17.09.2026

Miten voimme hyödyntää sairaanhoitajien osaamista nykyistä laaja-alaisemmin ja rakentaa kestävämpää sosiaali- ja terveydenhuoltoa? Kysymys on ajankohtaisempi kuin koskaan. Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävä on kansainvälisesti tunnistettu vaikuttavaksi, mutta Suomessa se on edelleen vaihtelevasti hyödynnetty mahdollisuus.

Väestö ikääntyy, pitkäaikaissairaudet lisääntyvät, osaavasta henkilöstöstä on pulaa ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Samalla teknologia muuttaa nopeasti tapaa, jolla palveluja tuotetaan ja hoitoa toteutetaan.

Näihin haasteisiin ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Yksi kansallisessa ja kansainvälisessä keskustelussa esiin nostettu ratkaisu on laajavastuiset hoitotyön tehtävänkuvat sekä sairaanhoitajan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen.

Asiantuntijasairaanhoitajien tehtävät ovat tutkitusti vaikuttavia

Laajavastuisen hoitotyön tehtävien ja erityisesti asiantuntijasairaanhoitajan eli Nurse Practitionerin työn vaikuttavuudesta on kertynyt kansainvälisesti runsaasti tutkimusnäyttöä. Asiantuntijasairaanhoitajien on todettu edistävän hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja laatua sekä tukevan potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon resurssien kestävää käyttöä.

Laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuvien kehittäminen on nostettu esiin myös kansainvälisissä ja kansallisissa strategioissa. Sen merkitystä korostetaan muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) hoitotyötä koskevissa linjauksissa, Kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön (ICN) ja Euroopan sairaanhoitajajärjestöjen liiton (EFN) suosituksissa sekä Suomen Sairaanhoitajien julkaisemissa laajavastuisen hoitotyön raporteissa ja kansallisissa linjauksissa.

Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuva ja osaaminen

Asiantuntijasairaanhoitaja on kokenut sairaanhoitaja, jolla on syvällinen ja laaja-alainen osaaminen omalta erikoisalaltaan sekä tavanomaista laajempi vastuu potilaan hoidosta. Työssä yhdistyvät vaativa kliininen päätöksenteko, ihmislähtöinen hoito, potilaan tilanteen kokonaisvaltainen arviointi ja hoitotyön kehittäminen.

Asiantuntijasairaanhoitaja toimii osana moniammatillista tiimiä, johon hän tuo vahvaa kliinistä hoitotyön erityisosaamista. Hän voi vastata itsenäisesti potilaan hoidon tarpeen arvioinnista sekä hoidon suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta oman osaamisalueensa ja toimivaltansa mukaisesti. Tehtävään voi sisältyä myös muiden ammattilaisten konsultointia, ohjaamista ja osaamisen vahvistamista.

Tehtävä edellyttää vahvan kliinisen osaamisen lisäksi

• itsenäistä päätöksentekokykyä
• tutkimusnäytön hyödyntämistä sekä
• valmiuksia kehittää toimintaa moniammatillisessa yhteistyössä.

Asiantuntijasairaanhoitajalla on tyypillisesti ylempi korkeakoulututkinto, kuten asiantuntijasairaanhoitajan YAMK-koulutus, sekä laaja työkokemus omalta erikoisalaltaan.

Osaamista hyödynnetään Suomessa vielä vaihtelevasti

Vaikka asiantuntijasairaanhoitajan tehtävän vaikuttavuudesta on kansainvälistä näyttöä, tehtävä on Suomessa edelleen vaihtelevasti määritelty. Myös asiantuntijasairaanhoitajien osaamisen hyödyntämisessä ja tehtävän asemassa osana moniammatillista yhteistyötä on alueellisia ja organisaatiokohtaisia eroja.

Tehtävän vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää edellyttää tehtävänkuvan, vastuiden ja osaamisvaatimusten selkeää määrittelyä.

Lisäksi tarvitaan suunnitelmallista johtamista, toimivia yhteistyörakenteita sekä yhteisesti sovittuja tapoja arvioida toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta. Näin asiantuntijasairaanhoitajien osaamista voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja potilaiden tarpeiden mukaisesti.

Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvan systemaattista integroimista osaksi moniammatillista palvelurakennetta on tutkittu Suomessa vielä vähän. Tämän vuoksi tarvitaan lisää yhteistä ymmärrystä siitä, millainen tehtävänkuvan tulisi olla ja miten se voidaan ottaa käyttöön erilaisissa toimintaympäristöissä.

Tutkimushanke tukee tehtävänkuvan kehittämistä

Turun ammattikorkeakoulu on saanut Työsuojelurahastolta rahoituksen kaksivuotiseen tutkimushankkeeseen Sairaanhoitajien kliiniset urapolut ja asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvan implementointi: tuottavuutta sekä veto- ja pitovoimaa sote-alalle.

