Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Pohjoismaisessa kulttuurihyvinvointikonferenssissa taiteen ja kulttuurin rooli nähtiin yhä tärkeämpänä osana hyvinvointipolitiikkaa

08.06.2022

Toukokuisessa Tukholmassa järjestettiin 10.5.2022 monialainen ja monitieteinen pohjoismainen kulttuurihyvinvointikonferenssi Nordic Arts & Health Conference, joka kokosi yhteen yli 150 osallistujaa Pohjoismaista sekä Iso-Britanniasta, Alankomaista, Australiasta, Yhdysvalloista ja Latviasta. Kulttuurihyvinvointialan politiikkaan keskittynyt konferenssi oli suunnattu kulttuurihyvinvointialan tutkijoille, taiteilijoille, kouluttajille, päättäjille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä muille alan asiantuntijoille. Konferenssi vahvisti ymmärrystä siitä, että nopeasti kehittyvällä kulttuurihyvinvointialalla vuoropuhelu ja yhteistyö Pohjoismaiden kesken on hyödyllistä niin tutkimuksen, koulutuksen kuin hyvien toimintamallien jakamisen osalta.

Tapahtuman järjestämisestä vastasi Turun AMK:n hallinnoima ja Pohjoismaisen kulttuuripisteen rahoittama Nordic Arts & Health Research Network -hanke yhteistyössä Tukholman alueen kulttuurihyvinvoinnin osaamiskeskus Kompetenscentrum för kultur och hälsa kanssa. Hybridimuotoisena järjestetty konferenssi tarjosi kattavan katsauksen kulttuurihyvinvointialan tutkimukseen ja käytäntöihin Pohjoismaissa sekä foorumin kulttuuri- ja hyvinvointipolitiikkaa yhdistäville keskusteluille.

Konferenssissa kuultiin puheenvuoroja muun muassa Parkinson-tanssista, nuorten mielenterveyden tukemisesta teatterin keinoin, taiteen ja luovuuden roolista oppimisessa sekä taiteen mahdollisuuksista tukea ihmisiä, joilla on pitkäaikaisia terveyshaasteita. Suomen hyvistä käytännöistä esillä olivat muun muassa valtakunnallinen kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste Taikusydän, taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien ihmisten taide- ja kulttuuriosallistumista tukeva Kaikukortti sekä lasten ja nuorten kulttuurikasvatussuunnitelmat. Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat esittelivät tutkimuksia, joiden aiheina olivat laulamisen merkitys iäkkäiden hyvinvoinnille, taidelähtöisten ja luovien lähestymistapojen sisällyttäminen persoonakeskeiseen ikääntyneiden hoitoon ja hoitoalan koulutukseen sekä taiteilijoiden työskentely kulttuurihyvinvointialalla.

Pohjoismaisen kulttuurihyvinvointikonferenssin tapahtumapaikkana toimi Royal College of Music, Stockholm. Kuva: Anna-Mari Rosenlöf.

Tutkimukseen perustuva tieto politiikkatoimien taustalla

Taiteen ja kulttuurin rooli osana terveyden edistämistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hoitoa tunnistetaan yhä vahvemmin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Taustalla on tutkittu tieto kulttuurin ja taiteen positiivisesta merkityksestä niin psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä kuin sairauksien ehkäisemisessä, hoitamisessa ja hallitsemisessa. Pohjoismaissa on huomioitu laajasti muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset (Fancourt & Finn, 2019) tutkimukseen perustuvien kulttuurihyvinvointitoimintamallien nykyistä laajemmasta käyttöönotosta sekä kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalojen yhteistyörakenteiden vahvistamisesta.

Suomessa keskustelu kulttuurihyvinvointialan politiikkatoimista ja pysyvien rakenteiden luomisesta toiminnan tueksi on vireää. Kulttuurihyvinvointiin liittyvät teemat ovat olleet mukana Suomessa jo kolmessa hallitusohjelmassa. Terveyspoliittisesti kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia on kytketty yhteen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden kanssa niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Kulttuuri tunnistetaan jossakin määrin myös osaksi hyvinvointitaloutta ja hyvinvointi-investointeja.

Rakenteiden kehittämisen rinnalla olisi kuitenkin kehitettävä myös toimintamalleja, joita voidaan levittää laajalti väestölle. Suomesta konferenssissa puhujana toiminut kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta toi esiin, että tällä hetkellä kulttuurihyvinvointiin kytkeytyvä toiminta on Suomessa usein pienimuotoista ja tekijöistä riippuvaista eikä juurikaan toistettavissa tai skaalattavissa suurelle määrälle ihmisiä. Eloranta peräänkuuluttikin aktiivista kokemusten jakamista onnistuneista kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleista sekä näiden yhä laajempaa käyttöönottoa ja saavutettavaksi tekemistä.

Kuvassa ovat paneelikeskustelun keskustelijat, joista osa istuu näyttämöllä tuoleilla ja osa näkyy etäyhteyden kautta näyttämön suurella kankaalla.

Pohjoismaiseen paneelikeskusteluun Suomesta etänä osallistuivat johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. Kuva: Anna Molander.

