Tuttu tunne monelle opettajalle: yksinpuhelua Zoomissa tai Teamsissa pelkille nimille, passiivisille osallistujille. Ani harvalla on kamera päällä. Opettamisesta, opiskelemisesta ja…
Kirjoittajat
Verkostoyhteistyöllä vahva perusta asiantuntijan kieli- ja viestintäosaamiselle
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien päivät 2023 kokosi runsaan joukon kielten ja viestinnän opetuksen kouluttajia Jyväskylään jatkamaan jo 25 vuoden mittaista hedelmällistä ja voimaannuttavaa kehittämis- ja verkostoyhteistyötä. Turun AMK:sta oli mukana peräti kymmenen hengen joukkue. Keskusteluissa, työpajoissa ja puheenvuoroissa käsiteltiin mm. tekoälyä, opinnäytetyötä, suomi toisena kielenä -opetusta sekä opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointia.
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivillä lokakuisessa Jyväskylässä (5.–6.10.2023) katsottiin vahvasti tulevaisuuteen. Tapahtumassa myös juhlittiin kielten ja viestinnän opettajien yhteistyöverkoston 25-vuotista taivalta. Menneitäkin siis muisteltiin, mutta ennen kaikkea katse luotiin tulevaisuuteen. Selväksi kävi, että verkosto on vahva. Yhteiset kohtaamiset ovat olleet arvokkaita ja antoisia.
Yhdessä onnistumme – kohti valoisaa tulevaisuutta! –teema johdatti muun muassa korkeakoulumaailman ykköspuheenaiheeseen: tekoälyyn. Työpajoissa pohdittiin, miten tekoäly vaikuttaa työelämässä tarvittaviin kieli- ja viestintätaitoihin sekä niiden opiskeluun esimerkiksi opinnäytetyön ja luovan kirjoittamisen yhteydessä. Vinkkejä uudenlaisista tekoälyä hyödyntävistä tehtävistä jaettiin kollegiaalisesti.
Turun ammattikorkeakoulun toimeliaat kielten ja viestinnän opettajat ottivat varaslähdön yhteiskehittämisen jatkamiseen ja -kirjoittamiseen jo Jyväskylässä. Juhlaillallisella päätimme laatia yhdessä artikkelin kokemastamme, juuri tämän tekstin, jota nyt luet. Artikkelin rakentamisessa on hyödynnetty ChatGPT 4:ltä pyydettyä ja saatua tekstirunkoa.
Kuva: Sirpa Rajala.
ChatGPT 4 ehdotti jäsentämään verkkolehtiartikkelin seuraaviin osiin: tiivistelmä, johdanto (esitellään aihe ja tapahtuma), tapahtuman tausta (selitetään, miksi tapahtuma järjestettiin), ohjelma ja huippuhetket, osallistujien kokemukset, keskustelu ja pohdinta, yhteenveto, lopetus ja kirjoittajien esittely. Ehdotus saatiin tutussa, luettelomaisessa ChatGPT 4 -muodossa. Joitakin ehdotuksista olemme noudattaneet, mutta joiltakin osin tämä teksti poikkeaa tekoälyn vinkeistä. Tässä näkyy huomio, jonka Jyväskylän työpajoissa nousi esiin: Positiivisella tavalla kriittiseen otteeseen perustuva tekoälyn hyödyntäminen voi nopeuttaa kirjoittamista mutta edellyttää tarkasteltavan sisällön ja tekstilajien asiantuntemusta.
Ammattikorkeakouluissa tarvitaan vahvaa pedagogista otetta
Ammattikorkeakoulujen alkuvaiheissa 1990-luvun lopulla paneuduttiin perustavanlaatuisiin kysymyksiin: mitä on ammattikorkeakouluopetus sisällöiltään ja pedagogisesti. Koulutusaloilla oli omat historiansa, joihin luonnollisesti otettiin kantaa uuden koulutusmuodon rakentamisessa – samoin kuin siihen, mikä on AMK-koulutuksen suhde toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja yliopistoissa annettavaan alan koulutukseen. Haettiin ymmärrystä ja konsensusta sen suhteen, mikä ja millainen on AMK-opetuksen ydin.
