Kätilötyön opettaminen on innostavaa – Vuoden opettajan mietteitä

Turun ammattikorkeakoulun vuoden opettaja ja vuoden opiskelija valittiin molemmat vuonna 2018 kätilötyön opinnoista. Palkitsemisen jälkeen minua pyydettiin pohtimaan, mistä tämä voisi johtua, millaista on tämän päivän kätilötyö sekä opettaminen Turun AMK:ssa. Tässä ajatuksiani vapaamuotoisesti kirjoitettuna.

Mitkä tekijät voisivat olla palkitsemisten taustalla? Kätilön ammattiin hakeutuu ehkä tietynlaisia ihmisiä. Ammatti vaatii oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja vastuun ottamista – toisaalta kätilön on osattava myös kuunnella ”herkällä korvalla”, huomioida toisia sekä olla joustava, ulospäin suuntautunut ja positiivinen sekä kannustava tyyppi.

Kätilöillä on myös vahva ammatti-identiteetti. Olemme motivoituneita, ylpeitä ammatistamme ja kätilötyöstä, joten se on varmaan välittynyt myös muille. Silloin kun jokin asia on omasta mielestä hyvä tai siitä tykkää, intohimo asian oppimiseen ja opettamiseen kasvaa. Näin asia on helpompi ”myydä” myös muille.

Hyvin suunniteltu ja organisoitu kurssi on helppo toteuttaa. Haluankin korostaa, että oman suosion takana ovat myös hyvät tiimit. Kursseja suunnitellaan ja parannellaan YHDESSÄ muiden opettajien kanssa, joka lukukaudella kerättävän opiskelijapalautteen perusteella. Opettajan työssä jokainen tekee työtä omalla persoonallaan, mutta sanoisin, että ilman yhteistyötä kollegojen kanssa ei olisi hyvää opettajuutta. Suunnitelmista huolimatta teen hienosäätöä toteutussuunnitelmiin vielä ryhmäkohtaisesti opintojakson alkaessa.

Olen myös siitä onnellisessa asemassa, että saan opettaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä kätilötyöhön liittyviä opintojaksoja. Kyseiset asiat kiinnostavat opiskelijoita myös luonnostaan, ja herättävät monenlaisia tunteita. Niissä on paljon yhtymäkohtia opiskelijoiden omaan elämään, ja monella on niihin liittyviä mielipiteitä, kokemuksia ja suunnitelmia, joita voi peilailla opintojakson aikana – esimerkiksi seksuaalisuus ylipäätään, raskauden ehkäisy, sukupuolitaudit, lapsettomuus, erilaiset naistentaudit, raskaus ja synnytys.

Haluan olla innostaja ja kannustaja. Hyvä opettajuus lähtee hyvistä ja aidoista kohtaamisista sekä dialogisuudesta.

Oma suosio äänestyksessä perustuu varmasti myös asiantuntijuuteen. Olen tehnyt edelleen säännöllisesti kätilön työtä tai hoitotyötä kesäisin, jolloin tuntuma käytännön työhön on hyvä. Opetukseen on helppo tuoda esimerkkejä ”elävästä elämästä” ja pystyy perustelemaan, miksi tai mihin opiskeltavaa tietoa tai taitoa tarvitaan.

Ajattelisin, että myös onnistuneet kohtaamiset opiskelijoiden kanssa ja positiivinen pedagogiikka vaikuttavat. Haluan olla innostaja ja kannustaja. Ihmisillä on erilaisia elämätilanteita, ja opiskelu on vain yksi elämän osa-alue. Vaikeuksienkin kautta voi nousta voittoon, ja koen, että oma tehtäväni on tukea vaikeuksien aikana sekä kannustaa opiskelijoita opinnoissa eteenpäin. Hyvä opettajuus lähtee hyvistä ja aidoista kohtaamisista sekä dialogisuudesta.

Kätilötyö vaatii herkkyyttä – ja päätöksentekokykyä

Kätilö toimii hyvin intiimillä alueella. Se vaatii erityistä herkkyyttä ja taitoa kohdata ihminen. Työtä pitää tehdä aidosti omana itsenään ja rehellisesti, jotta luottamus voi syntyä. Jos haluaa menestyä työssään, sanoisin, että auttamisen halu ei riitä, vaan työstä pitää myös nauttia.

