30.12.2019

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollista päästä kansainväliseen vaihtoon ympäri maailmaa. Kerromme Espanjan Aurinkorannikon suomalaisista ja Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan vaihtomahdollisuuksista siellä. Mikä voikaan olla houkuttelevampaa kuin viettää talven kylmät kuukaudet aurinkoisessa Espanjan lämmössä ja opiskella samalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseksi?

Perinteisesti kv-vaihtojen matkat ovat olleet noin kolmen kuukauden mittaisia, mutta tulevaisuudessa myös pidemmät vaihtoajat ovat mahdollisia. Jos kv-vaihtopaikaksi valitsee Aurinkorannikon, tulee tapaamaan siellä useita suomalaisia. Koti-ikävää ei sen vuoksi tarvitse potea.

 

Lähde Aurinkorannikolle kv-vaihtoon

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille on tehty Erasmus+ -vaihtosopimus Espanjassa mm. Malagan yliopiston kanssa.  Se on ehdottomasti helpoin tapa päästä vaihtoon. Malagan yliopisto sijoittaa suomalaiset terveysalan opiskelijat useimmiten Vithas Xanit Hospital Internationaliin Benalmadenassa tai Costa del Solin sairaalaan Marbellassa.

Valtaosa espanjalaisista terveydenhuollon ammattilaisista ei puhu englantia. Siksi olisi tärkeää, että opiskelija heti vaihtopäätöksen tehtyään alkaisi opiskella espanjaa. Espanjan kielen ei tarvitse olla täydellistä, kunhan osaisi sitä edes hieman. Xanit Hospitalissa on muutama tulkki ja tukipalveluhenkilö suomalaisille potilaille, ja he auttavat myös suomalaisia vaihto-opiskelijoita harjoittelujaksojen aikana.

Malagan Yliopisto on valmis neuvottelemaan uusia Erasmus+ -harjoitteluvaihtomahdollisuuksia myös yksityisen Hospital Quironsaludin kanssa. Sinne on enenevässä määrin tullut myös suomalaisia potilaita.

Myös yksityiset suomalaiset terveydenhuollon palveluntuottajat ottavat mielellään suomalaisia terveydenhuollon opiskelijoita harjoittelujaksolle. Näistä vaihtojaksoista täytyy aina erikseen sopia koulutusorganisaation ja yksityisen palveluntuottajan välillä.

 

Suomalaisten määrä lisääntyy Espanjan Aurinkorannikolla

Maailmalla asuu noin 2 miljoonaa ulkosuomalaista. Ulkosuomalaiseksi lasketaan suomalainen tai suomalaista syntyperää oleva henkilö, joka asuu vakituisesti Suomen ulkopuolella. Eniten ulkosuomalaisia asuu Ruotsissa ja toiseksi eniten Espanjassa.

Talviaikoina Aurinkorannikolla asuu noin 30 000 suomalaista. Yhä useampi suomalainen haluaa viettää ainakin kylmät talvikuukaudet lämpimässä maassa ja trendi kasvaa. Espanjassa suomalaiset voidaan jakaa erilaisiin ryhmittymiin maassa oleskelun keston mukaan, paikalliseen kulttuuriin tai siellä olevaan suomalaiseen kulttuuriin liittymisen mukaan.

Espanjan Aurinkorannikon yksi suomalaisryhmittymä on integroituneet suomalaiset, jotka asuvat siellä pysyvästi tai ainakin toistaiseksi. Heistä integroituneimman ryhmän muodostavat espanjalaisten kanssa avioituneet, joilla ei ole tiiviitä yhteyksiä Aurinkorannikon suomalaisyhteisöön.

Kansainvälisissä yrityksissä toimii yhä enemmän työikäisiä suomalaisia.  Työikäisten kouluikäisille lapsille on mahdollisuutena Aurinkorannikon suomalainen koulu tai kotikoulu (Fuengirolan kotikoulu), jonka toimintaan voi osallistua myös lyhyempinä ajanjaksoina.