Verkostoyhteistyö on ollut ominaista kielten ja viestinnän opettajille pitkään. Yleissivistävän ja ammatillisen sektorin kielten ja viestinnän opettajilla on ollut vahva pedagogisen kehittämisen ote ja omia organisaatioitaan vastaamaan mm. alan jatkuvaan osaamisen päivittämisen tarpeeseen sekä yhteisölliseen ammatti-identiteettityöhön. Äidinkielenopettajain liitto perustettiin vuonna 1948, ja Suomen kielten opettajien liitto ry piiriyhdistyksineen sekä kielikohtaisine yhdistyksineen vuonna 1957.
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa vuonna 1998 Suomen Turussa. Verkostotapaamisia nimitettiin alkuun Kieltenopettajien neuvottelupäiviksi. Nykyisin valtakunnallisessa kehittämistyössä keskeinen toimija on KiVi-foorumi, jonka Asiantuntijatiimi tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen Vastuuopettajaverkoston kanssa. Yhteis- ja kehittämistyötä tehdään lisäksi mm. kielikohtaisissa verkostoissa, ruotsin kielen opettajien Hoppet-verkostossa sekä Suvi-verkostossa, ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien verkostossa, joka on toiminut sekin jo vuotta vaille kaksi vuosikymmentä. Myös Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflang ry, joka on jatkanut vuodesta 2011 Tekniikan kielten ja viestinnän opettajien yhdistyksen toimintaa, on tehnyt pitkään yhteistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa. Verkostoyhteistyössä tarkasteltuja teemoja ovat olleet mm. kansainvälisyys, integrointi, ahotointi eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, digitaalisuus sekä monimuoto-opetus, kuten Suvi-työryhmän ja Asiantuntijatiimin puheenjohtaja Kaarina Murtola toi esiin Jyväskylässä Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien päivien 2023 avauspuheenvuorossaan mainitessaan aikaisempien kokoontumisten teemoja.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenessa toimi vuosina 2003–2007 kielityöryhmä, jonka jäsenenä Turun ammattikorkeakoulun Ilona Tanskanen toimi vuosina 2005–2007. Arenen kielityöryhmä julkaisi (2006) Kieltenopetuksen käytäntösuositukset, joita on päivitetty Asiantuntijatiimin toimesta (2011, 2016 & 2023) toimintaympäristön muutosten myötä, mm. tekoälyn ja Digivisio 2030 -hankkeen luoman päivitystarpeen vuoksi. Kieltenopetuksen käytäntösuositukset perustuvat AMK-opetusta raamittaviin lakeihin ja asetuksiin sekä tuoreeseen tutkimustietoon ja tarjoavat näin ollen vahvan perustan ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukselle – ja tuovat osaltaan esiin neljännesvuosisadan mittaisen verkostoyhteistyön tuloksia.
Tulevaisuuden työelämä edellyttää alakohtaisen osaamisen lisäksi metataitoja
Suomen ammattikorkeakoulujen historian aikana kieli- ja viestintäosaamisen rooli osana asiantuntijuutta on muuttunut. Digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn myötä viestintä- ja kielitaito on noussut aiempaa keskeisemmäksi; viestintä on keskeinen väline toteuttaa asiantuntijatyötä.
Tulevaisuuden työelämäosaamisen yhteydessä on tuotu esiin osaamisvalikoimaa, josta on käytetty nimeä 21st Century Skills. Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien päivillä 2023 useassa puheenvuorossa viitattiin metataitoihin, jotka ovat samantapaisia laaja-alaisia työelämätaitoja ja joina on mainittu esimerkiksi analyyttinen, kriittinen, moninäkökulmainen, systeeminen ja luova ajattelu, jatkuvaan oppimiseen ja ongelmanratkaisuun liittyvät taidot, erilaiset lukutaidot, luovuus, aloitteellisuus, itseohjautuvuus ja johtajuus, joustavuus ja resiliessi, teknologiataidot, ideoinnin, perustelun, kommunikoinnin ja yhteistyön taidot.
