Vesinäytteenoton laatua kehittämässä

Turun ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman yksi suuntautumisaloista on vesitekniikka. Alan koulutustarjonnasta vastaa vesitekniikan tutkimusryhmä. Vesitekniikan koulutuksessa erilaisista vesiympäristöistä tehtävä laadukas näytteenotto on keskeinen osa koulutusta.

Muutaman vuoden tauon jälkeen Turun ammattikorkeakoulussa järjestettiin marraskuussa 2017 vesinäytteenoton ja mittauksen näytteenottajan sertifiointikoulutus, joka oli suunnattu sekä energia – ja ympäristötekniikan opiskelijoille että ulkopuolisille osallistujille, jotka saattavat tarvita näytteenottajan sertifikaattia työssään. Ympäristön tilan seurantaan liittyvissä tutkimuksissa juuri maastonäytteenotto on havaittu yleisesti suurimmaksi virheiden aiheuttajaksi. Näytteenotosta johtuvat virheet ovat aiheuttaneet selvästi suurimman osan kaikista virheistä, joita velvoitetarkkailututkimuksissa on esiintynyt.

Useimmiten virheet johtuvat näytteenottajan tekemistä virheistä, näytteen kontaminaatiosta ja haastavista tilanteista kentällä. Nämä virheet näkyvät tutkimustuloksissa erilaisina anomalioina (SFS-EN ISO 5667-14:2016). Tämän vuoksi Suomen Ympäristökeskus on jo 1990-luvulta alkaen määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään ympäristönäytteenoton laatua ja tarkentanut kouluttajien toiminnan hyväksymisen vaatimuksia. Myös FINAS- akkreditointipalvelu on edellyttänyt kaikelta näytteenotto- ja mittaustoiminnalta parempaa laatua.

Näytteenottajan sertifiointi perustuu myös ympäristönsuojelulakiin, missä määrätään mittausten ja tutkimusten laadunvarmistuksesta: ”Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin”. Siksi nykyään kaikki ympäristönäytteenottoa kentällä tekevät näytteenottajat ovat henkilösertifioituja, mikä on vähentänyt selvästi virheitä näytteenotossa, lisännyt tulosten luotettavuutta ja parantanut ympäristön tilaan liittyvien seurantatutkimusten laatua.

Vesinäytteenotossa pääpaino on edelleen perinteisessä Limnos-näytteenottimella tehtävässä näytteenotossa. EY-tekniikan opiskelijat Sanna Juola ja Tapio Kankaanpää ottavat vesinäytettä Aurajoen Halistenkoskella. Kuva: Martti Komulainen

Sertifioidun vesinäytteenottajan koulutuksen tavoitteena on, että tulevat näytteenoton parissa työskentelevät henkilöt osaavat ottaa vesinäytteitä ja tehdä veden laatuun liittyviä mittauksia riittävän hyvin, huolellisesti ja virheet minimoiden. Pelkkä koulutuksen suorittaminen ja tentin läpäisy ei vielä oikeuta näytteenottajan henkilösertifiointiin, vaan on hankittava kahden vuoden käytännön kokemus vesinäytteenotosta ja mittauksesta kentällä. Tämän käytännön harjoittelun jälkeen henkilö on oikeutettu henkilösertifiointiin, voi hakea sitä ja toimia näytteenottajana vesistöjen tilan seuranta- ja tarkkailututkimuksissa.

Henkilösertifiointi varmistaa siten näytteenottajan pätevyyden toimintaan liittyvien yleisten laatuvaatimusten sekä näytteenottotyön edellyttämien tietojen ja taitojen osalta. Tällä hetkellä Suomessa on hieman yli 500 eri näytteenoton pätevyysaloille sertifioitua näytteenottaajaa. Suurin osa heistä työskentelee ympäristön tilan seurantatutkimuksia tekevissä konsulttiyrityksissä, muissa yrityksissä, julkishallinnossa ja tutkimuslaitoksissa. Eniten sertifioituja näytteenottajia työskentelee vesinäytteenoton ja mittauksen alalla.
Turun ammattikorkeakoulu sai koulutuksen järjestämisluvan Suomen Ympäristökeskukselta kesäkuussa 2017 ja on tällä hetkellä toinen kyseistä koulutusta järjestävä korkeakoulu Suomessa. Toinen koulutusta järjestävä korkeakoulu on XAMK.

