05.03.2021

Jokaisella on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Vankilan perhetyön tueksi suunniteltu taidepajamalli lisää laitoksessa olevien yhdenvertaisuutta toimia visuaalisen kulttuurin kentällä.  Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen perheen kanssa tuottavat hyvinvointia.

Pajamuotoinen visuaalinen työskentely tarjoaa vankiloiden perhetyöhön uusia työkaluja ja näkökulmia. Perhesuhteita taiteen avulla tukemalla vahvistetaan identiteettiä, jota vankila ohentaa.

Taiteen kautta voi rakentaa toisenlaista yhteyttä itseen, läheisiin ja yhteiskuntaan.

Toteutin kulttuurialan ylempään AMK-tutkintoon sisältyvän opinnäytetyöni Vanajan vankilassa. Kehittämishanke sisälsi kolme visuaalista taidepajaa ja neljä näyttelyä. Suunnittelin pajat vankilaympäristön ehdoilla ja eri-ikäiset osallistujat huomioiden.

Kehittämishankkeeseen liittyi näyttelytoimintaa. Ottamistani valokuvista ja työpajoissa valmistuneista teoksista koostamani näyttely oli esillä Hämeenlinnassa ja Tampereella. Julkinen näyttely mahdollisti sen, että osallistujat näkivät itsensä ja tulivat nähdyksi taiteellisen työskentelyn kautta.

Vanajan vankilan kanssa kehitetty malli pohjautuu moniammatillisuudelle ja työparityöskentelylle. Ohjasin taidepajat yhdessä erityisdiakonian viranhaltija Mari Paijan kanssa vankilan perhetapaamisissa. Kriminaalityötä vuosia tehneen Paijan saaminen työpariksi oli kehittämistoiminnan onnistumisen kannalta välttämätöntä.

Vankeus on kriisi niin tuomitulle kuin hänen läheisilleenkin. Taidepajamallissa työote on sensitiivinen. Kehittämistyöhön eivät kuuluneet osallistujien henkilökohtaiset asiat tai rikoshistoria. Tärkein työkalu on taito kohdata ihminen.

 

Taiteen saavutettavuus ja kulttuurihyvinvointi vankiloissa

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus  tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus taide- ja kulttuuripalveluihin (Taikusydän 2019). Ihmisellä on oikeus kehittää itseään ja osallistua taide- ja kulttuurielämään tekijänä ja ammattilaisena.

Rikosseuraamuslaitos suhtautuu taiteeseen ja kulttuuriin myönteisesti. Se on järjestänyt vangeille suunnattua teatteritoimintaa yhdessä Taittuu ry:n kanssa ja kuvataidetoimintaa Nurjapuoli ry:n kanssa.

Kehittämishankkeeni organisointi Rikosseuraamuslaitoksen ja Vanajan vankilan henkilökunnan kanssa sujui hyvin. Taiteen saavutettavuutta edistää parhaiten vankilan ja työntekijöiden kulttuurimyönteinen asenne.

Kulttuurihyvinvointi on kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia (Taikusydän 2019). Se on arjen mielekkyyttä, kohtaamista, nähdyksi ja kuulluksi tulemista, yhteyden rakentumista, vahvuuksiensa löytämistä ja oppimista. Ihmisellä on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia, joiden toteutuminen on kulttuurihyvinvointia.

Opinnäytetyön aineistona olivat pajoihin osallistuneiden haastattelut. Niihin vastasivat perheet, perhetyönohjaajat ja yksi opiskelija. Osallistujat kokivat taidepajat mielekkäinä. Työskentely yhdessä perheen kanssa lisäsi hyvinvoinnin kokemusta.

 

Yhteisötaiteellinen lähestymistapa tuo uusia näkökulmia

Vankiloiden perhetyö tukee vankien perhesuhteita. Suhteiden säilyttämistä vankeusrangaistuksen aikana pidetään tärkeänä. Suhdetta tulee tukea lapsen etu huomioiden.

Toimintamalli on yhteisötaidetta. Sen materiaalina ja toimintakenttänä ovat vankien perhesuhteet. Taiteellinen työskentely perheen kanssa laajentaa rajoitetun yhdessäolon rajoja.

Vankila kaventaa olemassaolon tilaa. Malli huomioi taiteen merkityksen identiteetin rakentamisessa ja vuorovaikutuksen tilana.

Taiteellinen työskentely voi auttaa osallistujia näkemään itsensä laajemmin kuin vankeuden tai rikollisuuden kautta. Taide antaa toisia olemisen mahdollisuuksia.