Sen enempää kieli- ja viestintäosaaminen kuin edellä mainitut työelämä- ja geneeriset taidotkaan eivät ole myötäsyntyisiä, vaikka yksilöillä onkin erilaiset lähtökohdat niiden oppimiseen. Niitä on tarpeen opiskella, ja niitä voi oppia osaavien pedagogien tuella.
Tuliaisina tuoretta tietoa ja elämyksiä
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien päivien 2023 sisältöinä oli tuoretta tutkimustietoa esimerkiksi ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajien työnkuvasta (Maarit Ohinen-Salvén, Haaga-Helia & Kirsi-Marja Toivanen, Karelia-ammattikorkeakoulu) ja siitä, millaista kielitaitoa äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa vaaditaan ja millaisessa suhteessa se on ammattikorkeakoulujen viestinnän opintojen sisältöihin ja tavoitteisiin (Noora Kivimäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Satu Mattila, Metropolia Ammattikorkeakoulu & Salla Seuri, Etelä-Tapiolan lukio). Tutkimustiedon lisäksi esiin tuotiin hyviksi havaittuja käytänteitä ja toteutuksia. Esimerkiksi esiintymis- ja kokoustaitojen opetukseen on otettu avuksi virtuaalimaailma, jolla on annettavaa vaikkapa jännittäjille. Osa työpajoista tähtäsi jatkoyhteistyöhön ja pohjusti tulevia verkostotapahtumia. Tällaisin tavoittein kokoontuivat mm. kielikohtaiset yhteistyöverkostot.
Turun ammattikorkeakoulusta paikalla olleet kielten ja viestinnän osaajat Tiina Hirard, Jaana Kivivuori, Riia Lamminmäki, Pia Lindgren, Päivi Myllymäki, Sirpa Rajala, Sanna Simola, Ilona Tanskanen, Ann-Katrin Tyni-Nummelin ja Johanna Vaaherkumpu ammensivat työhönsä uusia virikkeitä, mutta myös jakoivat omaa osaamistaan muille esityksissään ja työpajoissaan:
- Tiina Hirard kertoi englanninkielisestä, maahanmuuttajille suunnatusta korkeakouluopintoihin valmentavasta koulutuksesta, joka on kehitteillä yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyönä (2023–2024). Fokus oli erityisesti englannin kielen opinnoissa, jotka ovat jatkossa hyödynnettävissä laajemminkin AMK-opintotarjonnassa.
- Kirjoittamisen opetus ammattikorkeakouluissa oli teemana työpajassa, jonka ohjaajina toimi valtakunnallisen suomen kielen ja viestinnän verkoston eli Suvi-työryhmän jäseniä, yhtenä heistä Jaana Kivivuori.
- Riia Lamminmäki esitteli omassa työpajassaan S2- ja suomen kielen ja viestinnän opetuksessa kokeilemiaan ideoita, mm. tentin jossa yhdistyvät suullinen ja kirjallinen taito.
- Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflangin puheenjohtaja Aria Kanerva (LAB) ja varapuheenjohtaja Pia Lindgren Turun AMK:sta lanseerasivat ja jakoivat stipendin ammatillisen viestinnän taidoissa ansiokkaasti kehittyneelle opiskelijalle. Stipendin sai Chathurika Peiris, joka opiskelee Kaakkos-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK) Nursing-koulutuksessa ja on jo vuoden maassa olon aikana oppinut kommunikoimaan monipuolisesti suomeksi myös työssään.
- Sairaanhoitajaksi Suomessa (JOTPA 2022–2024) -hankkeen sisältöjä toi esiin työryhmä, jonka jäsenenä toimii Sirpa Rajala. Esityksessä keskityttiin etenkin harjoittelussa tapahtuvan kielenoppimiseen. Tavoitteita pyritään integroimaan konkreettisemmin hoitotyön tavoitteisiin.
