Siirry sisältöön Siiry hakuun

Ohjaava ja valmentava opettajuus kohtaavat taidepedagogin työssä

15.09.2021

Tätä artikkelia varten ryhmämme (Charlotta Ingraeus, Anna-Sofia Kallio, Mimmi Nordman, Riina Piekkala ja Michaela Vahero) tutki opettamiseen liittyvä tehtävänimikkeitä opettaja, valmentaja, pedagogi ja ohjaaja. Mietimme mitä yhtäläisyyksiä tai eroja niissä on. Olemme pohtineet nimikkeitä esittävien taiteiden alalla sekä nivoutuvatko ne yhteen, eli pitääkö taidepedagogin osata olla sekä opettaja, valmentaja, että ohjaaja. Miksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistuu eri nimikkeillä, vaikka kaikille ovat samat pedagogiset opinnot?

Teatteri-ilmaisun ohjaaja työskentelee esimerkiksi teatteriryhmien ja harrastajateattereiden ohjaajana ja opettajana. Opetustyö on yleensä teatteritaiteen perusopetusta tai draama-, teatteri- ja ilmaisukasvatusta oppilaitoksissa tai harrastajakentällä.

Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskelee myös sellaisia, joiden mielenkiinto ja työ on sirkustaiteen ja sen opettamisen parissa. Opintoihin sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot antavat pätevyyden toimia sirkustaiteen perusopetuksessa ja toisella asteella.

Tanssinopettaja (AMK) -tutkinto pätevöittää toimimaan taideopettajana tanssitaiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa, ammatillisella toisella asteella (tanssijan perustutkinto) ja yleissivistävässä aikuiskoulutuksessa. Siihen sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot antavat kelpoisuuden tanssioppilaitosten lehtoreiden virkoihin.

Musiikkipedagogin pedagogisiin opintoihin kuuluvat koko opintoajan kestävät instrumenttipedagogiikkaopinnot tai musiikin perusteiden pedagogiikkaopinnot. Musiikkipedagogi (AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden musiikkioppilaitosten soiton- ja laulunopettajan tai musiikin perusteiden opettajan virkoihin tai toimiin. Opintoihin sisältyvät 60 op:n laajuiset pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle yleisen opettajan kelpoisuuden.

Jos kaikilla on 60 op pedagogiset opinnot, miksi nimikkeet vaihtelevat näinkin paljon? Teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinto eivät riitä esimerkiksi lukio-opettajaksi, vaan tarvitaan maisterin tutkinto. Voisiko teatteri-ilmaisun ohjaaja olla teatteriopettaja? Ei, koska tarvitaan Teakilta saatava yliopistotutkinto (TeM).)  Nimikkeiden vaihtelevuus ja tuntemattomuus sekä ”ohjaaja” -nimikkeen epäselkeys vaikeuttavat työllistymistä. Varsinkin sirkusopetuksen yhteydessä nimike teatteri-ilmaisun ohjaaja aiheuttaa hämmennystä.

Opettaja

Päätimme tutkia juurta jaksain, että mikä on opettajan määritelmä. Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 on määritelty, että aineenopetusta peruskoulussa ja lukiossa on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

  • ylemmän korkeakoulututkinnon
  • vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot sekä
  • vähintään 120 opintopisteen (55 ov) laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa.

Perusopetuksen aineenopettajalle riittävät vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset opinnot kaikissa opetettavissa aineissa.  Tarkoittaako tämä, että Taideakatemialainen ei voi opettaa lukiossa?  Periaatteessa kyllä. Peruskoulu- ja lukio-opettaja tarvitsee maisteritasoisen osaamisen opetettavasta aineesta. Jos Taideakatemian jälkeen haluaa ryhtyä aineenopettajaksi, niin tarvitsee opiskella lisää. Mutta Taideakatemialla opiskelemme 60 op pedagogiset opinnot, jotka ovat samat kaikilla aloilla, eli esimerkiksi jos jatkaa Teakin maisteriopintoihin, niin suoritettuja pedagogisia opintoja (60 op) ei tarvitse käydä uudestaan.

Valmentaja

Valmentaja-termi luo mielleyhtymiä kilpaurheiluun, suorituskyvyn kehittämiseen sekä tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseen. Valmentaminen on kuitenkin yleistynyt urheilumaailman lisäksi myös muissa ympäristöissä kuten esimerkiksi yritysmaailmassa. Tässä keskitytään kuitenkin tarkastelemaan urheilumaailmasta kumpuavaa valmentajuutta, sillä koemme sen peilautuvan paremmin pedagogiikkaan kuin yritysvalmentajuus.

Valmentaja on vastuussa valmennus-tai opetusprosessista, johtaa ja ohjaa valmennettavaa, oppilasta tai urheilijaa kehittämään omia ominaisuuksiaan, taitojaan sekä asenteitaan. Edellytyksenä valmentajana toimimiselle ovat valmennuksen perustietojen hallinta, lajin tekniikka- ja taktiikkatuntemus sekä vuorovaikutustaidot. (Kangasniemi & Manninen 2016, Hämäläisen 2012, 6 mukaan.)

