07.04.2026

MOOC-kurssit tarjoavat hoitotyön opiskelijoille joustavan tavan harjoitella kliinisiä taitoja myös kiireisten harjoittelujaksojen aikana. Massive Open Online Course -kurssit ovatkin nousseet merkittäväksi osaksi terveysalan korkeakoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta. 

 

Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2022 hyväksynyt suosituksen suosia pieniä osaamiskokonaisuuksia elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi. Näillä tarkoitetaan lyhyitä oppimiskokemuksia kuten kursseja, joita suorittamalla jokainen voi joustavasti kehittää ammatilliseen kehitykseensä tarvittavia tietoja ja taitoja. (European Commission, 2024.) MOOC-kurssit mahdollistavat joustavan, ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, mikä tukee elinikäistä oppimista ja tarjoaa vaihtoehtoja perinteisen opetuksen rinnalle. Myös Suomen korkeakoulujen yhteisen Digivisio 2030 -hankkeen tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden oppimisen malli, joka mahdollistaa jatkuvan, joustavan ja saavutettavan oppimisen kaikille. MOOC-kurssit ovat keskeinen osa tätä kehitystä tarjoten avoimia, skaalautuvia ja helposti saavutettavia oppimismahdollisuuksia. (Digivisio 2030, 2024; Sarilita ym., 2024.)

 

MOOC-kurssit täydentävät perinteistä korkeakoulupedagogiikkaa

MOOC-kurssien yhdistämisen perinteisen opetuksen rinnalle on osoittautunut tehokkaaksi opetusmenetelmäksi verrattuna perinteiseen opettajajohtoiseen luokkahuoneopetukseen. Tutkimusten mukaan MOOC-kurssien käyttö opetuksessa paransi tehokkaasti opiskelijoiden teoreettista tietämystä (Ghallab ym., 2023; Adams ym., 2025), kriittistä ajattelua, uteliaisuutta ja kognitiivisia taitoja (Cao ym., 2021). Opiskelijoilla, jotka suorittivat ainoastaan MOOC-kurssin, päivittäinen suoritustaso oli matalampi kuin perinteisessä opetuksessa, mutta he kokivat MOOC-kurssien kokonaisvaikutukset silti myönteisemmiksi (Cao ym., 2021). MOOC-kurssit voivat myös tukea opiskelijoiden itseohjautuvaa oppimista, täydentää perinteisiä opetusmenetelmiä ja parantaa terveydenhuollon palveluiden laatua ja turvallisuutta (Padilha ym., 2021; Ghallab ym., 2023).

MOOC-kurssit voivatkin tarjota merkittäviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa korkeakouluopintojen perinteisen opetuksen rinnalle ja mahdollistaa laajojen opiskelijajoukkojen osallistumisen laadukkaaseen opetukseen, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti jatkuvan oppimisen näkökulmasta (Padilha ym., 2021). MOOC mahdollistaa myös laajan tiedon levittämisen maantieteellisten rajojen yli ja tuo parhaimmillaan yhteen opiskelijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa (Sarilita ym., 2024). Verkkopohjainen, helposti saavutettava opetusmateriaali mahdollistaa ajankohtaisen tiedon päivittämisen ja laajentamisen myös silloin, kun opettajilla ei välttämättä ole erityisosaamista aiheesta (Adams ym., 2025).

 

 

MOOC-kursseja voidaan hyödyntää pedagogisesti myös käänteisessä oppimisessa (eng. Flipped learning). Käänteisen oppimisen mallissa opiskelijat perehtyvät teoriaan ja opiskeltavaan materiaaliin itsenäisesti MOOC alustalla ennen lähiopetusta, jolloin lähiopetuksessa voidaan keskittyä soveltavaan ja vuorovaikutteiseen oppimiseen tehokkaammin. Tutkimukset osoittavat, että MOOC-pohjainen käänteinen oppiminen parantaa oppimistuloksia, motivaatiota, itseohjautuvuutta ja yhteistyötaitoja verrattuna perinteiseen opetukseen (Yu ym., 2024; Li ym., 2024).

 

MOOC-kurssit tehostavat oppimista

MOOC-kurssien vaikuttavuutta koulutuksessa selittävät sekä kurssin rakenteelliset että oppijaan liittyvät tekijät. Helppo navigointi lisää opiskelijoiden tyytyväisyyttä, kun taas tekniset ongelmat kuten videoiden latausvaikeudet tai tehtävien palautusongelmat heikentävät oppimiskokemusta. Opiskelijat pysyvät sitoutuneina MOOC-kursseihin ja niiden suorittamiseen, kun kaikki oppimateriaalit latautuvat nopeasti, linkit toimivat ja ympäristö toimii moitteettomasti. (Nganji, 2018.) Tehokkuutta lisäävät erityisesti vuorovaikutteiset ja yhteisöllisyyttä tukevat elementit kuten keskustelufoorumit (Espinoza-Castro ym., 2025; Ghallab ym., 2023), ryhmätehtävät ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Opettajien tarjoama tuki ja palaute (Longhini ym., 2021) sekä oman etenemisen seuranta (Sarilita ym., 2024) ovat oppimisprosessissa keskeisiä. Kurssin visuaalisuus, saavutettavuus sekä interaktiiviset elementit, kuten oppimistehtävät ja videot edistävät opiskelijoiden oppimista ja tyytyväisyyttä (Espinoza-Castro ym., 2025; Ghallab ym., 2023). Kurssien saavutettavuus paranee, kun ne toimivat sekä tietokoneella että mobiililaitteilla mahdollistaen opiskelun erilaisissa ympäristöissä (Espinoza-Castro ym., 2025).

MOOC-kurssien vaikuttavuuteen liittyy myös oppijan oma rooli. Kurssin loppuun saattamista tukevat korkea motivaatiotaso, aiempi osaaminen, e-terveyslukutaito sekä ajanhallinta- ja itsesäätelytaidot. Säännölliset arvioinnit auttavat seuraamaan edistymistä ja ehkäisevät oppimisvajeita (Longhini ym., 2023).

 

MOOC-kurssien käytössä on haasteita

Opiskelijoiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen puutteet sekä tekniset ongelmat voivat olla MOOC-kurssien käyttöönoton haasteita (Ghallab ym., 2023). Opiskelijat, jotka ovat osallistuneet vain perinteiselle opettajajohtoiselle opetukselle, saattavat kokea haasteita itseohjautuvuudessa MOOC-kurssin suorittamisessa (Cao ym., 2021). Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen puute opettajan ja opiskelijoiden välillä saattoi vähentää osallistujien sitoutumista ja mahdollisuuksia vertaistukeen (Espinoza-Castro ym., 2025). Tämä saattaa olla syy, miksi opiskelijoiden MOOC-kurssien läpäisyprosentti oli matalampi kuin perinteisillä kursseilla (Huang & Qi, 2025). Tässä artikkelissa kuvataan sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä hoitotyön kliinisiä toimenpiteitä käsittelevistä MOOC-kursseista.

 

MOOC-kurssit kehitettiin ÄLYSTI-hankkeessa

MOOC-kurssit kehitettiin osana Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamaa ÄLYSTI-hanketta tukemaan hoitotyön opiskelijoiden kliinisten taitojen oppimista ja ammattilaisten oman osaamisen kehittämistä. Kurssien aiheina ovat perifeerisen laskimon kanylointi, virtsarakon katetrointi, liman imeminen ylähengitysteistä, kroonisen haavan paikallishoito, diabeetikon jalkojen tutkiminen ja hoitotyön pientoimenpiteet. Viimeksi mainittu sisältää korvan vahatulppahuuhtelun, silmähuuhtelun sekä ompeleiden ja haavahakasten poiston. Kurssit luotiin Digicampuksen Moodle-oppimisympäristöön ja ne perustuivat etukäteen laadittuihin pedagogisiin käsikirjoituksiin.

 

Opiskelijat antoivat runsaasti palautetta kursseista

Palautetta MOOC-kursseista kerättiin syyskuusta 2024 lokakuuhun 2025 kahdessa ammattikorkeakoulussa suomenkielisiltä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoilta. MOOC-kurssit sisällytettiin niiden aiheen kannalta sopiviin, opetussuunnitelmassa oleviin opintojaksoihin. Kaikkia opintojaksoille osallistuneita sairaanhoitaja- tai terveydenhoitajaopiskelijoita pyydettiin vastaamaan anonyymiin sähköiseen kyselyyn MOOC-kurssin suorittamisen jälkeen. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista.

