Siirry sisältöön Siiry hakuun

Luontoliikunnasta apua sosiaalisen eristyksen keskellä

COVID-19-pandemia on kaventanut monen suomalaisen arjen kotiin ja sen läheisyyteen. Tähän sosiaalisen eristäytymisen ja COVID-epidemian aiheuttamaan stressiin moni on jo löytänyt lääkkeeksi luontoliikunnan, eikä suotta, sillä luonnolla on todettu olevan monia stressiä lievittäviä vaikutuksia.

Aistimme luontoa kaikilla aisteilla. Aistien yhteisvaikutus ja luonnossa vietetty aika elvyttävät meitä sekä parantavat fyysistä terveyttämme. Kaiken lisäksi luontoympäristö lisää sosiaalisen kuuluvuuden tunnetta.

 

Luonto vähentää stressiä

Mitä enemmän koemme stressiä, sitä varmemmin meidän kannattaa hankkiutua luontoon elpymään. Tällöin luonnon vaikutus elpymiseen on suurinta. On tutkittu, että jos luontoympäristössä liikkuu useasti, ihmisen emotionaalinen ja koettu terveys ovat parempia. Rakennetussa liikuntaympäristössä liikkumiskertojen useus selitti vain koetun terveyden paranemisen.

Vain 1520 minuuttia luonnossa oleilua riittää saavuttamaan luonnon rentouttavia vaikutuksia.

Luonto ei vain rentouta vaan se myös parantaa huomiokykyämme, selkeyttää ajatuksiamme ja parantaa muistiamme. Lisäksi luontoympäristö vähentää kielteisiä ajatuksia sekä vähentää masentuneisuutta. Vihreä ympäristö, oli se sitten metsäympäristöä tai asuinalueen viherympäristöä, vähentää merkittävästi niin lasten kuin aikuisten stressituntemuksia.

Luonnon on todettu vaikuttavan myös fysiologisiin toimintoihin, jotka vaikuttavat elimistön stressikokemukseen. Luonnossa liikkuminen alentaa muun muassa verenpainetta ja laskee pulssia.  Lisäksi luontoliikunta ja luonnossa oleilu laskevat sympaattisen hermoston toimintaa ja stressitasoa sekä parantavat unta. Vain 15 – 20 minuuttia luonnossa oleilua riittää saavuttamaan luonnon rentouttavia vaikutuksia.

Puuhun nojaava nainen

 

Luonto vahvistaa sosiaalisia suhteita

Sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana on hyvä muistaa, että luontoympäristö lisää sosiaalisia siteitä ja yhteisöllisyyttä (Sullivan ym. 2004). Australiaan sijoittuneessa tutkimuksessa todettiin, että se, millaiseksi ihminen kokee asuinympäristönsä vihreyden, on yhteydessä psyykkiseen terveyteen. Tämä tulos selittyi tutkimuksessa osittain juuri sosiaalisella yhtenäisyydellä. Tutkimuksella on osoitettu, että lähiympäristön viheralueet vaikuttavan muun muassa ihmisten luottavaisuuteen ja sosiaaliseen osallistumiseen sekä naapureiden tuntemiseen.

Viheralueet kodin läheisyydessä vähentävät yksinäisyyttä sekä koettua sosiaalisen tuen puutetta. Vähemmän yksinäisyyttä kokeneet ihmiset tuntevat itsensä terveemmiksi. Heillä on vähemmän sairausoireita ja altistumista psyykkisille sairauksille.

Pasanen (2019) totesi väitöskirjatutkimuksessaan, että toive olla luonnossa yksin oli yhteydessä matalampaan elpymiseen ja hyvinvointiin. Jotta elvyttävyyden tunne lisääntyisi, tulee luonnossa liikkumisen aikana kiinnittää huomiota omiin tunteisiin ja ajatuksiin, luontoympäristöön sekä toimintaan.

Retkeilijä tähyilee maisemaa.

 

Luonto vaikuttaa aistien kautta

Nautimme luonnosta kaikilla aisteilla. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon näkeminen lisää hyvinvointiamme. Työpaikoilla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että mikäli toimiston ikkunoista on näkymä luontoon, työntekijöillä on alhaisemmat stressitasot, korkeampi työtyytyväisyys ja vähemmän sairauspoissaoloja.

Näköhavainnon kautta nautimme kauniista maisemista ja luonnon tarjoamaista väreistä.  Kauneus muuttaa aivokemiaamme aktivoimalla esimerkiksi opiaattireseptoreja sisältäviä hermoyhteyksiä. Tämä prosessi lisää mielihyvähormonien eli endorfiininen aktiivista toimintaa aivoissa.