Hankkeen edistää asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvan suunnitelmallista ja nykyistä yhtenäisempää integroimista osaksi Länsirannikon hyvinvointialueiden toimintaa. Tutkimuksessa tuotetaan näyttöön perustuva malli, joka tukee tehtävänkuvan kehittämistä, käyttöönottoa, arviointia ja vakiinnuttamista hyvinvointialueilla.

Tutkimuksessa hyödynnetään modifioitua Delfoi-menetelmää. Menetelmän avulla kootaan eri ammattiryhmien näkemyksiä ja muodostetaan yhteistä käsitystä asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvan keskeisistä elementeistä.

Asiantuntijapaneeliin osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon kliinistä työtä tekeviä ammattilaisia eri ammattiryhmistä sekä Länsirannikon hyvinvointialueiden monialaista johtoa niin hoitotyön kuin muiden ammattiryhmien edustajista eri tasoilta. Näin tehtävänkuvaa voidaan tarkastella samanaikaisesti sekä kliinisen työn että organisaation ja johtamisen näkökulmasta. Lisäksi asiantuntijapaneeliin osallistuu kansallisen tason asiantuntijoita.

Tuloksena konkreettinen työkalu hyvinvointialueille

Hankkeen tuloksena syntyy Länsirannikon ulkopuolellakin hyödynnettävä asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvan kehittämis-, implementointi- ja arviointimalli. Malli tarjoaa hyvinvointialueille konkreettisen työkalun tehtävärakenteiden uudistamiseen, palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseen sekä sairaanhoitajien kliinisten urapolkujen vahvistamiseen.

Tarvitsemme enemmän yhteistä ymmärrystä siitä, millainen tehtävänkuva on, millaista osaamista se edellyttää, miten sitä johdetaan ja millä tavoin sen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Yhteinen malli ei tarkoita sitä, että kaikkien hyvinvointialueiden tulisi toimia täysin samalla tavalla. Sen sijaan se voi tarjota yhteisen perustan, jonka päälle erilaisiin toimintaympäristöihin sopivia ratkaisuja voidaan rakentaa.

Tehtävänkuva vahvistaa hoidon tuloksia sekä selkiyttää kliinisiä urapolkuja

Tavoitteena on, että asiantuntijasairaanhoitajan tehtävä tukee ihmiskeskeistä ja vaikuttavaa hoitoa, vahvistaa sairaanhoitajien kliinisiä urapolkuja sekä edistää henkilöstön työhyvinvointia ja alan veto- ja pitovoimaa. Tämä on keskeistä koko sosiaali- ja terveydenhuollon kestävän kehittämisen kannalta.

Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävän kehittämisen tavoitteena ei ole siirtää tehtäviä mekaanisesti ammattiryhmältä toiselle.

Tarkoituksena on rakentaa työnjakoa siten, että eri ammattilaisten osaaminen täydentää toisiaan ja vastaa mahdollisimman hyvin kansalaisten terveystarpeisiin.

Selkeästi määritelty tehtävänkuva mahdollistaa vastuiden ja osaamisen suunnitelmallisen yhdistämisen osaksi palvelupolkuja. Asiantuntijasairaanhoitaja voi toimia potilaan hoitopolulla ammattilaisena, jolla on vahva kliininen asiantuntemus ja valmiudet tehdä itsenäisiä ratkaisuja oman osaamisalueensa puitteissa. Tarkoituksenmukaisesti hyödynnettynä tämä osaaminen voi vahvistaa hoidon jatkuvuutta, saatavuutta ja ihmislähtöisyyttä.

Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvan kehittäminen liittyy myös sairaanhoitajien kliinisten urapolkujen vahvistamiseen. Selkeästi määritelty urapolku tarjoaa mahdollisuuden syventää kliinistä osaamista ja edetä uralla ilman, että ammatillinen kehittyminen edellyttää siirtymistä pois potilastyöstä.

Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvien kehittäminen voi tarjota sairaanhoitajille mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sekä tukea työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia. Samalla tehtävänkuvat voivat vahvistaa profession asemaa ja näkyvyyttä moniammatillisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä edistää alan veto- ja pitovoimaa.

 

Kirjoittajat: 

Lehtori Sanna-Maria Nurmi toimii Turun ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä hankkeessa Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuva osana sairaanhoitajien kliinisiä urapolkuja: tuottavuutta sekä veto- ja pitovoimaa sote-alalle (AshKU),

Asiantuntija Miina-Liisa Flinkkilä toimii AshkU-hankkeen projektiasiantuntijana Turun ammattikorkeakoulussa.

Johtava yliopettaja, Care-tutkimusryhmän johtaja Virpi Sulosaari toimii AshKU- hankkeessa vanhempana tutkijana Turun ammattikorkeakoulussa.