Marraskuun 2017 koulutus

Koulutukseen osallistui 17 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja työntekijää sekä 11 ulkopuolista henkilöä, muun muassa ympäristöalan konsulttiyrityksistä ja kunnista. Työssään he saattavat tarvita vesinäytteenoton henkilösertifiointia.
Koulutuksen sisältö oli tarkkaan määritelty luennoiksi, niihin liittyviksi demonstraatioksi ja itseopiskelutehtäviksi siten, että tietyt aiheet oli oltava kontaktiopetuksessa, kun taas joihinkin aiheisiin opiskelijat saivat perehtyä ennakkomateriaaliin niihin liittyvien tehtävien avulla. Sekä kontaktiopetuksesta että itseopiskelupaketista tuli kysymyksiä lopputenttiin. Kontaktiopetus käsitti seuraavat aiheet:

  • näytteenoton suunnittelu
  • edustavan näytteenoton piirteet
  • vesinäytteenotto
  • veden laadun jatkuvatoimiset mittaukset
  • pohjavesinäytteenotto
  • sedimenttinäytteenotto
  • jätevesinäytteenotto
  • näytteenoton laatujärjestelmä
  • paikanmääritys näytteenotossa
  • työturvallisuus näytteenotossa

Kentällä harjoiteltiin yleisimmän vesinäytteenottimen, Limnos-näytteenottimen käyttöä ja jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttöä. Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä tentti osoittautui vaativaksi ja ensimmäisen tentin läpäisi 22 kurssilaista. Uusintatentin läpäisi neljä kurssilaista.

Koulutus sujui lähestulkoon suunnitellusti eikä mainittavia ongelmia kahden päivän aikana ollut. Osallistujapalautteen perusteella koulutus oli onnistunut ja vastasi hyvin odotuksia. Suomen Ympäristökeskus auditoi koulutuksen ja auditoinnin mukaan koulutus vastasi hyvin tarkoitustaan. Poikkeamia ei havaittu ja kehittämiskohteita tulevia koulutuksia varten annettiin neljä kappaletta: ennakkomateriaaliin liittyvät tehtävät osallistujille, enemmän aikaa käytännön harjoitteluun, paikanmäärityksen tehtävien tarkempi muotoilu ja muutama luento ei pysynyt täysin aikataulussa. Erityiskiitokset saivat luennot näytteenoton laatujärjestelmästä ja työsuojelusta. Vastaisuudessa saatu auditointipalaute huomioidaan seuraavissa koulutuksissa. Seuraavan kerran koulutus järjestetään syksyllä 2019.

Veden laadun mittausta jatkuvatoimisella YSI-mittarilla. Jatkuvatoimisilla veden laadun mittauksilla saadaan perinteiseen vesinäytteenottoon verrattuna paremmin tietoa nopeista veden laadun muutoksia. Turun ammattikorkeakoulun vesitekniikan tutkimusryhmällä on vahvaa osaamista jatkuvatoimisista vedenlaatumittauksista. Kuva: Martti Komulainen

Uusia erikoistumisaloja näytteenottokoulutukseen?

On mahdollista, että Turun ammattikorkeakoulu hakee tulevaisuudessa koulutuslupaa myös muille näytteenoton sertifioinnin erikoistumisaloille, jos niiden järjestämiselle on riittävästi ulkopuolista kysyntää.
Uudet erikoistumisalojen koulutukset voivat myös parantaa valmistuvien energia- ja ympäristötekniikan insinöörien osaamista ja sijoittumista työmarkkinoille. Nykyään monella alalla tarvitaan usein erilaisia pätevyyksiä, sertifikaatteja ja todistuksia osaamisesta.

 

Lähteet

SFS-EN ISO 5667-14:2016. Water quality. Sampling. Part 14: Guidance on quality assurance and quality control of environmental water.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php