Kyselyllä selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia MOOC-kurssien sisällöllisestä laadusta, oppimisen tuesta ja hyödyllisyydestä, kurssin toimivuudesta ja selkeydestä. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta MOOC-kurssin käyttökokemuksesta, sisällöstä ja rakenteesta.

Kyselyyn vastasi 114 hoitotyön opiskelijaa. Aiempaa kokemusta verkkokurssin suorittamisesta oli 94 opiskelijalla.  Vastaajien keski-ikä oli 29 vuotta. Hoitotyön opiskelijat arvioivat MOOC-kurssit toimiviksi ja selkeiksi, sisällöltään laadukkaiksi sekä oppimista tukeviksi ja hyödyllisiksi kaikissa ikäluokissa (Taulukko 1).

 

 

Avointa palautetta antoi 31 opiskelijaa. Vahvuuksia oli mainittu 22 (71 %) vastauksessa. Vastausten perusteella MOOC-kurssit koettiin pääosin hyödyllisiksi ja opettavaisiksi. Erityisesti lyhyet videot, välikysymykset ja tiiviisti jäsennelty sisältö tukivat oppimista. Kurssin rakenne ja osien pilkkominen sopivan kokoisiin kokonaisuuksiin auttoivat ylläpitämään mielenkiintoa. Toteutustapa sai kiitosta käytännönläheisyydestä ja selkeydestä, ja kurssi tarjosi arvokasta tietoa niille, joilla ei ollut aiempaa kokemusta aiheesta.

Kehittämisehdotuksia mainittiin 11 (35 %) vastauksessa. Sisällön osalta toivottiin lisää monipuolisia tehtävätyyppejä ja tehtäviin oikeat vastaukset, mikäli oli vastannut väärin. Joidenkin kurssien osalta oppimisympäristössä navigointi aiheutti epäselvyyttä.

 

MOOC-kurssit koettiin sopiviksi oppimisympäristöiksi

MOOC-kurssit koettiin hyödyllisiksi ja oppimista tukeviksi kaikissa ikäryhmissä. MOOC-kurssit soveltuvatkin hyvin erilaisille oppijoille ja tukevat tasa-arvoista osaamisen kehittämistä eri elämäntilanteissa ja uravaiheissa.

MOOC-kurssien monipuoliset materiaalit ja tehtävät koettiin merkityksellisiksi oppimisen kannalta. MOOC-kursseja kehitettäessä tulisikin huomioida, että kurssin visuaalisuus, interaktiiviset elementit, kuten oppimistehtävät ja videot edistävät opiskelijoiden oppimista ja tyytyväisyyttä (Espinoza-Castro ym., 2025; Ghallab ym., 2023).  Kyseisiä ominaisuuksia tulee sisällyttää kursseihin monipuolisesti. Opiskelijoiden vastausten perusteella kurssi pysyy mielenkiintoisena, kun sisältö jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin, joista jokainen sisältää erilaista opiskelumateriaalia ja tehtäviä. Se  saattaa myös edistää opiskelijoiden etenemistä kurssilla ja kurssin loppuun saattamista.

Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella MOOC-kurssit toimivat hyvin hoitotyön kliinisten taitojen opetuksessa. Opiskelijat arvioivat verkkokurssien antaneen varmuutta aiheen osaamiseen ja omien taitojen ylläpitämiseen. Verkkokurssin opiskelun jälkeen taitoja on helpompi harjoitella simuloidussa tilanteessa. Hoitotyön kliinisiä taitoja käsittelevät MOOC-kurssit toimivat myös valmistuneiden ammattilaisten oman osaamisen päivittämisessä. Verkkopohjainen, helposti saavutettava opetusmateriaali mahdollistaa ajankohtaisen tiedon päivittämisen ja laajentamisen (Adams, 2025). Tämä vahvistaa MOOCien roolia tulevaisuuden jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen välineinä. MOOCit mahdollistavat laajojen opiskelijajoukkojen samanaikaisen osallistumisen paikasta ja ajasta riippumatta laadukkaaseen opetukseen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa MOOC-kurssien käyttöönoton haasteina ovat olleet opiskelijoiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen puute ja siitä syntyvät tekniset ongelmat (Ghallab ym., 2023).  Älysti-hankkeen MOOC-kursseja suorittaneet opiskelijat kokivat kuitenkin saavansa nopeasti apua teknisissä ongelmissa, vaikka kurssi suoritettiin täysin verkkototeutuksena ilman opettajan vuorovaikutusta. Tähän tulokseen saattaa vaikuttaa MOOC-kurssin suunnitteluvaiheessa tarkkaan mietitty oppimiskokonaisuuksien suorittamisen eteneminen järjestyksessä ja opiskelijan mahdollisuus seurata omaa etenemistään.

Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden oppimismenetelmät eivät rajoitu perinteiseen opettajajohtoiseen luokkahuoneopetukseen vaan oppimisympäristöt monipuolistuvat ja digitalisoituvat. MOOC-kurssit edustavat tätä kehitystä sillä ne tarjoavat joustavia, saavutettavia ja skaalautuvia mahdollisuuksia oppimiseen. Yhteenvetona MOOC-kurssit ovat osoittautuneet hoitotyön koulutuksessa tehokkaiksi ja joustaviksi oppimisen välineiksi, jotka parhaimmillaan tukevat sekä opiskelijoiden että ammattilaisten osaamisen kehittämistä. Jotta MOOCien potentiaali voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, niiden pedagogiseen suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota, erityisesti käytännönläheisyyteen ja vuorovaikutukseen. Näin MOOCit voivat olla  tulevaisuuden oppimisympäristöjä, jotka vastaavat opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin ja tukevat jatkuvaa oppimista.

 

Lähteet

Adams, N., Foli, K. J., & Huang, W. (2025). Substance use education: An open access module for undergraduate nursing students. Journal of Nursing Education, 64(9), 543–548. https://doi.org/10.3928/01484834-20250313-04

Cao, W., Hu, L., Li, X., Li, X., Chen, C., Zhang, Q., & Cao, S. (2021). Massive Open Online Courses-based blended versus face-to-face classroom teaching methods for fundamental nursing course. Medicine, 100(9), e24829. https://doi.org/10.1097/MD.0000000000024829

Digivisio 2030. (2024). Perustietoa Digivisio 2030 -hankkeesta. https://digivisio2030.fi/perustietoa-digivisio-2030-hankkeesta/

Espinoza-Castro, B., Encina, V., Garrido, M. A., Vinueza, F. I., Pedra, J. P., Garzon-Vaba, X., & Radon, K. (2025). Online learning for crisis response: Evaluating reach and perceived knowledge gains from the MOOC “Infection Prevention and Control of Acute Respiratory Infections for Healthcare Workers in Low- and Middle-Income Countries (IP MOOC)”. BMC Medical Education, 25, 1150. https://doi.org/10.1186/s12909-025-07661-2

Huang, H. & Qi, D. (2025). Is MOOC really effective? Exploring the outcomes of MOOC adoption and its influencing factors in a higher educational institution in China. PLOS ONE, 20(5), e0317701. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0317701

European Commission. (2024). Eurooppalainen lähestymistapa pieniin osaamiskokonaisuuksiin. https://education.ec.europa.eu/fi/education-levels/higher-education/micro-credentials

Ghallab, E. Z. M., Abdellah, M., Mohamed, N. R., & Morsy, S. R. (2023). Effect of a Massive Open Online Course (MOOC) about Menstrual Disorders on Female Nursing Students’ Knowledge and Satisfaction. Alexandria Scientific Nursing Journal, 25(3), 191–202. https://doi.org/10.21608/asalexu.2023.318366

Li, X., Li, F., Liu, W., Xie, Q., Yuan, B., Wang, L., & Wang, M. (2024). Effectiveness of the application of small private online course combined with PBL model based on massive open online course in the teaching of neurology. BMC Medical Education, 24, Article 1518. https://doi.org/10.1186/s12909-024-06460-5