Kätilötyö on erittäin itsenäistä ja vastuullista työtä, joka vaatii laajaa osaamista monessakin mielessä. Työn kenttä on laaja: hoidetaan hyvin erilaisia asiakkaita, vastasyntyneistä vauvoista hyvin iäkkäisiin naisiin. Kätilö on naisen ja hänen perheensä auttaja kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia, ja perheet ovat nykypäivänä moninaisia ja monista eri kulttuureista. Asiakkaat ovat myös yhä vaativampia: esimerkiksi erityistukea tarvitsevia on aiempaa enemmän, ja lisäksi ihmiset ovat valveutuneita. Tietojen ja taitojen tulee olla ajan tasalla.

Tilanteet voivat olla hyvinkin akuutteja, joten vaaditaan nopeaa reagointi- ja päätöksentekokykyä.

Kätilö saa toimia hyvin itsenäisesti, ja työ vaatii paljon myös kädentaitoja (esimerkiksi Suomessa synnytystä hoitavat kätilöt leikkaavat ja ompelevat välilihan). Lääkäreiltä on viime vuosina myös siirtynyt paljon tehtäviä hoitajille: kätilöt voivat tehdä esimerkiksi normaalin synnytyksen jälkitarkastuksen.

Kätilön työssä tilanteet voivat olla hyvinkin akuutteja, joten vaaditaan nopea reagointi- ja päätöksentekokykyä. On osattava myös organisoida ja johtaa omaa sekä toisten työtä. Työtä ei tehdä yksin, monialaisuus korostuu nykyajan hoitotyössä. Kätilön pitää olla siis myös hyvä joukkuepelaaja.

Nykypäivänä kätilöitä toimii jonkin verran myös jo yrittäjinä, ja uskoisin, että kätilötyössä yrittäjyys tulee edelleen lisääntymään. Moni kätilö suuntaa myös ulkomaille, koska muualla kätilöistä on pulaa. Suomalaisella kätilön tutkinnolla saa hyvin töitä myös maailmalta.

Opetan tulevaa kollegaa

Terveysalalla koulutus on melko tarkoin säänneltyä: sitä sääntelevät esimerkiksi EU-direktiivit ja sairaanhoitajan osaamisvaatimukset. Ne antavat opetukseen tietyt raamit. Pakollisia opintoja on paljon, joten kovin suuria muutoksia sisältöihin ei pysty tekemään.

Mielestäni tänä päivänä opiskelussa ja opettamisessa yksilöllisyys ja kollektiivisuus kulkevat rinnakkain.
Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisimman yksilöllisiä oppimispolkuja ja etenemismahdollisuuksia, mutta toisaalta yhteistyö ja tiimipelaaminen ovat tärkeitä.

Asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon eri aloilla – sanoisin, että asiakaslähtöisyys näkyy myös koulutuksessa. Esimerkiksi olemme kiinnittäneet huomiota aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen, ja pyrimme tarjoamaan yksilöllisempiä mahdollisuuksia valmistua myös nopeammassa aikataulussa. Moni opiskelija myös työskentelee opintojen ohessa, joten heille hitaampi opiskelutempo voi olla parempi. Toisaalta myös työkokemusta hyväksiluetaan opintoihin yhä enemmän, eli työskentely alalla edistää usein myös valmistumista.

On tärkeää, että suurin ”asiakasryhmämme” eli opiskelijat tulevat kuulluiksi. Opiskelijapalautteita kerätään ja ne johtavat myös toimenpiteisiin. Opiskelijapalautteet huomioidaan paitsi opintojaksojen suunnittelussa, myös AMK:n muiden toimintojen osalta.

 

 

Teen työtä niin, että voin olla ylpeä siitä. Useimmiten se johtaa siihen, että myös työyhteisö sekä asiakas ovat tyytyväisiä.

Kollektiivisuus näkyy siinä, että opettaja ja opiskelija eivät ole ”eri puolilla”, vaan pelaavat samassa joukkueessa; molemmilla on oma tärkeä roolinsa opiskelussa ja oppimisessa. Opintojen alusta asti on tärkeää rakentaa ammatti-identiteettiä ja ammattiylpeyttä. Opetan tulevaa kollegaa ja kerron, mitä kollegalta odotetaan. On tärkeää tehdä työtä niin, että voi olla ylpeä siitä. Useimmiten se johtaa siihen, että myös työyhteisö sekä asiakas ovat tyytyväisiä.

Työelämän edustajia on ollut mukana myös simulaatioissa, ja kokemusasiantuntijoita käytetään opetuksessa.

Mukana on vahvasti myös työelämä. Työelämäyhteistyö on lisääntynyt monella tavalla. Esimerkiksi terveysalalla tiimeissä on myös työelämäedustajia, ja heidän asiantuntemustaan voidaan hyödyntää opintojaksojen suunnittelussa. Työelämän edustajia on ollut mukana myös simulaatioissa, ja kokemusasiantuntijoita käytetään opetuksessa yhä enemmän.