Valmentaminen nähdään pitkäkestoisena kehitysprosessina, jossa sekä valmentaja että valmennettava oppivat. Jotta valmentaja pystyy auttamaan valmennettavaa, on valmentajan tunnettava niin itsensä kuin valmennettavansa. (Suomen Valmentajat ry n.d.)

Valmentamisessa kyse on ennen kaikkea siitä, että valmentaja auttaa valmennettavaansa pääsemään käsiksi sisäiseen motivaatioonsa sekä löytämään ja kehittämään uusia työkaluja omien voimavarojen maksimaaliseen hyödyntämiseen (Suomen Valmentajat ry n.d.).

Hyvä valmentaja auttaa valmennettavaansa ymmärtämään itseään ja omia voimavarojaan sekä oppimaan itseohjaavuutta sekä vuorovaikutustaitoja. Koska valmentaminen on pitkäjänteinen prosessi, kuuluu siihen auttamatta myös epäonnistumisia ja niiden kautta oppimista sekä uudelleen yrittämistä ja onnistumisia. Jotta valmentaja pystyy tarjoamaan valmennettavalleen tarvittavan tuen valmennusprosessin eri vaiheissa, täytyy valmentajan tuntea omat käytös- ja työskentelymallinsa. Valmentaja-valmennettava-suhteen täytyisi aina perustua luottamukseen. (Suomen Valmentajat ry n.d.)

Opettajan ja valmentajan erot taidealalla

Opettajan ja valmentajan väliset erot ovat hiuksenhienoja, koska opettaja voi myös valmentaa koesoittoon tai kilpailuun niin sanotun ”perusopettamisen” rinnalla.  Esimerkiksi huilunsoiton opettaja opettaessaan valmentaa samalla oppijaa tulevaisuuden haasteiden varalta.

Erot tulevat selkeimmin esiin tavoitteessa. Onko opiskelija vain harrastelija, vai tähtääkö hän ammattiin?

Ammattiin tähdätessä opetus on valmennuspainotteisempaa, kun taas harrastaessa painotus näkyy enemmän siinä uuden oppimisessa.

Valmentajana pitää osata asettautua paremmin oppilaan asemaan ja kohdata haasteet oppijan näkökulmasta yhtä lailla kuin opettajan näkökulmasta. Opettajuus ja valmentajuus eivät eroa toisistaan sen enempää taidealoilla muillakaan aloilla, niissä on pieniä eroja, mutta taidealoilla roolit sekoittuvat paljon. Soiton opettaja opettaa koko ajan uusia asioita, esimerkiksi miten instrumenttia käsitellään, ja samalla hän myös valmentaa tulevia koitoksia varten.

Onko opettajalla ja valmentajalla erilainen auktoriteetti?

Tuoko eri nimike mukanaan erilaisen auktoriteetin? Tai tuleeko auktoriteetti helpommin jommankumman nimikkeen mukana? Kysyimme asiaa kahdelta sirkuspedagogilta. Molemmat ovat toimineet sekä valmentamistehtävissä että sirkusopettajina, joten kysyimme heiltä, että onko valmentajalla ja opettajalla erilainen auktoriteetti. Molemmat vastasivat ilman epäröintiä, että ei.

Auktoriteetti tulee paitsi tiedosta myös taidosta käyttää tietoa.

Molemmat painottivat, että auktoriteetti molemmissa tapauksissa tulee ennen kaikkea asiantuntemuksesta. Olkoon valmentaja tai opettaja, asema tuo tietyn lähtökohtaisen auktoriteetin, mutta sen pitäminen vaatii asiantuntemusta ja sen näyttämistä ja jakamista.

Onko sirkuskouluissa ohjaajia, opettajia vai valmentajia?

Miten ohjaaminen, opettaminen ja valmentaminen eroavat sirkuskouluissa? Tuntuu, että sirkuksen yhteydessä törmää kaikkiin kolmeen nimikkeeseen, joskin hieman eri tilanteissa. Ne toimivat eri lähestymistapoina tiedon välittämisessä taholta taholle. Karkeasti erittelisimme ne seuraavanlaisesti:

Opettaminen sirkuksessa tarkoittaa tiedon suoraa siirtymistä opettajalta oppilaalle, esimerkiksi miten tehdä tietty sirkustekniikka, jotta se olisi mahdollisimman turvallista ja ergonomista. Ohjaaminen taas viittaa enemmän siihen, että sirkus on esittävän taiteen laji, eli ohjatessa tietoa ei siirretä suoraan, vaan ennemminkin oppilasta ohjataan miettimään ja keksimään itse ratkaisuja.

Ohjaaminen on enemmän vapaan taiteellisen työn mahdollistaja kuin suora opettaminen.

Valmentaminen on sirkuskoulutuksessa, ainakin Suomessa, harvinaisempaa. Valmentaja valmistaa oppilasta kisaamaan ja toisenlaiseen päämäärään kuin jos kyseessä olisi taiteellinen esitys. Sirkus on esittävää taidetta, eli sirkuksessa esiinnytään enemmän kuin kisataan.