Kausisiirtolaiset eli talviasukkaat ovat kolmas suomalaisryhmittymä. He lähtevät Espanjaan tavallisesti noin 4−7 kuukaudeksi ja ovat joko Espanjassa tai Suomessa kirjoilla. Kuitenkin ehdottomasti suurimman ryhmän muodostavat turistit. Suomalaiset tekevät Manner-Espanjaan yhteensä noin puoli miljoonaa matkaa vuodessa.

 

Terveyshuollon palveluissa on eroja

Suomalaisryhmittymät eroavat suuresti myös terveydenhuollon palveluiden tarpeen suhteen. Turisteilla useimmiten on matkavakuutus, jonka turvin he apua tarvitessaan käyttävät yksityisiä palveluita tai sairaaloita. Pidempään Espanjassa toimivat ovat kirjoilla paikallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Näiden lisäksi yhden ryhmän muodostavat iäkkäät ulkosuomalaiset. Espanjan Aurinkorannikolla asuu paljon ikääntyneitä, jotka tarvitsisivat suomenkielisiä hoivapalveluita.

Tarve on todellinen, mutta ratkaisun löytyminen ei ole helppoa. Sekä suuremmat toimijat että pienemmät yksityisyrittäjät ovat miettineet, miten toisivat suomenkielisiä hoivapalveluita Aurinkorannikolle.

Suomalaiset voivat asua Aurinkorannikolla eräänlaisessa “suomalaiskuplassa”, sillä heille on tarjolla palveluita runsaasti suomen kielellä. Aurinkorannikon suomalaisten neuvottelukunnassa on yli kolmekymmentä yhdistystä.

Yksityisiä suomenkielisiä terveydenhuoltopalveluita löytyy esimerkiksi suun terveyden ja hammaslääkärin palveluista, lääkäri-, sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttipalveluista. Myös sydänyhdistys toimii aktiivisesti Aurinkorannikolla.

 

 Vapaaehtoistyötä tehdään runsaasti

Suomalaisyhteisön vapaaehtoistyö on suorastaan ihailtavaa. Evankelisluterilainen seurakunta kirjastoineen, lääkäri- ja ambulanssipalvelut ja monet muutkin palvelut toimivat vapaaehtoistyövoimalla.

Vaikka esimerkiksi SPR toimii vain espanjankielisenä, ovat suomalaiset rakentaneet oman 24h vuorokaudessa toimivan puhelinpalvelun, johon voi soittaa hätätilanteissa ja saada suomenkielistä apua.

Sosiaalipalveluiden tarve on Aurinkorannikolla suuri. Valitettavasti sielläkin asuu kodittomia ja yhteiskunnasta syrjäytyneitä suomalaisia. Vapaaehtoisten tekemä hieno työ ei kuitenkaan riitä kattamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita.

 

Miksi kv-vaihtoon kannattaa lähteä?

Kansainvälisen vaihdon kautta saa mahtavia kokemuksia, työnantajat arvostavat kansainvälisyyttä ja rohkeutta, kielitaito paranee ja saa uudenlaista näkökulmaa terveydenhuoltopalveluihin ja elämään. Aurinkorannikko on lyhyen lentomatkan päässä ja hintatasoltaan suomalaisille edullinen vaihtomaa.

Myös Turun AMK:n opettajat ja henkilökunta voivat lähteä Erasmus+ -vaihtoon Espanjaan. Malagan yliopisto ei toki ole ainoa Espanjan vaihtokohde, vaan vaihtoehtoja löytyy myös Cordobassa, Barcelonassa, Murciassa, Oviedossa ja Valenciassa.

Lähde rohkeasti vaihtoon, se kannattaa!

 

 

Kansainvälistymisestä löydät lisää tietoa Turun AMK:n Messi-sivuilta (intra).

Lue lisää sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksista.