Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Koulutuksella kiinni kotoutumiseen

24.03.2021

Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattu tradenomikoulutus antoi avun kotoutumiseen, suomen kielen taidon kohentumiseen ja työllistymiseen.

Suomessa maahanmuuttaja voi törmätä siihen, ettei hänen ulkomaalaista tutkintoaan tunneta tai tiedetä, miten se vertautuu suomalaiseen tutkintoon. Tämä voi vaikeuttaa työllistymistä.

Turun AMK:n Yrittäjyys ja myynti -osaamisalueen monimuotokoulutuksen koulutusvastaava Kosar Mahmoodi havahtui tähän ongelmaan pohtiessaan maahanmuuttajien koulutustarpeita.

− Maahanmuuttajissa on hyviä osaajia, jotka voivat silti kaivata koulutuksen päivittämistä. Maahanmuuttajalla voi esimerkiksi olla ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto, mutta oman alan töiden saaminen ei ole siltikään onnistunut. Se hidastaa kotoutumista Suomeen, Mahmoodi kertoo.

Niinpä Turun AMK:ssa päätettiin järjestää Maahanmuuttajat BisnesAkatemiassa (MaBA) -tradenomikoulutus korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Se oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen järjestämistä tuki opetus- ja kulttuuriministeriö.

Uudenlainen oppimisote yllätti

Koulutus alkoi vuonna 2018, ja siihen osallistui reilu 30 opiskelijaa. Koulutukseen päästäkseen piti olla suorittanut vähintään 100 opintopisteen verran aiempia korkeakouluopintoja, jotka hyväksiluettiin opiskeltavaan tradenomitutkintoon.

Valittujen opiskelijoiden joukossa oli niin lakimiestä, arkkitehtiä kuin journalistiakin, jotka kaikki tähtäsivät suomalaisen tradenomitutkinnon suorittamiseen.

− Ensi alkuun hämmästystä aiheutti uudenlainen opiskelutapa. Turun AMK:n tradenomiopiskelijat opiskelevat BisnesAkatemiassa, jossa tehdään erilaisia projektitoimeksiantoja, myös oikeille yrityksille. Tämä on hyvin erilainen oppimistapa perinteiseen kouluun verrattuna ja siksi he tarvitsivat enemmän tukea kuin odotimme, Mahmoodi kertoo.

Ensi alkuun hämmästystä aiheutti uudenlainen opiskelutapa.

Projektioppiminen on osa Turun AMK:ssa hyödynnettävää innovaatiopedagogiikkaa. Kyseessä on oppimisote, johon liittyy uusi tapa omaksua, tuottaa ja käyttää tietoa innovatiivisen ammattitaidon aikaansaamiseksi.

Pian MaBA-opiskelijat saivat itsekin kiinni jutun juonesta. Heistä muodostettiin kaksi osuuskuntaa, jotka tekivät omia projektejaan. Samalla verkostot kasvoivat ja suomen kielen taito karttui.

− Oli nähtävissä, että opiskelijat hyötyivät koulutuksesta paljon. Myös yleisen hyvinvoinnin kannalta vaikutukset olivat merkittävät. Saimme palautetta, että opiskelijat kokivat, että heistä välitetään. Samalla pystyttiin mahdollisesti vähentämään syrjäytymistä ja masennusta, sillä onhan se lannistavaa, jos työllistyminen on hyvin vaikeaa ja jää kotiin ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelle, Mahmoodi pohtii.

Kielitaito tärkeää työmarkkinoilla

Työmarkkinoilla suomen kielen osaaminen on lähes aina ehdoton vaatimus. Siksi koulutuksessa haluttiin kehittää opiskelijoiden suomen kielen taitoa. Tämä oli samaan aikaan haaste, sillä opiskelijoiden lähtötaso oli hyvin kirjava. Valmentajat pyrkivät käyttämään suomea, mutta varmistivat aina, että kaikki olivat ymmärtäneet.

1,5-vuotinen koulutus päättyi vuonna 2019. Mahmoodi kertoo, että koulutukseen osallistuneet olivat hyvin tyytyväisiä kokonaisuuteen.

− Suomen työmarkkinoilla arvostettu tradenomitutkinto ja suomen kielen taidon kohentuminen ovat auttaneet heitä kotiutumisessa ja työllistymisessä. Se on ollut heille hyvin arvokasta. Osa valmistuneista on jopa perustanut oman yrityksen, hän sanoo.

Hyvien tulosten vuoksi MaBA-koulutusta on haluttu jatkaa, ja uusi vastaavanlainen hanke on jo suunnitteilla. Turun AMK:ssa on tarjolla koulutusvaihtoehtoja korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille myös insinööripuolella.