Pohjoismaisessa paneeliskeskustelussa pohdittiin sitä, millaisia politiikkatoimia ja strategioita tarvitaan vahvan kulttuurihyvinvointialan kehittämiseksi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Paneelikeskusteluun osallistuneet poliitikot korostivat, että kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan edelleen tutkimusta, tuloksista viestimistä ja tiedon lisäämistä. Tärkeänä näkökulmana pidettiin myös koulutusta; kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisen lisäksi tarvitaan myös kulttuurihyvinvoinnin näkökulmien sisällyttämistä aiempaa laajemmin sosiaali- ja terveysalojen sekä myös yleisesti kulttuurialan koulutuksiin.

Kriittistä ja rakentavaa monitieteistä yhteistyötä

Konferenssin jälkeisenä päivänä 11.5.2022 ohjelma jatkui vielä pohjoismaisella tutkijatapaamisella. Tapaamiseen osallistui 25 tutkijaa ja taiteilija-tutkijaa yhteensä 14:stä pohjoismaisesta korkeakoulusta ja tutkimuslaitoksesta. Monitieteisen ja -taiteisen kulttuurihyvinvointialan tutkijaverkoston jäseniä pohdituttivat tapaamisessa muun muassa tiedontuotantoon ja tiedon muodostukseen liittyvät kysymykset. Eri tieteenalojen näkökulmat relevantista ja luotettavasta tiedosta poikkeavat toisistaan monitieteisellä kulttuurihyvinvointialalla. Taide-, kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen näkökulmat ja eri tieteenalojen perinteet joskus myös törmäävät toisiinsa. Kriittisen ja rakentavan keskustelun ylläpitäminen siitä, millaista tietoa kulttuurihyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä on mahdollista ja mielekästä tuottaa ja millaisin menetelmin, on tärkeää jatkossakin.

Lisbeth Frølunde Roskilden yliopistosta ohjasi työpajan What does it mean to participate as a “whole person”? Arts-based co-production in Parkinson’s dance and participatory health research. Kuva: Marit Stranden.

Tapaamisen työpajoissa pohdittiin myös sitä, miten tutkimuksesta viestitään tehokkaasti päätöksentekijöille. Millainen rooli tutkijaverkostolla voi olla tässä tehtävässä myös tulevaisuudessa? Ja miten taidetta voidaan hyödyntää myös viestinnän keinona?

Vuonna 2019 perustetussa Nordic Arts & Health Research Network -tutkijaverkostossa on mukana kaikkiaan 80 pohjoismaista kulttuurihyvinvointialan tutkijaa. Monitieteinen verkosto toimii yhteistyöfoorumina alan tutkijoille, taiteilija-tutkijoille ja kouluttajille sekä alustana uusien hankkeiden kehittämiselle. Verkosto on pysyvän koordinaation ja Pohjoismaisen kulttuuripisteen rahoituksen turvin laajentunut ja vahvistunut kolmen toimintavuoden aikana. Verkoston yhtenä tavoitteena on lisätä pohjoismaisen kulttuurihyvinvointialan tutkimuksen tunnettuutta ja saavutettavuutta. Verkoston tutkijoiden julkaisuihin voi tutustua esimerkiksi verkoston verkkosivuilla olevassa tutkimustietopankissa.

Kulttuurihyvinvointialan kehittäminen jatkuu pohjoismaisena yhteistyönä

Pohjoismaiselle yhteistyölle kulttuurihyvinvointialalla on luotu vahva pohja, ja yhteistyötä jatketaan Nordic Arts & Health Research Network -hankkeen puitteissa vuoden 2023 lopulle. Keskeinen osa yhteistyötä liittyy kulttuurihyvinvointialan pohjoismaisen open access -julkaisun, Nordic Journal of Arts, Culture and Health (NJACH) toimittamiseen. Vuonna 2019 perustettu julkaisu edistää tutkimustiedon ja käytännön kokemusten jakamista Pohjoismaissa ja kansainvälisesti. NJACH:sta on alkanut tulla merkittävä pohjoismainen ja kansainvälinenkin julkaisukanava kulttuurihyvinvointialan tutkimukselle. Syksyllä 2022 lehdessä julkaistaan pohjoismaisen konferenssin teemanumero.

Pohjoismainen yhteistyö jatkuu ja tiivistyy luontevasti myös kansallisten kulttuurihyvinvointialan osaamiskeskusten kautta. Suomessa kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydän ja Norjassa Nasjonalt Kompetansesenter for kultur, helse of omsorg ovat toimineet ja tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Tanskassa kansallinen Nationalt Center for Kunst og Mental Sundhed (NCKMS) on juuri aloittelemassa toimintaansa, ja yhteistyötä käynnistetään yhteisen hankevalmistelun merkeissä. Ruotsissa valtakunnallisesti toimivaa kulttuurihyvinvointialan osaamiskeskusta ei vielä ole, ja yhteistyötä tehdään alueellisten toimijoiden kanssa erityisesti Tukholman ja Skånen alueilla.

Lähteet

Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report 67. World Health Organization. Regional Office for Europe: Copenhagen.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.