Suomessa asuu suuri joukko eri alojen korkeasti koulutettuja, kansainvälisiä osaajia, jotka etsivät paikkaansa työmarkkinoilla. Samaan aikaan monella alalla on pulaa osaajista. Kohtaanto-ongelmia voidaan ratkaista esimerkiksi tehostamalla verkostoitumista.

Verkostot ovat avain työllistymiseen, ja työllistyminen on avain kotoutumiseen. Tutkimusten mukaan vaikka ulkomaalaistaustaisten työnhaku on suomalaistaustaisia aktiivisempaa, työllisyysaste on selvästi matalampi (Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2015).

Jotta verkostoitumista voidaan tehostaa, tarvitaan tietoa kansainvälisten osaajien verkostoista. Sitä lähtivät hankkimaan Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat verkkokyselyllä.

Kesällä 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 29 osaajaa, joista suuri osa kuului International Working Women of Finland -verkostoon. Suurin osa vastaajista, kuten maahan muuttavista henkilöistä yleensäkin, tuli Suomeen perhesyistä, työn takia tai opiskelemaan. Vastaajat olivat lähtöisin 22 eri maasta.

Tärkeimpinä verkostoina työpaikka, opinnot, tuttavat ja sosiaalinen media

Vaikka vastaajat olivat pääosin hankkineet korkea-asteen koulutuksen lähtömaassaan, vain pieni osa heistä oli suoraan työllistynyt koulutustaan vastaavaan ammattiin Suomessa. Alle kolmasosa oli koulutustaan vastaavassa työssä. He kaikki olivat myös suorittaneet Suomessa osan tutkinnostaan tai hankkineet täällä lisäkoulutusta.

Suurin osa tiedosti verkostojen keskeisen merkityksen työllistymisessä. Tärkeimmiksi verkostoiksi työllistymisen kannalta osoittautuivat työpaikan sisäiset verkostot, opiskelujen kautta hankitut verkostot sekä ystävät, tuttavat ja perheenjäsenet. Yli kolmasosa piti myös sosiaalista mediaa ja siellä luotuja kontakteja merkittävänä työllistymisen näkökulmasta.

Huomionarvoista on, että vain viidesosa mainitsi viranomaistahot työllistymisen kannalta merkittäviksi kanaviksi.

Verkostot saattoivat olla hyvinkin monipuolisia, kuten yksi vastaaja kuvaa:

Oma aktiivisuus on tärkeää

Tyypillisin tapa luoda verkostoja on ylipäätään uusiin ihmisiin tutustuminen. Moni vastaajista olikin pyrkinyt löytämään uusia tuttavuuksia esimerkiksi harrastustoiminnasta sekä verkostoitunut erilaisissa seminaareissa, verkostotapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa.

Suurin osa piti kuitenkin verkostoitumista Suomessa haasteellisena, erityisesti kielitaidon ja kulttuuristen erojen takia. Esille nousi myös ulkopuolisuuden tunne, jota aiheuttavat Suomeen muuttaneihin kohdistuvat ennakkoluulot. Vastaajat kokivat, että työnhaussa he saattavat joutua vakuuttamaan osaamistaan erityisen paljon.

Oma-aloitteisuus, avoimuus ja aktiivisuus koetaan tärkeäksi verkostoitumisessa ja työllistymisessä. Tukea verkostoitumiseen voidaan tarjota esimerkiksi mentoritoiminnalla.

Mesh-hankkeessa (2019–2021) Turun, Tampereen ja Lahden ammattikorkeakoulut kansainvälisten kumppaneiden kanssa kehittävät verkostoitumiskoulutuksia ja järjestävät mentorointiohjelmia hyvällä menestyksellä.

Tulevista mentorointiohjelmista löytyy tietoa hankkeen mentorointi-sivun Turku-, Lahti- ja Tampere-osioista. Ilmoittaudu mukaan!

Lue lisää MESH-hankkeesta