Longhini, J., De Colle, B., Rossettini, G., & Palese, A. (2021). What knowledge is available on massive open online courses in nursing and academic healthcare sciences education? A rapid review. Nurse Education Today, 99, April 2021, 104812. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2021.104812

Nganji, J.T. (2018). Towards learner-constructed e-learning environments for effective personal learning experiences. Behaviour & Information Technology, 37(7), 647-657. https://doi.org/10.1080/0144929X.2018.1470673

Padilha, J. M., Machado, P. P., Ribeiro, A. L., Ribeiro, R., Vieira, F., & Costa, P. (2021). Easiness, usefulness and intention to use a MOOC in nursing. Nurse Education Today, 97, 104705. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2020.104705

Rattray, J. & Jones, MC. (2007). Essential elements of questionnaire design and development. J Clin Nurs. 16(2):234-243. https://doi.org/10.1111/j.1365-2702.2006.01573.x

Sarilita, E., Rafisa, A., Desai, P., & Mossey, P. A. (2024). Utilising massive open online courses to enhance global learning dissemination in cleft lip and palate: A case report of penta helix collaboration. BMC Medical Education, 24, Article 5225. https://doi.org/10.1186/s12909-024-05225-4

Yu, D.-Y., Zhang, L., Li, Y.-L., Lan, T., Gu, L.-N., & Yang, S.-S. (2024). The implementation of a MOOC-based flipped classroom teaching method in the context of oncology radiotherapy residency training. Journal of Cancer Education, 40(1), 290–295. https://doi.org/10.1007/s13187-024-02513-x

 

 

Tiivistelmä

Massive Open Online Course (MOOC) -kurssit ovat viime vuosina nousseet merkittäväksi osaksi korkeakoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta, erityisesti terveysalalla.  Koska hoitotyön opiskelu on usein intensiivistä ja aikataulutettua, MOOCien tarjoama mahdollisuus opiskella omaan tahtiin voi helpottaa opiskelijoiden kuormitusta ja tukea oppimista kiireisten harjoittelujaksojen rinnalla. Lisäksi MOOCit voivat toimia matalan kynnyksen väylänä syventää tietoa tietyistä aiheista, joita ei välttämättä käsitellä yhtä laajasti perinteisissä kursseissa.

Älylasit terveysalan koulutuksessa (Älysti) -hankkeessa luotiin kuusi MOOC-kurssia hoitotyön opiskelijoille (n=114) kliinisten taitojen harjoitteluun. MOOCin suoritettuaan opiskelijat antoivat palautetta kurssista. Palautteen perusteella opiskelijat arvioivat MOOC-kurssit laadukkaiksi (Ka 3,7), toimiviksi ja selkeiksi (Ka 3,7) sekä hyödyllisiksi ja oppimista tukeviksi (Ka 3,8). Eri ikäryhmien välillä ei ollut eroja arvioissa. Tulokset viittaavat siihen, että kurssit vastaavat hyvin opiskelijoiden tarpeisiin ja tukevat heidän oppimistaan. Tämä vahvistaa MOOC-kurssien soveltuvuuden hoitotyön koulutukseen.

 

Abstract

Massive Open Online Courses (MOOCs) have become a significant component of higher education and professional continuing education in recent years, particularly in the field of healthcare. As nursing studies are often intensive and tightly scheduled, the opportunity to study at one’s own pace offered by MOOCs can help reduce students’ workload and support learning alongside demanding clinical training periods. In addition, MOOCs can serve as a low-threshold pathway for deepening knowledge in specific topics that may not be covered as extensively in traditional courses.

Within the ÄLYSTI project, six MOOCs focusing on clinical nursing skills were developed for nursing students (n = 114). After completing the MOOCs, students provided feedback on the courses. Based on the feedback, the MOOCs were evaluated as high-quality (mean 3.7), functional and clear (mean 3.7), and useful and supportive of learning (mean 3.8). No differences were found between age groups in the evaluations. The results indicate that the courses meet students’ needs well and support their learning, reinforcing the suitability of MOOCs for nursing education.