Luonnon äänimaailman on todettu alentavan stressiä ja verenpainetta sekä auttavan ihmisiä rentoutumaan. On todettu, että erittäin voimakkaat luonnon äänet lisäävät paikan elvyttävyyden kokemusta. Tällaisia ääniä voivat olla esimerkiksi kosken kuohunta tai kuikan huuto.

Luontoa kannattaa siis aistia kaikilla aisteilla, jotta sen elvyttävyys olisi mahdollisimman hyvää.

Myös hiljaisuus on luonnon ääni. Riittävän kaukana asutuksesta ja liikenteestä oleva luontokohde tarjoaa vielä ainutlaatuista hiljaisuutta, joka toimii melulle vastalääkkeenä. Hiljaisuus vähentää negatiivisia tunteita kuten aggressiivisuutta. Luonnon tarjoama hiljaisuus myös parantaa keskittymistä sekä lisää luovuutta.

Hajuaistimme tunnetaan aisteistamme kaikkein huonoiten. Sen on kuitenkin todettu vaikuttavan kaikkein voimakkaimmin muistiin. Tuoksut liittyvät läheisesti esimerkiksi tunteisiin, rentoutumiseen, parivalintaan ja ihmissuhteisiin. Tunnistamme paljon luonnon tuoksuja, mutta kaikkia hyvinvointiimme vaikuttavia tuoksuja emme voi välttämättä haistaa.

Luonnossa on paljon haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joiden vaikutuksia elimistöön ei vielä täysin tunneta. On kuitenkin todettu, että niillä saattaa olla esimerkiksi verenpainetta alentava vaikutus. Myös esimerkiksi mäntyjen erittämä alfa-pineeni saattaa laskea verenpainetta sekä vaikuttaa stressiin, uupumukseen ja jännitykseen.

Luontoa kannattaa siis aistia kaikilla aisteilla, jotta sen elvyttävyys olisi mahdollisimman hyvää. Seuraavaksi on muutamia harjoitteita, joilla luontoa voi pysähtyä tarkastelemaan ja aistimaan tehokkaammin.

Nainen haistelee kukkia.

 

Kokeile luonnon elvyttävää vaikutusta

Aistien keskittäminen metsässä

Harjoittele tietoisuustaitoja keväisessä metsässä kaikilla aisteilla ja edistä samalla mielenterveyttäsi.

  • Pysähdy metsässä rauhalliseen paikkaan, sulje silmäsi ja vedä syvään henkeä. Keskity siihen, mitä haistat.
  • Pidä silmät vielä kiinni ja keskity siihen, mitä kuulet. Erottele eri äänet toisistaan.
  • Avaa silmäsi ja tutki ympäristöä. Keskity johonkin pieneen yksityiskohtaan, vaikkapa puhkeavaan silmuun, ja tarkastele sitä niin tarkasti kuin pystyt. Keskity väriin ja muotoihi Voit myös tarkastella puunrunkoa, sen kuvioita ja eri värisävyjä.

Tämä harjoitus vie vain hetken, mutta auttaa rauhoittamaan mieltä ja voimaannuttamaan uuteen päivään.

Luonnon väripaletti

Kiinnitä huomiotasi luonnon tarjoamaan värikirjoon keskittymällä erilaisiin väreihin.

  • Ota luontoretkelle mukaan vesivärinapit, väriliitu- tai muu värikynäpakkaus.
  • Etsi luonnosta mahdollisimman monta värisävyä kuin värikynistä tai vesivärinapeista löytyy. Löydätkö kaikki?

Haastetta harjoitteeseen saa, kun ottaa laajemman värivalikoiman sisältämän kynäpakkauksen mukaan.

 

Katso myös Sydämelle hyvää porrasjumppaa -video.

Tutustu hankekumppaneihin: Varsinais-Suomen Sydänpiiri ja Metsähallitus

Lue Ylen artikkeli aiheesta: Luonto tekee hyvää mielelle ja keholle – luonnossa liikkuminen halutaan osaksi sydänsairaiden elämää

Luontoliikuntaa sydämeen ja mieleen -hanke

Hankkeessa kehitetään luontoliikuntaohjelma sydänyhdistyksille. Luontoliikuntaohjelman tavoitteena on lisätä osallistuneiden liikunnallista elämäntapaa ja parantaa sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Luontoliikuntaohjelman vaikutuksia hyvinvointiin sekä elämänlaatuun seurataan kyselytutkimuksella yhdistysten jäseniltä.