- Ilona Tanskanen puolestaan avasi uratarinoiden ja taidelähtöisten menetelmien käyttöä ammatti-identiteettityössä ja reflektiotaitojen tukemisessa sekä siihen liittynyttä tutkimusta DICO-hankkeessa. Puheenvuoro perustui yhteistyöhön Pirita Jupin kanssa.
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät 2023 osallistujien kokemuksina
Tiina Hirard tarttuu tapahtuman ja koulutuskentän ykkösteemaan:
Käytännön esimerkkien kautta saimme huomata, että tekoälyn tuottamaa tekstiä ei ole aina mahdollista erottaa ihmisen tuottamasta tekstistä – ei silloinkaan, kun on kyse luovasta kirjoittamisesta. Opettajan ei siis kannata edes yrittää jäljittää tai estää tekoälyn käyttöä opiskelussa. Sen sijaan tehtävämme on opettaa opiskelijoita käyttämään tekoälyä oikein. On tärkeää, että opiskelija tulee tietoiseksi tekoälyn puutteista ja omasta tärkeästä roolistaan silloinkin, kun opiskelussa hyödynnetään tekoälyä.
Pia Lindgren tuo esiin muutamia huippuhetkiä:
Paras kokemus itselleni oli se, kun näki pitkästä aikaa kollegoita ihan oikeasti. Monet nimet ja kasvot olivat tuttuja jo koko verkoston alkuajoilta, siis 25 vuoden takaa! Muutamat olivat olleet ihan ensimmäisillä päivillä Turussa 1998. Toinen tärkeä osuus oli se, kun sain yhdessä kollegani Aria Kanervan kanssa jakaa Proflang ry:n myöntämän ensimmäisen stipendin ammatillisissa kieliopinnoissa edistyneelle opiskelijalle.
Päivien teemana oli ”Yhdessä onnistumme – kohti valoisaa tulevaisuutta!” Yhdessä olo ja onnistumiset – ja totta kai haasteetkin – olivat myös osa verkoston 25-vuotisjuhlaa. Päivien puheenvuoroissa oli paljonkin mielenkiintoista, mutta kaiken kruunasi iltajuhla, jossa hauskalla tavalla käytiin läpi verkoston historiikkia ja saavutuksia. Monessa me turkulaisetkin olemme olleet mukana!
Sirpa Rajalalle tapahtuma näyttäytyi sekä kehittämistyön tukena että voimaannuttavana kokemuksena:
Tärkeää oli tavata kollegoita ja vaihtaa kokemuksia suomi toisena kielenä opettajien kanssa; niin polttavan ajankohtaista on tällä hetkellä ammatillisen suomen kielen opetuksen ja sen kehittämisen tarve. Kirjoitin siis taas kynä sauhuten muistiinpanoja kaikesta mielenkiintoisesta! Mutta Jenni Janakan key note -esitystä kuuntelin vain ja annoin ajatusten virrata. Yritän ottaa opikseni neuvot: Hengitä. Kävele.
Sanna Simola kiteyttää kolme mieleen erityisesti jäänyttä kokonaisuutta:
Mukavan yhdessäolon lisäksi tallensin mieleeni seuraamistani esityksistä kolme asiaa. Vieraan kielen oppimiseen ja ennen kaikkea motivaatioon voidaan vaikuttaa tekemällä kohdemaahan opintomatka. Tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa sain erinomaisia konkreettisia vinkkejä. Pääsin myös ihailemaan kekseliästä Arenen osaamiskompetenssien hyödyntämistä opintojakson suunnittelussa.
Ilona Tanskanen näkee verkostot merkittävänä ammatillisen identiteetin ja kehittymisen areenana:
Omalle uralleni verkostotapaamisilla on ollut suuri merkitys aivan AMK-opettajuuden alusta alkaen – näin oli myös Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivien 2023 kohdalla. Kuunnellessa puheenvuoroja ja osallistuessa työpajoissa monenmoiseen työskentelyyn, ml. kollegoiden menetelmien kokeilut, saa ideoita ja samalla avautuu osaltaan oman työn konteksti. Omat puheenvuorot puolestaan artikuloivat sitä opetus-, tutkimus- ja kehittämistyötä, jota on tehnyt. Ne tarjoavat mahdollisuuden saada palautetta ja sen kautta viedä eteenpäin omaa toimintaa.