 

Vanajan avovankila maaseutumaisemassa vaikuttaa arkiselta, kylämäiseltä ympäristöiltä. Rajat ovat symboliset eikä aluetta ole aidattu. Vaikka tilan tarkoitus ei näy arkkitehtuurissa, paikka oli silti vankila. Vanajan osastolla on perheosasto. Sinne voidaan sijoittaa alle 2-vuotias lapsi vankeusrangaistusta suorittavan vanhemman kanssa. Perheosasto on THL:n alainen lastensuojeluyksikkö.

Vanki voidaan sijoittaa avoimempiin olosuhteisiin tuomion loppupuolella. Vaaralliseksi luokiteltua vankia ei yleensä sijoiteta avolaitokseen.

Vanajassa on tehty uraauurtavaa työtä rikosseuraamusalan kehittämisessä ja naisvankien kuntoutuksessa. Paikan ilmapiiri on kulttuurimyönteinen. Naisten osastolla on toteutettu muun muassa vankilateatteria, draamatyöpajoja ja tanssiprojekteja.

 

Suomessa on arviolta 8 000–10 000 lasta, joiden vanhempi on vankilassa (Ensi- ja turvakotien liitto 2019). Perhetilanteet voivat kuitenkin olla moninaisia ja perustua muuhun kuin biologisiin suhteisiin.

 

Vankiloiden ja vankeuden leima?

Lain rikkomista seuraa vankeusrangaistus. Se tarkoittaa vapauden menettämistä tai sen rajoittamista. Vangit on suljettu yhteiskunnan ulkopuolelle sosiaalisesti ja tilallisesti. Vankeuslain (767/2005) mukaan vankeuden tavoitteena on valmentaa rikoksettomaan elämään ja edistää yhteiskuntaan sijoittumista tuomion jälkeen.

Rikosseuraamuslaitoksella on 26 vankilaa, joista 15 on suljettua ja 11 avolaitosta (Rikosseuraamuslaitos 2020). Järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamat vankiloiden turvallisuusongelmat ovat viime aikoina olleet esillä suomalaisessa mediassa. Ongelmat ovat keskittyneet muutamaan suljettuun vankilaan.

Uutisointi voi leimata kaikkia vankiloita ja vankeja. Pelkoon ja turvattomuuteen perustuva uutisnäkökulma saattaa lisätä kielteistä asennoitumista kaikkia rikostaustaisia henkilöitä kohtaan.

Rikollisen leima voi vaikuttaa tuomitun identiteettiin negatiivisesti. Leimaaminen ja leimautuminen voivat vaikuttaa tuomion suorittamisen jälkeenkin.

Rikosseuraamus- ja kriminaalityön materiaaleissa esiintyy käsite ”vankiperhe”. Määritelmä on arveluttava vankeihin liittyvän stigman vuoksi. On vaarana, että vankiperhe-määritteen kautta kaikki sen jäsenet leimautuvat. Voisiko puhua lapsiperheistä erityisessä ympäristössä?

On tärkeää, että vangeista käytävään julkiseen keskusteluun tuodaan toisenlaisiakin näkökulmia. Opinnäytetyöni voi herättää pohtimaan vankeihin ja vankeuteen liitettäviä yleistyksiä ja ennakko-oletuksia.

 

 

Lähteet:

Ensi- ja turvakotien liitto 2019. Vangin lapset kannattaa huomioida. Viitattu 8.11.2020. https://ensijaturvakotienliitto.fi/vangin-lapset-kannattaa-huomioida

Joukamaa, M. ym. 2010. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010. Helsinki: Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 8.11.2020. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/julkaisut/risenjulkaisusarja/rikosseuraamusasiakkaidenterveystyokykyjahoidontarve.html

Rikosseuraamuslaitos 2020. Vankilat. Viitattu 13.12.2020. http://www.rikosseuraamus.fi > Rikosseuraamuslaitos > Toimipaikat > Vankilat.

Rikosseuraamuslaitos 2020b. Vanajan vankila. Viitattu 8.11.2020. http://www.rikosseuraamus.fi > Toimipaikat > Vankilat > Vanajan vankila.

Taikusydän 2019. Käsitteet. Viitattu 8.11.2020. https://taikusydan.turkuamk.fi > Tietopankki > Käsitteet.

Vankeuslaki 767/2005. Annettu Helsingissä 23.9.2005. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050767