Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Turun AMK:n opinnäytetyö: Pääurakoitsijat pitävät ra-kentamisen laatua melko hyvänä Suomessa

17.06.2021

Rakentamisen laatu on aika ajoin esille mediassa, eikä aina positiivisessa mielessä. Turun AMK:n opinnäytetyössä tutkittiin rakentamisen laatua pääurakoitsijoiden näkökulmasta. Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 64 (39 %) rakennusalan ammattilaista.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Rakennusteollisuus ry:n kanssa Webropol-kyselynä tammikuussa 2021. Kyselyn kohderyhmänä olivat rakennushankkeiden pääurakoitsijat. Vastanneiden määrää ei rajoitettu yrityskohtaisesti, vaan tutkimukseen oli mahdollista osallistua useampi henkilö samasta yrityksestä.

Vastausten perusteella rakentamisen laatu ymmärrettiin rakennusliikkeissä eniten asetettujen odotusten, vaatimusten ja määräyksien (35 %) sekä asiakkaan odotusten ja vaatimusten mukaiseksi tuotteeksi (35 %). Vastaajat pitävät yleisen laadun ja rakentamisen laadun määritelmiä lähes samoina. Vastauksissa korostui asiakaskeskeinen näkökulma rakennusprosessissa. Rakennusliikkeet ymmärtävät hyvin, että asiakkaat ovat nykyään valveutuneita laadun suhteen, osaavat tunnistaa laadukkaan tuotteen ja ennen kaikkea osaavat vaatia sitä. Vastaavasti rakennusliikkeet näkevät laadun onnistumisen edellytyksenä normien ja asetettujen vaatimusten mukaisen toiminnan.

Rakennushankkeiden pääurakoitsijat pitivät rakentamisen laatutasoa tällä hetkellä melko hyvänä Suomessa – yli puolet (64 %) kyselyyn vastanneista olivat tätä mieltä (ks. taulukko 1). Kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia piti rakentamisen laatua hyvänä. Tämä viestii siitä, että alan ammattilaiset näkevät itse alalla selkeästi laatuhaasteita. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa (Rala 2017, Taloustutkimus 2018, Rakennusteollisuus ry 2020, jne.) sekä myös esim. tuoreimmassa Rakennuslehden 10.5.21 laatukyselyssä. Toisaalta kyselyn perusteella vastanneet kokevat, että oman yrityksen laatutaso on parempi kuin yleisen rakentamisen laatutaso. Rakentamisen laadun koettiin myös parantuneen melko paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Syiksi tähän mainittiin muun muassa dokumentoinnin ja laadunvarmistuksen tason sekä kosteudenhallinnan parantumisen.

Taulukko 1. Rakentamisen laadun taso ja sen parantuminen (Hiironen, 2021)

Yrityksillä on pääasiassa hyvin käytössä erilaisia laatutoimintoja ainakin joissain rakennushankkeissa. Vastausten perusteella yritykset eivät käytä kaikissa rakennushankkeissa kattavasti laatutoimintoja, jotka merkittävästi auttaisivat parantamaan hankkeiden laatua. Esimerkiksi työvaihekohtaiset tehtäväsuunnitelmat ovat 63 % yrityksessä aina käytössä. Hankekohtaista kosteudenhallintasuunnitelmaa käytetään vain kahdessa kolmesta (66 %) hankkeessa aina, vaikka se on määritetty pakolliseksi Ympäristöministeriön asetuksessa 2017 rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta.

Tutkimuksen mukaan laadunvarmistustoimenpiteiden kanssa on sama ongelma kuin laatutoimintojen kanssa. Esimerkiksi mallityöt tehdään aina vain noin joka viidennessä (22 %) hankkeessa. Rakennusliikkeet suorittavat vain noin kolmessa neljästä (73 %) rakennushankkeessa aina itselle luovutukset. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE98 mukaan urakoitsijan on tarkastettava itse suoritusvelvollisuuteensa kuuluvan työn laatu. Lisäksi urakoitsijan on korjattava mahdolliset virheet ja puutteet ennen luovutusta tilaajalle. Laadukkaan rakentamisen kannalta onkin huolestuttavaa, jos rakennus-hankkeen pääurakoitsijat eivät suorita itselle luovutuksia ennen hankkeen luovutusta tilaajalle. Edellä mainittujen ns. pakollisten vaatimusten heikko toteutuminen hankkeissa voi myös johtua siitä, että vastaajat eivät kaikilta osin ehkä tunne käytännön toimintaa työmaalla.