Opettaja vastaa vähän, kyselee sitäkin enemmän

Nykyään opiskelu vaatii paljon muutakin kuin hyviä pakaralihaksia. Opiskelija on aktiivinen ja osallistuva, ja vastuussa omassa oppimisestaan. Teoriapohja tulee ottaa haltuun, ja vastaukset löytyvät yhä harvemmin perinteisistä kirjoista, jotka ovat jossain määrin vanhentuneita jo julkaisuvaiheessa. Tieto muuttuu nopeassa tahdissa ja sitä on paljon tarjolla.

Opintoja tehdään paljon myös verkossa. On tärkeää, että opiskelija osaa etsiä näyttöön perustuvaa tietoa ja priorisoida sekä aikatauluttaa esimerkiksi mitä tekee ja lukee. Opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että joutuu myös kahlaamaan paljon materiaalia ja nettisivustoja läpi. Opettaja tekee samat verkkokurssit ennen opiskelijoita, jotta tietää, ovatko ne pedagogisesti ja sisällöllisesti hyviä ja tarkoituksenmukaisia. Verkkokursseja laaditaan myös itse.

Opiskelijan pitää oppia siirtämään teoriaa käytäntöön, jolloin varsinainen syväoppiminen tapahtuu.

Nykyisin opettaja vastaa vähän, mutta kyselee sitäkin enemmän. Opiskelijat vastaavat, kun ovat ensin selvittäneet asioita. Mikäli on lisäkysymyksiä tai epäselvyyksiä, opettaja vastaa tai ainakin auttaa vastausten löytämisessä.

Opiskelijan pitää oppia siirtämään myös teoriaa käytäntöön, jolloin varsinainen syväoppiminen tapahtuu. Oppimisen apuna käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, kuten työpajoja, luokkaharjoittelua ja simulaatioita. Opettajan tulee siis olla pedagogisesti taitava ja perillä monista erilaisista menetelmistä.

Yhä enemmän opiskelijat opettavat myös toisiaan, esimerkiksi ylemmät vuosiluokat opettavat alempia. Asian sisäistää yleensä hyvin, kun sen opettaa toisille. Opettaja kuitenkin ohjaa tätäkin työskentelyä. Ylipäätään omaa toimintaa pitää koko ajan reflektoida ja tarkastella kriittisesti. Pitää oppia antamaan ja vastaanottamaan myös rakentavaa palautetta. Tämä koskee sekä opettajia että opiskelijoita.

Opettajalta työ vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja organisointikykyä, kun opetusta tapahtuu monilla eri ”areenoilla” ja menetelmillä. Se vaatii myös epävarmuuden sietokykyä, kun ei aina tiedä tunnin alussa, mihin suuntaan asia lähtee etenemään. Esimerkiksi etukäteissuunnittelusta huolimatta simulaatio saattaa edetä odottamattomalla tavalla. Opittava asia käsitelläänkin ehkä hiukan eri tavalla ja eri näkökulmista, mitä ensin itse ajatteli. Vaatii asiantuntemusta, että voi tunneilla mennä ryhmän ”flown” mukaan.

Opettajan näkökulmasta vaikeimpia opiskelijoita ovat ne maan hiljaiset eli passiiviset opiskelijat. Miten aktivoida, innostaa ja motivoida heidätkin?

Uusien asioiden tuominen työhön on innovaatiopedagogiikkaa parhaimmillaan

Opettajajohtoisesta opettamisesta on siirrytty enemmän valmentavaan ja ohjaavaan työskentelyyn.
Digiopetus on täällä, joten kynää tarvitaan yhä harvemmin, mutta läppäriä ja puhelinta sekä erilaisia sovelluksia päivittäin. Kommunikaation välineet ovat parantuneet, mutta jossain määrin ne lisäävät myös kuormitusta.

Uudistumista ja uuden oppimista vaaditaan yhä nopeammalla vauhdilla. Uudistumisessa onnistuminen ja uusien asioiden tuominen omaan työhön on mielestäni innovaatiopedagogiikkaa parhaimmillaan.

Opettajan työstä iso osa on näkymätöntä, koska suurin osa työstä tehdään esimerkiksi ennen lähitunteja. Työssä vaaditaan monipuolista osaamista ja oman alan asiantuntijuutta. Säästöjen purressa täydennyskoulutukseen pääsee vähemmän kuin aikaisemmin. Väittäisin, että siitä huolimatta opettajat kuitenkin seuraavat melko hyvin oman alansa ”uusia tuulia” ja trendejä.