Keskusteluissa kollegoiden kanssa on ollut mahdollista mm. rakentaa omaa ammatti-identiteettiä, tutkia suoraan tai välillisesti sitä, mitä on tehdä työtä kouluttajana korkeakoulussa. Verkostoissa on muodostunut monia inspiroivia, pitkäaikaisia ja merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita – sellaisia, joissa tarina jatkuu juuri siitä, mihin viimeksi jäätiin riippumatta siitä, montako kuukautta on väliin jäänyt.
Ann-Katrin Tyni-Nummelin on samoilla linjoilla edellisten kommentoijien kanssa:
Edellä mainittujen kollegoiden kommentteja kompaten voin yhtyä erityisesti siihen, kuinka tärkeää verkostoituminen ja verkostoyhteistyö saman aineen opettajakollegoiden kanssa. On todella hienoa, että tällaista tuetaan työnantajan taholta ja ymmärretään esimerkiksi kieltenopetuksen erityistarpeet ja tärkeys ammatillisessa korkeakoulutuksessa.
Mieleeni jäivät eri puheenvuorot vuorovaikutusosaamisen tärkeydestä, työelämälähtöisestä kieltenopetuksesta sekä opiskelijoiden omien ideoiden ja vahvuusalueiden tukemisesta. Kaikki tämä vahvistaa omiakin ajatuksia työni merkityksestä ja mielekkyydestä.
Verkostoissa on voimaa ja asiantuntijuutta
Pitkään ammattikorkeakoulussa toimineille kielten ja viestinnän opettajille verkoston voima on jo tuttu juttu. Jyväskylässä tapahtumaan osallistui kuitenkin myös kieltenopettajia, jotka olivat ihan ensimmäistä kertaa mukana verkostoyhteistyössä. Niin uudelle kuin vanhallekin opettajalle on helpottavaa tietää, että omaan työhön liittyviä hyviä käytänteitä voidaan jakaa ja siihen liittyviä haasteita voidaan ratkoa yhdessä.
Yksi konkreettinen esimerkki Jyväskylässä yhdessä havaitusta haasteesta on se, ettei korkeakouluilla ole yhteisiä sen paremmin kuin omiakaan kriteerejä opinnäytetyön arviointiin suomea toisena kielenä käyttävien opiskelijoiden kohdalla. Kriteeristöä lähdettiin työstämään yhteisessä työpajassa, ja työ tulee jatkumaan tulevien kuukausien aikana. Voi olla, että kyseinen aihe nostetaan keskusteluun myös ensi helmikuussa vuosittaisessa suomen kielen ja viestinnän opettajien webinaarissa, johon ovat lämpimästi tervetulleita muidenkin kielten opettajat ja muutkin kielistä ja viestinnästä kiinnostuneet.
Niin opinnäytetyön arviointikriteerit kuin muutkin verkostossa laaditut yhteiset linjaukset ja suositukset ovat tärkeä ohjenuora kielten ja viestinnän opettajille sekä myös laajemmin korkeakouluille ja kansallisille toimintatavoille. Kun toimitaan yhteisesti määriteltyjen suositusten mukaisesti, edistetään opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua yhdenmukaisilla kielten ja viestinnän opetuskäytänteillä. Suositukset myös osaltaan varmistavat korkeakouluopetuksen laatua.
Eteenpäin
Seuraava kielten ja viestinnän opettajille tarkoitettu tapahtuma on Turussa keväällä 2024. Ammattikielten- ja viestinnän yhdistys Proflang ry:n kevätpäivien teemana on psykologinen turvallisuus ja viestintä.
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän päivät järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2025 matka suuntautuu pohjoiseen Oulun ammattikorkeakoulun järjestämille päiville.
Osallistuminen kannattaa! Se antaa mahdollisuuden kehittää omaa työtä ja verkostoitua muiden ammattikorkeakoulujen opettajien kanssa.