Abdoulie Sarr (oik.) suunnittelee uudenlaisia bisneskuvioita kotimaahansa Gambiaan. Vasemmalla hänen opiskelijakollegansa Parva Jalali ja Sarah Sahragard, jotka osallistuivat myös MaBA-koulutukseen.

Gambiasta BisnesAkatemiaan − ja jääpalabisneksen pyörteisiin

Yksi MaBA-koulutukseen osallistuneista oli gambialainen Abdoulie Sarr, joka muutti Suomeen neljä vuotta sitten. Aiemmin Sarr oli suorittanut kotimaassaan kaupallisen alan opintoja sekä sairaanhoitajan tutkinnon.

Hän innostui mahdollisuudesta suorittaa kokonainen tradenomin tutkinto Suomessa.

− Meitä oli lopulta hyvin värikäs porukka: kaikkiaan me opiskelijat edustimme 17:ää eri kansallisuutta ja kulttuurien kirjo oli valtava. Se oli hauskaa, mutta samaan aikaan haasteellista, koska kulttuurierot aiheuttivat välillä väärinkäsityksiä. Valmentajat auttoivat meitä ryhmäytymisessä ja olivat muutenkin hyvin lähestyttäviä ja avuliaita, Sarr kertoo.

Sarr on hyvin innostunut liiketaloudesta ja yritystoiminnasta. MaBA-koulutuksesta hän löysi yllättäen uuden kiinnostavan uramahdollisuuden tutustuessaan valmentaja Arto Manniseen.

Yhteistyötä valmentajan kanssa

Arto Manninen oli yksi koulutuksen valmentajista ja kertoi opiskelijoille omasta yrityksestään, Bloks-jääpalatehtaasta.

− Ajattelin, että vau, kuinka kukaan voi tehdä jääpalabisnestä kaikista maailman kolkista juuri Suomessa, Sarr naurahtaa.

Gambialaisen silmin mikä tahansa muu asteiltaan hieman lämpimämpi valtio olisi todennäköisempi bisnespaikka jääpaloille. Niinpä Sarr totesikin Manniselle, että Gambiassa olisi varmasti tilausta vastaavalle yritykselle.

Asia ei jäänyt pelkäksi heitoksi ilmaan. Manninen kiinnostui ajatuksesta laajentaa ulkomaille ja tarttui siihen. Hän kutsui Sarrin käymään Salossa sijaitsevalle tehtaalleen. Silloin yhteinen innostus asiaan vain vahvistui entisestään.

Ajattelin, kuinka kukaan voi tehdä jääpalabisnestä kaikista maailman kolkista juuri Suomessa.

− Päätimme lähteä yhdessä Gambiaan kartoittamaan tarvetta ja kiinnostusta. Siellä haastattelimme lomakohteiden pitäjiä ja tapahtumajärjestäjiä ja saimme selkeän käsityksen siitä, että heiltä puuttuu luotettava jääpalatoimittaja, Manninen kertoo.

Suomalaisen jääpalatehtaan valttikortteina ovatkin juuri luotettavuus ja varmuus, eli toimitetaan se, mitä on luvattu, ja ajallaan.

Gambiaan oma jääpalatehdas

Ennen Gambian jääpalamarkkinoiden valloitusta jäljellä on enää rahoituksen ratkaiseminen. Manninen tutkii, voisiko hakea ulkoministeriön tukea kaupallisille hankkeille kehitysmaissa.

Hänen aikomuksenaan on perustaa Gambiaan oma jääpalatehdas, jonka paikallisena vastuuhenkilönä Sarr toimisi. Lisäksi tehtaassa toimisi juomatukku väkevälle alkoholille.

Mannisen ja Sarrin yhteisissä visioissa vilkkuu tätäkin suuremmat suunnitelmat. Turun AMK:n innovaatiopedagoginen tapa oppia käytännön projektien kautta teki Sarriin suuren vaikutuksen. Hän haluaisi viedä koko oppimiskonseptin Gambiaan. Manninen on tässäkin ideassa mukana.

− Innopeda-oppimisote on uniikki. Se olisi hyvä vientituote Gambiaan, Sarr tuumaa bisnesmiehen elkein.

Artikkeli on julkaistu myös Talk Yrittäjyys magazine 2021 -lehdessä.

Kuvat: Turun AMK:n arkisto.

Mitä pidit artikkelista?

Yksi kommentti artikkelista “Koulutuksella kiinni kotoutumiseen

  1. Emmanuel. sanoo:

    It is great contribution to Finnish economy that TUAS students intend at exporting!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php