Muutama vuosi sitten alettiin järjestää rengastrapetsin Suomen-mestaruuskisoja Tankotanssin SM-kilpailujen yhteydessä. Tämä on vaikuttanut niin, että rengastrapetsia on lajina kehitetty ehkä jopa aiempaa järjestelmällisemmäksi, koska tekniikoita on jaoteltu eri kategorioihin ja niitä on pisteytetty eri vaikeustasojen mukaan. Rengastrapetsia tehdään normaalisti ilma-akrobatialajina, eli korkealla ilmassa, jotta pystytään tekemään huimia tiputuksia ja saadaan perinteisen sirkuksen mukaisesti luotua jännitystä, kun taas kisoissa lajia tehdään matalalla, niin että renkaaseen yltää lattialta ja temput valikoidaan pisteytysten mukaisesti.

Kuvassa on lapsi kukkaseppel päässään, pinkki asu, leveähelmainen hame päällään.

Kuva: Pixabay.

Opettajan ja valmentajan roolien sekoittuminen – milloin opettajan on osattava valmentaa?

Valmentajan tehtävänä on muun muassa kysymyksiä esittämällä saada opiskelijat itse pohtimaan vastauksia ja päätymään lopputulokseen. Perinteinen opettaja antaa opiskelijan kysymyksiin oikean valmiin vastauksen. Valmentaja hyväksyy sen, että asioilla on monta eri puolta ja aina ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Taiteiden opiskelussa kuitenkin myös opettajalla on tilanteita, joihin ei ole vain yhtä vastausta. Esimerkiksi tulkinnalliset asiat. Myös opettajan on osattava kyselemällä saada oppilas itse miettimään esimerkiksi, mitä pitäisi  korjata. Opettaja taas näyttää, miten korjataan, ja antaa siihen työkalut.

Valmentajan ja opettajan tärkeimpiä tehtäviä ovat opiskelijoiden kuunteleminen, reflektointi ja sanotun kertaaminen.

Mitä tavoitteellisemmaksi taiteen opiskelu muuttuu, sitä enemmän opettajalle tulee tilanteita, joissa on otettava valmentajan rooli. Oppilas saattaa pyrkiä opiskelemaan, osallistua kilpailuun tai tehdä tutkinnon. Näissä kaikissa on aloitettu tavallisella tavalla opettamalla, ensin hitaasti, pikkuhiljaa lisäten ilmaisua, nopeutta ja tekniikkaa. Jossain vaiheessa tekniikka on opeteltu ja hiotaan musiikillista tai muuta luovaa ilmaisua. Vähitellen mitä valmiimmaksi työn alla oleva ohjelmisto muuttuu, sitä enemmän opettaja liukuu valmentamaan oppilasta päämäärään.

Opettajan valmennuksessa luodaan uskoa omaan osaamiseen, koska sen eteen on tehty työtä ja opittu asioita. Hyvän ilmapiirin ylläpitäminen on tärkeää joka tunnilla. Oppilaan mielialat vaihtelevat usein ennen tärkeitä esiintymisiä ja kokeita. Silloin opettaja voi keskittyä valmentajan roolissa pitämään henkeä yllä ja valaa oppilaaseen uskoa itseensä. Psyykkinen oppilaan valmentaminen on osaltaan juuri tätä.  Aina ei voi voittaa, joku on parempi, mutta valmentava opettaja ei voi valmentaa opiskelijaa pettymykseen, vaan menemään lavalle, ottamaan sen hetkeksi haltuunsa ja pyrkimään mahdollisimman vapaaseen taiteelliseen esitykseen. Kuten huomaamme, niin opettajan ja valmentajan roolit sekoittuvat paljon yhteen.

Taidepedagogin pitää osata toimia sekä opettajana että valmentajana, välillä molempina yhtä aikaa välillä toista enemmän painottaen.

Lopuksi palaamme vielä miettimään  Turun Taideakatemiasta valmistuvien taidepedagogien eri tutkintonimikkeitä. Eriäviin nimikkeisiin emme saaneet selvää selitystä. Sirkuslinjan tutkintonimikettä on yritetty useaan otteeseen muuttaa, mutta tätä ei ole vielä saatu hyväksytettyä. Ymmärsimme, että eri nimikkeissä ei ole kovin isoja eroja, enemmänkin vivahde-eroja. Mutta silti eroavat nimikkeet ihmetyttävät ja saattavat vaikuttaa työllistymiseen tai aiheuttaa sekaannusta työmaailmassa. Tästä hyvin karkeana esimerkkinä on, että sirkustaustainen teatteri-ilmaisun ohjaaja ei välttämättä ole tosiasiassa pätevä ohjaamaan teatteriesitystä.

Tanssinopettaja on pedagogisesti pätevä kuin musiikkipedagogi. Ovatko nimikkeet vain vanhahtavat? Taidepedagogejahan meistä kaikista kuitenkin tulee.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php