Kevään 2020 aikana on jaettu luontoliikuntapasseja sydänyhdistysten jäsenille ja muille Varsinais-Suomessa tai Satakunnan alueella asuville. Luontoliikuntapassi toimii luontoliikuntapäiväkirjana, jonka tavoitteena on innostaa liikkumaan mahdollisimman paljon ulkona. Passiin voi merkitä luonnossa vietettyjä hetkiä vuoden ajalta ja passin palauttaneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Tässä tulostettava versio passista käytettäväksi.

Ota käyttöösi Luontoliikuntapassi

Artikkeli on osa Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmän julkaisuja.

 

Otsikkokuva: Dmitri Bayer

Artikkelikuvat: Suomen Sydänliitto ry / Anna Kara

 

Lähteet

Alvarsson, J.J., Wiens, S. & Nilsson, M.E. Stress Recovery during Exposure to Nature Sound and Environmental Noise. Int. J. Environ. Res. Public Health 2010, 7, 1036-1046.

AstellBurt, T., Feng, X. & Kolt, GS. 2013. Does access to neighbourhood green space promote a healthy duration of sleep? Novel findings from a cross-sectional study of 259 319 Australians BMJ Open 3, 1-6

Barton, J. & Pretty, J. 2010. What is the Best Dose of Nature and Green Exercise for Improving Mental Health? A Multi-Study Analysis. Environmental Science & Technology 44 (10), 3947-3955.

van Den Berg, A. E., Maas, J., Verheij, R. A. & Groenewegen, P. P. 2010. Green space as a buffer between stressful life events and health. Social Science & Medicine, 70(8), pp. 1203-1210.

Laumann, K., Gärling, T & Stormark, KM. 2003. Selective attention and heart rate responses to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology 23:125-134.

Leather, P., Pyrgas, M., Beale, D. & Lawrence, C. 1998. Windows in the workplace. Environment and Behaviour, 30, 739–763

Lee, J, Park, B-J, Tsunetsugu, Y, Kagawa, T & Miyazaki, Y. 2009. Restorative effects of viewing real forest landscapes, based on a comparison with urban landscapes. Scandinavian Journal of Forest Research 24:227-234.

Leyden, K. 2003. Social capital and the built environment: the importance of walkable neighbourhoods. American Journal of Public Health 93(9):1546-1551.

Liu, S. & Ziegelstein, R. 2010. Depression in patients with heart disease: the case fo more trials. Future Cardiol. Vol. 6, No 4, 547-556.

Maas, J., van Dillen, S., Verheij, R. & Groenewegen, P. 2009. Social contacts as a possible mechanism behind the relation between green space and health. Health & Place 15:586-595.

Ohira, T. & Matsui, N. 2001. Phytoncides in forest Atmosphere. Teoksessa Li, Q. (toim.). Forest Medcine. New York: Nova Science Publishers. 25-34.

Park, B.-J., Tsunetsugu, Y., Kasetani T., Kagawa, T. & Miyazaki, Y. 2010. The physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the forest atmosphere of forest bathing): evidence from field experiments in 24 forests across Japan. Environ Health Prev Med 15:18-26

Pasanen, T. 2019. Everyday Physical Activity in Natural Settings and Subjective Well-Being Direct Connections and Psychological Mediators. Väitöskirja. Tampereen Yliopisto.

Pretty, J., Peacock, J., Hine, R., Sellens, M., South, N. & Griffin M. 2007. Green exercise in the UK countryside: Effects on health and psychological well-being, and implications for policy and planning. Journal of Environmental Planning and Management 50: 211-231.  Raatikainen, J. 2018. Luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset ja positiivinen mielenterveys Sydänliiton jäsenten kokemina. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Selhub, E. & Logan, A. 2014. Your Brain on Nature. Toronto: Harper collins Publisher Ltd.

Sugiyama, T., Leslie, E., Giles-Corti, B. & Owen, N. 2008. Associations of neighbourhood greenness with physical and mental health: do walking, social coherence and local social interaction explain the relationships? Journal of Epidemiol Community Health 2008, 62(5):e9

Sullivan, W., Kuo, F. & Depooter, S. 2004. The fruit of urban nature: vital neighborhood spaces. Environ Behav 36:678-700.

Thompson, CW. Roe, J, Aspinall, P, Michell, R, Clow, A & Miller, D. 2012.  More green space is linked to less stress in deprived communities: Evidence from salivary cortisoll patterns. Landsscape and Urban planning 105: 221-229.

Wells, N. M. & Evans, G. W. 2003. Nearby Nature: A Buffer of Life Stress among Rural Children. Environment and Behavior, 35(3), pp. 311-330.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php