tasoisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi miesten enemmistöä johtotehtävissä. Tilastokeskuksen Naisten ja miesten osuudet johtajina toimivista palkansaajista 2017 -taulukosta selviää esimerkiksi toimitusjohtajista ja pääjohtajista olleen 2017 naisia vain 15 %.

Segregaation takia osaaminen ei jakaudu tasaisesti, eli esimerkiksi tyttöjen kyvyt matemaattisissa aineissa saattavat jäädä käyttämättä. Segregaatio myös ylläpitää sukupuolistereotypioita, jotka osaltaan muokkaavat yksilön valintoja koulutusalan tai ammatinvalinnan suhteen ja näin lisäävät segregaatiota jatkossa.

Miksi segregaatio ja sukupuolistereotypiat ovat haitallisia? Eri alojen palkkaerot ja niiden kautta myöhemmin eläke-erot ajavat sukupuolia eriarvoiseen asemaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tasa-arvotiedon keskuksen mukaan miesenemmistöisillä aloilla, esimerkiksi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden parissa, palkat ovat parempia kuin naisenemmistöisillä terveys-, sosiaali-, majoitus-, ravitsemus- ja koulutusaloilla. Lisäksi esimerkiksi leikkaukset julkiselta sektorilta kohdistuvat enemmän naisenemmistöisille aloille ja teollisuuden alojen työpaikkojen väheneminen vaikuttaa enemmän miehiin.

Kuvastolla ja sanastolla muokataan mielikuvia

Vuoden 2017 Tasa-arvobarometrin mukaan opiskelevista naisista miesten asemaa yhteiskunnassa parempana tai hieman parempana piti 57 % opiskelevista naisista ja muista vastanneista naisista 81%. Opiskelevista miehistä näin ajatteli 35 % ja muista vastanneista miehistä 53 %. Sukupuolistereotypioiden purkaminen auttaa tasa-arvon kehittymistä työelämässä.

Keinoja tähän on monia. Sukupuolitietoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi muokkaamalla kuvaa eri ammateista erilaisella kuvituksella ja tekstillä. Niin sanotut kuvapankkikuvat, joissa tekniikan aloja edustaa mies, luovat mielikuvaa tekniikan alasta miesten alana. Puhuminen naisjohtajista johtajien sijaan sen sijaan korostaa pystysuoraa segregaatiota. Ympäristön luomat kuvat naisten ja miesten ammateista vaikuttavat lasten ja nuorten ammatinvalintaan vähintään epäsuorasti.

Tyttöjen ja poikien erilainen suuntautuminen opinnoissa alkaa jo peruskoulussa. Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen mukaan tytöt valitsevat tyypillisesti taideaineita ja humanistisia aineita, kun pojat taas tekniikan alan aineita. Lukiossa pojat valitsevat tyttöjä useammin pitkän matematiikan. Tasa-arvobarometri kertoo tyttöjen haaveilevan naistyypillisistä ammateista ja poikien sen sijaan miestyypillisistä. Opiskelevista naisista 36 % ajatteli oppilaitoksensa oppimateriaaleissa esiintyvän oletuksia siitä, millaisia tyttöjen tai poikien tulisi olla tai miten toimia. Opiskelevista pojista näin ajatteli 25 %.

Kuvaston muuttamisen ja mielikuvien muokkaamisen lisäksi sukupuolitietoisuuden ja yksilöllisen opiskeluvalinnan vapauteen auttaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjän mukaan syrjinnän ja häirinnän kitkeminen, nuorten mahdollisuudet tutustua erilaisiin työtehtäviin ja työpaikkoihin vierailemalla erilaisissa yrityksissä, työpaikkailmoitusten kuvaukset, rekrytointikäytännöt ja urasuunnittelu. Erityisen tärkeää on myös tuoda esiin roolimalleja, asiantuntijoita ja haastateltavia eri aloilta, joihin nuoret voivat samaistua suunnitellessaan koulutusvalintojaan.

Lisää tietoa insinöörien erilaisista työmahdollisuuksista

Turun ammattikorkeakoulun ja Insinööriliiton 22.10.2019 järjestämä Tytöt ja Tekniikka -tapahtuma esitteli Varsinais-Suomen toisen asteen opiskelijoille tekniikan alan opiskelumahdollisuuksia. Tilaisuuden yhteydessä puhui viestintäalalta koodariksi loikannut Pauliina Solanne, joka kannusti tyttöjä erityisesti koodaamisen pariin korostamalla koodaamisen tarjoamia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäröivään maailmaan tulevaisuudessa, sekä yliaktuaari Miina Keski-Petäjä Tilastokeskukselta, joka puheenvuorossaan selitti segregaation vaikutuksia ja keinoja sukupuolistereotypioiden purkamiseen.

Puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa vierailleilta opinto-ohjaajilta ja opiskelijoilta kysyttiin nimettömänä ajatuksia, miten tekniikan alojen kiinnostavuutta tyttöjen silmissä voitaisiin lisätä. Vastaajien kommenteissa korostui tarkempi esittely nuorille ja lapsille erilaisista vaihtoehdoista mihin ja minkälaisiin työtehtäviin insinööri voi työllistyä. Yhdessä vastauksessa henkilö kertoi harkinneensa hammaslääkärin ammattia, sillä tietää konkreettisesti mitä hammaslääkäri tekee. Sen sijaan hän ei osaa sanoa, mitä insinööri arjessaan tekee.

Insinöörien laaja työnkuva ovat alan vahvuus. Tuomalla esiin erilaisia mahdollisuuksia, joilla insinöörit voivat muuttaa maailmaa, esimerkiksi torjumalla ilmastonmuutosta ja auttamalla globaalissa ruokakriisissä, voidaan alaa tehdä kiinnostavammaksi nuorien silmissä.

Lisäksi kommenteissa toivottiin esimerkkejä menestyneistä naisista tekniikan alalta, jotka toimisivat roolimalleina ja kuvaston muuttamista sellaiseksi, ettei siinä esiinny vain ”äijiä hitsaamassa.” Ammatillisten sukupuolistereotypioiden purkaminen hyödyttää kaikkia, ja jokainen voi kannustaa tyttöjä tekniikan alalle tai poikia hoiva-alalle välttämällä sukupuolittavaa puhetta, kertomalla ammattien hyvistä puolista ja erilaisista mahdollisuuksista sekä välttämällä sukupuolittavaa puhetta ja oletuksia, millainen miehen tai naisen tulee olla.