Koska opetus koostuu usein monista erilaisista elementeistä ja laajoja kokonaisuuksia pitää saada käsiteltyä, työ on opettanut hyvää organisointikykyä, jotta koko paletti pyörii ja opetettava aines tulee monipuolisesti käsiteltyä.

Opettajalla pitää olla hyvät verkostot työelämään.

Työssä tarvitaan myös kylmiä hermoja ja kovaa paineensietokykyä. Ulkoinen rahoitus on lisääntynyt ja TKI-toiminnan merkitys kasvanut. Opettaja tekee yhä enemmän myös TKI-työtä ja integroi sitä opintojaksoihin. Opettajalla pitää olla hyvät verkostot työelämään ja yhteistyötä pitää tehdä sinnekin suuntaan. Opetukselta toivotaan myös kansainvälisyyttä.

Monta rautaa on tulessa yhtä aikaa; pitää yhä useammin hyväksyä, ettei kaikki ole täydellistä. Resurssit ovat pienet ja työkuormitus melkoinen. Turun AMK:n opetuksen resursointi on valtakunnallisesti vertaillen pieni. Asioita joutuu tekemään kiireellä ja toisinaan on haasteellista, että miten opintojaksojen aikana käsitellään edes olennainen aines. Ajanhallinta on suuri haaste nykypäivän opettajalle. Henkilökohtaisesti ainakin työn ja vapaa-ajan rajaaminen on välillä vaikeaa.

Motivoitunut ja ahkera opettaja on altis uupumiselle. Pitää osata rajata ulkopuolelle sellaiset toimeksiannot ja tehtävät, joiden hoitamiseen ei ole resurssia. Joutuu siis myös kieltäytymään monesta mukavasta asiasta. On kuitenkin hienoa, että opettajalla on melko vapaat kädet työnsä suunnitteluun ja toteutukseen – opetussuunnitelmien rajoissa.

Nautin siitä, että itsekin oppii uutta koko ajan.

Vaikka ajan hermolla oleminen vaatii paljon, nautin kuitenkin siitä, että itsekin oppii uutta koko ajan. Opiskelijoille aina sanon, että hoitajan työssä ei tule valmiiksi koskaan, mutta tämä pätee myös opettajan työhön (ja taitaa olla yleisestikin nykypäivän työelämän trendi). Jotta jaksaa, pitää siis huolehtia itsestään ja tehdä vapaa-ajalla asioita, joista nauttii.

Uudet tilat lähempänä yhteistyökumppaneita

Muutto Ruiskadulta ICT-Cityyn on tuonut myös uutta intoa. Luokkatilat eivät olleet syksyllä aloittaessamme ihan valmiita, mutta ovat nykyaikaisemmat kuin Ruiskadulla. Nyt olemme myös lähempänä kaupungin sykettä sekä monia tärkeitä yhteistyökumppaneita. Itse ikävöin Ruiskadulta korkeintaan parkkipaikkoja.

Viime aikoina AMK:ssa on panostettu myös turvallisuusasioihin. Turvallisuuspoikkeamista on mahdollista tehdä ilmoitus, joka on mielestäni todella hyvä parannus, koska se lisää fyysistä ja henkistä turvallisuutta koko yhteisössä. Pääsääntöisesti opettajan työssä voi kokea olonsa turvalliseksi, mutta joskus on ollut myös hankalia ja uhkaaviakin tilanteita opiskelijoiden kanssa. On tärkeää, että niille on oma kanavansa, eikä opettaja tai opiskelija jää niiden asioiden kanssa yksin.

Omasta näkökulmastani parasta työssäni ovat ihmiset – innokkaat ja tyytyväiset opiskelijat sekä mukava työporukka. Vuoden opettajuus oli itselleni todella iso juttu. Todiste siitä, että päivittäinen puurtaminen voikin olla ”Excellence in Action”. Tämä on ehdottomasti opettajan urani kohokohta. Suurkiitos siis kaikille äänestäneille. Yritän jatkossakin vaalia itsessäni tämän kaltaista excellenceä.

 

Lisätietoja: 

Hae opiskelemaan kätilöksi

Kätilöopiskelijat järjestävät perhevalmennuksia

Oivaltavaa harjoittelua moniammatillisessa ryhmässä

Kätilökoulutus 200 vuotta: Suomi maailman kärkeä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä

Innovaatiopedagogiikka – mitä se tarkoittaa?

Keskustele innovaatiopedagogiikasta Talk Innopeda-lehdessä:

Innopeda – tavoitteena laadukkaampi oppiminen

Kuvat: Antti Ala-Könni

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php