Ensisijaisina syinä laatuhavaintoihin ja puutteisiin vastaajat kokevat muun muassa epärealistisen aikataulun (38 %), suunnitteluvirheet (31 %), aliurakoitsijoiden virheet/toiminnan (25 %), suunnitelmien ristiriidat (20 %), puutteellisen suunnittelun (20 %) ja välinpitämättömyyden (19 %). Lähes puolet (42 %) vastanneista kokee, että suunnit-telun kehittämisellä pystyttäisiin eniten parantamaan rakennushankkeiden laadun tasoa. Noin joka kolmannen (36 %) vastanneen mielestä paremmilla aikatauluilla pystyttäisiin eniten parantamaan laadun tasoa rakennushankkeissa.

Kyselyssä selvitettiin avoimella kysymyksellä, miten rakentamisen laatu on heikentynyt erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikataulujen kiristyminen mainittiin eniten laatua heikentävänä tekijänä noin joka yhdeksännessä (11 %) vastauksessa. Lisäksi noin joka kuudes (14 %) pitää aikataulusta johtumatonta kiirettä ensisijaisena syynä laatuhavaintoihin ja -puutteisiin. Suunnitteluvirheet, suunnitelmien ristiriidat, puutteellinen suunnittelu, suunnitelmien toimitusajankohdan viivästyminen ja huonot ohjeet/suunnitelmat nousivat yhteensä esille lähes kaikissa (96 %) vastauksissa. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että lähes kaikki vastanneet pitävät suunnitteluun liittyviä tekijöitä yhtenä ensisijaisimmista syistä laatuhavaintoihin ja -puutteisiin.

Kysyttäessä rakentamisen laadun kannalta kahta merkittävintä osapuolta, lähes kaikki (96 %) vastaajat tunnistavat itsensä urakoitsijan roolissa yhdeksi merkittävimmäksi osapuoleksi. Rakentamisen laadun jatkuvan kehittymisen kannalta tämä on merkittävä tutkimustulos. Rakennusliikkeillä on hyvät mahdollisuudet kehittää rakennushankkeiden laatua, ja sitä kautta koko rakennusalan laatua, kun he tunnistavat itsensä merkittävimmäksi laadun tekijäksi. Tutkimustuloksen perusteella rakennusliikkeissä arvostetaan myös erittäin paljon alan koulutusta. Vastaajista suurin osa (87 %) ovat suorittaneet rakennusalan koulutuksen.

Laadunhallinta jatkossa

Rakennusliikkeiden edustajat tunnistavat hyvän laadun määritelmät ja ymmärtävät, millä keinoilla rakentamisen laatua pystytään kehittämään. Toisaalta kaikkia laadun tekemisen työkaluja ja malleja ei ehkä tunnisteta tai käytetä. Vastauksissa korostuu ammatti-mainen asenne laatua kohtaan ja vastaajat haluavat selvästi kehittää rakentamisen laatua. Rakennusliikkeiden tulisikin tunnistaa entistä paremmin asiakkaiden odotukset, jotta he pystyvät tuottamaan vaatimusten mukaisen tuotteen.

Rakennusliikkeet tunnistavat oman roolinsa ja vastuunsa laadun tekijänä. Vaikka rakentamisen laatua ei pidetä hyvänä, on se vastausten perusteella parantunut selvästi positiiviseen suuntaan. Vastauksissa nousee kuitenkin vahvasti esille epärealistinen aikataulu ja sen vaikutus laadun tekemiseen. Suunnitteluvirheet ja puutteet nähdään usein laatuhavaintojen ja virheiden syinä. Kireät aikataulut yhdistettynä puutteelliseen ja myöhäiseen suunnitteluun lisäävät huomattavasti laatuvirheitä. Rakennushankkeet on mahdollista toteuttaa nopealla aikataululla laadukkaasti, mutta se vaatii hyvää suunnittelua läpi hankkeen. Oikea-aikaisella suunnittelulla ja suunnitteluvirheiden minimoimisella pystyttäisiin merkittävästi parantamaan rakentamisen laatua Suomessa.

Tutkimus on osa laajempaa rakentamisen laadun tutkimusta Turun AMK:n Rakennusteollisuus-osaamisalueella. Tavoitteena on tunnistaa rakennushankkeen laaduntekemisen kipupisteet ja huomioida ne paremmin mm. rakennusalan koulutuksessa.

Lähteet

Hiironen, A. 2021. Pääurakoitsijan näkemys rakentamisen laadusta. Opinnäytetyö. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Turun ammattikorkeakoulu.

Mitä pidit artikkelista?

Yksi kommentti artikkelista “Turun AMK:n opinnäytetyö: Pääurakoitsijat pitävät ra-kentamisen laatua melko hyvänä Suomessa

  1. Abdelhamid sanoo:

    Samaa mieltä tutkimuksen kanssa. Tiukalla aikataululla tulee aina virheitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *