Räiskettä ja rapinaa – Kehorytmiset harjoitteet ja niiden opetus tanssijoille

Keväällä 2019 valmistunut tanssinopettajaopiskelija Mirva Honkanen teki taiteelliseksi opinnäytetyökseen tanssiteoksen, joka pohjautui tanssijoiden tuottamiin kehorytmeihin. Tässä artikkelissa Honkanen avaa opinnäytetyönsä kirjallista osiota keskittyen erityisesti tanssitaiteellisen prosessin aikana käytettyihin harjoitteisiin sekä siihen, kuinka niiden toimivuutta arvioitiin.

Kehorytmiikka (engl. body percussion) on tekniikka, jossa ääntä tuotetaan eri kehon osilla.

Kehorytmiikassa tyypillisiä äänen tuottamisen välineitä ovat taputukset eri kehon osiin, napsutukset, tömistykset ja suulla tuotettavat äänet.

Kehorytmiikkaa voidaan tarkastella äänen tuottamisen näkökulmasta tai liikkeellisestä näkökulmasta, mutta usein tiukasti rajatut näkökulmat estävät kehorytmiikan hahmottamista kokonaisvaltaisesti. Siksi mielestäni kaikkein paras vaihtoehto on tarkastella kehorytmiikkaa äänellisenä ja liikkeellisenä kokonaisuutena.

Oma kiinnostukseni kehorytmiikkaan syttyi jo lapsuudessa. Kehorytmiikkaan pohjautuvat tanssilajit, kuten steppi ja irlantilainen tanssi, ovat aina tehneet minuun suuren vaikutuksen. Oman kotikaupungin rajatut harrastusmahdollisuudet kuitenkin estivät sen, että olisin päässyt kokeilemaan kyseisiä lajeja nuoruudessani. Innostus säilyi silti, ja lopulta päädyin pohtimaan sitä, miten tanssijoille voisi opettaa kehorytmiikkaa ilman, että itsellä on kokemusta kehorytmisistä lajeista.

Pohdinnoista syntyi 12 tanssijan taiteellinen opinnäytetyö, jonka kirjallisessa osiossa tutkin sitä, millaiset harjoitteet toimivat tanssijoiden kehorytmiikan opetuksessa.

Lisäksi opinnäytetyön kirjallisessa osiossa käsitellään ryhmälähtöisyyttä teoksen luomisen metodina, sillä siihen liittyvien omien hyvien kokemusteni perusteella päätin, että tanssiteokseni tehtäisiin ryhmälähtöisesti.

 

Kehorytmiset harjoitteet ja niiden toimivuuden arviointi

Opinnäytetyössäni jaoin kehorytmisiä harjoitteita kolmeen eri kategoriaan harjoitteiden käyttötarkoituksen mukaan. Kategorioina olivat lämmittävät ja ryhmäyttävät harjoitteet, rytmiharjoitteet ja materiaalin luomiseen käytetyt ohjeistukset. Vaikka rytmiharjoitteet olivat omana kategorianaan, myös muiden kategorioiden harjoitteissa rytmi ja kehorytmiikka olivat vahvasti läsnä. Lämmittävien ja ryhmäyttävien harjoitteiden tarkoituksena oli lämmittää tanssijoiden kehoa, ääntä ja mieltä harjoitusten alussa sekä tuoda ryhmän yksilöitä lähemmäs toisiaan ja muodostaa toimiva ensemble. Rytmiharjoitteiden tavoitteena oli opettaa tanssijoille erilaisia rytmejä, joita he voisivat mahdollisesti hyödyntää materiaalin luomisessa, sekä ylipäänsä tutustuttaa heidät kehorytmiikan maailmaan. Materiaalin luomiseen käytetyt ohjeistukset olivat pikemminkin raameja, joiden sisällä pyysin tanssijoitani tuottamaan erilaisia liike- ja rytmipätkiä, kuin harjoitteita. Sen takia opinnäytetyössänikin käsittelen niitä ohjeistuksina.

Kuvassa on ryhmä tanssijoita ilmaan hypänneinä.

Tanssiteoksesta Ko-Ke-Ma. Kuva: Jenni Laaksonen.

Harjoitteiden toimivuuden arvioinnissa käytin omien havaintojeni lisäksi tanssijoille teettämäni kyselyn vastauksia. Kyselyssä tanssijat arvioivat eri kategorioiden harjoitteiden hyödyllisyyttä ensin numeroasteikolla. Sen jälkeen he vastasivat avoimiin kysymyksiin, joissa pyydettiin nimeämään joko toimivia tai tarpeettomia harjoitteita sekä perusteluja sille, miksi tanssija päätyi mainitsemaan juuri kyseisen/kyseiset harjoitteet. Kyselyn vastaukset olivat aika lailla samoilla linjoilla omien havaintojeni kanssa, mutta myös muutama yllättävä vastaus ilmeni.

Huomioita kehorytmisten harjoitteiden toimivuudesta

Kyselyn ja omien havaintojeni perusteella totesin, että parhaiten toimivat harjoitteet, joissa tanssija joutuu menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle mutta jotka eivät ole liian vaikeita toteuttaa.

Kun tanssija joutuu kokeilemaan jotain uutta ja ehkä alkuun epämiellyttävääkin, mutta selviää siitä, oppimista tapahtuu.

Äänenkäytölliset harjoitteet tuottivat eniten vaikeuksia, sillä useimmat tanssijoista eivät olleet tottuneita äänenkäyttäjiä, mutta tällaisten harjoiteiden kohdalla saatiin myös usein parasta kehitystä aikaan. Monille tanssijoille äänen käyttäminen harjoitteissa ja itse teoksessa oli sukellus epämukavuusalueen syvään päähän, mutta uskon, että hyvien kokemusten perusteella heistä on nyt tullut rohkeampia äänenkäyttäjiä.

Kuvassa on tanssijoita kuoromaisessa asetelmassa taputtamassa käsiään.

Tanssiteoksesta Ko-Ke-Ma. Kuva: Jenni Laaksonen.

Ryhmäyttävistä harjoitteista toimivimmaksi osoittautuivat sellaiset harjoitteet, joissa ryhmä pääsee nauramaan ja kokemaan jotain ainutlaatuista yhdessä.

Yhteiset miellyttävät kokemukset luovat ryhmälle alustan, josta lähteä rakentamaan ryhmähenkeä.

Rytmiharjoitteet muodostuivat itselleni olennaisiksi, sillä ne olivat niitä, joita halusin erityisesti tutkia tulevaisuuteni kannalta. Toiveissani on jatkaa kehorytmiikan opetusta tanssinopettajan urallani, joten näistä harjoitteista saatu kokemus on arvokasta henkistä pääomaa. Taiteellisen opinnäytetyöni tanssijat toimivat ikään kuin koekaniineinani. Tuloksena voin todeta, että yksittäisten rytmien opettelu siten, että minä näytin rytmin eteen ja tanssijat opettelivat sen katsomalla mallia, toimi parhaiten ainakin tälle ryhmälle. Testailimme myös muunkaltaisia rytmiharjoitteita, joista osa toimi paremmin kuin toiset.

Lopuksi haluan todeta, että kehorytmiikan opetukseen löytyy monia reittejä ja erilaisia harjoitteita, eikä yksi tapa ole parempi kuin toinen. Kokeiluni opinnäytetyöni parissa oli vain raapaisu pintaa, enkä malta odottaa, että pääsen syventämään kehorytmiikasta oppimiani asioita tulevaisuudessa. Kehorytmiikan opetus Suomessa on valitettavan vähäistä, mutta toivon, että voin omalla kokemuksellani viedä sitä eteenpäin. Koin oman opinnäyteyöni kirjoittamisen valtavan hyödylliseksi matkaksi, jonka varrelta sain arvokkaita oppeja tulevaisuutta varten. Kokeiluni kehorytmiikan saralla eivät suinkaan ole loppuneet vaan päinvastoin vasta alkamassa.

Mirva Honkasen kirjallinen opinnäytetyö Räiskettä ja rapinaa –Tanssijoiden tuottamat rytmit tanssiteoksen pohjana on luettavissa Theseuksessa.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php