Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Maahanmuuttajien terveyttä edistetään monipuolisesti äitiys- ja lastenneuvoloissa

30.04.2020

Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on Suomessa kasvussa. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat kohtaavat yhä useammin maahanmuuttajataustaisia perheitä vastaanotoilla. Heidän tiedontarpeensa ovat moninaisia ja neuvolat ovat tärkeässä roolissa tukemassa perheiden hyvinvointia.

Maahanmuuttajaperheiden määrä äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaina on kasvussa. Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien terveyden edistämiseen liittyvät tarpeet voivat olla erilaisia kantaväestöön nähden.

Erot tulisi huomioida terveyden edistämisessä jo kotouttamistoiminnasta lähtien. Neuvolatoiminnalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa heidät ja tukea heidän hyvinvointiansa, terveitä elämäntapoja sekä kotoutumista.

 

Kulttuurierot aiheuttavat haasteita

Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Suomessa kaikista alaikäisistä lapsista 81 000 lasta eli 7,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia 2016 vuoden lopussa. Alle kouluikäisiä heistä oli 44 prosenttia.

Perheiden tiedontarpeet ovat moninaisia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat kulttuuriin liittyvät haasteet heidän kanssaan.  Haasteet liittyivät usein kieleen, terveyskäyttäytymiseen ja perheen sisäisiin tekijöihin

Lasten vanhemmat kokevat tarvitsevansa tukea ja tietoa arjen vanhemmuuteen, kuten kasvatustehtävissä ja lasten- ja kodinhoidossa. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä vanhemmat kokevat tarvitsevansa apua raskausajasta, synnytyksestä, odottavan äidin terveydestä, imetyksestä, lapsen normaalista kehityksestä ja kasvusta, sekä infektiotaudeista ja niiden hoidosta.

Perhettä kuormittaviksi tekijöiksi on mainittu muun muassa äitien yksinäisyys, taloudellinen tilanne sekä perheenjäsenten roolit perheissä.

Lapsia

 

Maahanmuuttajaperheiden tiedontarpeita selvitettiin ryhmähaastatteluin

Äitiys- ja lastenneuvolan terveysneuvonnan vuosikello maahanmuuttajaperheille -kehittämisprojektissa selvitettiin ryhmähaastatteluin, mihin terveyden edistämisen aihealueisiin maahanmuuttajaperheet tarvitsevat tietoa ja tukea. Äitiys- ja lastenneuvolaan kehitettiin terveyden edistämisen menetelmä heidän tukemisekseen.

Monipuolisen tutkimustuloksen saamiseksi haastateltiin sekä maahanmuuttajia että terveydenhoitajia. Terveydenhoitajien haastattelut toteutettiin kahdessa kaupungissa, Turussa ja Tampereella.

Perhe

 

Maahanmuuttajilla on monenlaisia tiedontarpeita

Haastattelun tuloksista saatiin käsitys niistä aihealueista, mihin maahanmuuttajaperheet toivoisivat lisää tukea ja tietoa äitiys- ja lastenneuvolalta. Tuloksissa oli yhteneväisyyksiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa.

Aiheet, mihin maahanmuuttajaperheet toivoivat tukea ja neuvoa olivat yleisiä äitiys- ja lastenneuvolassa käsiteltäviä aiheita. Terveydenhoitajien haastattelutulokset olivat osittain yhteneväisiä maahanmuuttajahaastattelun tulosten kanssa. He kuitenkin korostivat sitä, että haasteet maahanmuuttajaperheissä ovat usein moninaisia ja ohjaus tulee lähteä ruohonjuuritasolta.

Maahanmuuttajat kokevat äitiys- ja lastenneuvolasta saadun tuen ja neuvot tärkeiksi. Luottamuksellinen suhde terveydenhoitajaan koetaan tärkeänä. Terveydenhoitajat tunnistavat haasteita maahanmuuttajien terveysneuvonnassa ja toivoivat materiaalia ohjauksen tueksi.

 

Äitiys- ja lastenneuvolan ryhmäneuvonnan vuosikello maahanmuuttajaperheille

Tässä kehittämisprojektissa kehitettiin terveysneuvonnan menetelmä äitiys- ja lastenneuvolaan maahanmuuttajaperheiden terveysneuvonnan tueksi. Vuosikello on tehty PowerPoint -ohjelmaan. Se sisältää kuvia ja videoita sekä terveyteen liittyviä materiaaleja eri kielille.

Vuosikellossa on hyödynnetty hankkeessa kehitettyjä materiaaleja sekä muuta olemassa olevaa materiaalia. Lisäksi on kehitetty uutta materiaalia ohjauksen tueksi.  Vuosikelloon valittiin 12 aihetta vuosikellon omaisesti haastattelutulosten perusteella (Kuvio 1).

Vuosikello

 

Vuosikellon käyttö tulevaisuudessa

Jatkossa vuosikello on käytettävissä Turun ja Tampereen äitiys- ja lastenneuvoloissa. Vuosikellon hyödyntäminen terveysneuvonnassa on neuvoloiden vastuulla. Terveydenhoitajat voivat ottaa avuksi vuosikellon ryhmäneuvonnassa tai yksilövastaanotoilla.

Maahanmuuttajien määrä on kasvussa ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat yhä useammin eri kulttuuritaustoista tulevia maahanmuuttajaperheitä vastaanotoilla. Tämän vuoksi myös erilaisia työkaluja ja menetelmiä maahanmuuttajien terveysneuvontaan tarvitaan tulevaisuudessa.

 

MARJAT – Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen terveyden ja hyvinvoinnin keinoin

MARJAT-hankkeessa edistetään maahanmuuttajien kotoutumista terveyden ja hyvinvoinnin keinoin. Hankkeen päätavoite on maahanmuuttajien terveystietouden lisääminen ja palveluohjauksen kehittäminen.

Äitiys- ja lastenneuvolan terveysneuvonnan vuosikello maahanmuuttajaperheille -kehittämisprojekti oli osa MARJAT-hanketta.

 

Lue lisää Heidi Sipilän Äitiys- ja lastenneuvolan terveysneuvonnan vuosikello maahanmuuttajaperheille -opinnäytetyöstä

Tutustu sosiaali- ja terveysalan Master-tutkintoon, terveyden edistäminen -koulutuksessa

Haluatko kuulla YAMK-opiskelijoiden muista kehittämisprojekteista? Osallistu Talk − näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen -webinaariin!

 

Kuvat Pixabay-kuvapankista.

 

Lähteet

Castaneda, A.E., Kuusio, H., Skogberg, N., Tuomisto, K., Kytö, S., Salmivuori, E., Jokela, S,, Mäki-Opas, J., Laatikainen T. & Koponen, P. 2017. Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveyden edistämiseen liittyy erityiskysymyksiä. Duodecim. Vol 133, 993−1001. Viitattu 27.12.2018. https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo13737

Sisäministeriö & työ- ja elinkeinoministeriö. 2015. Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014. Sisäministeriön julkaisu 2/2015. Viitattu 13.11.2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78916/Maahanmuuton%20ja%20kotouttamisen%20suunta%202011%E2%80%932014.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen virallinen tilasto. 2017. Perheet. Vuosikatsaus 2016. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 15.2.2019. http://www.stat.fi/til/perh/2016/02/perh_2016_02_2017-11-24_tie_001_fi.html

Degni, F., Suominen, S. B., Essén, B., Ansari, W. E. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2012. Communication and cultural issues in providing reproductive health care to immigrant women: Health care providers’ experiences in meeting somali women living in Finland. Journal of Immigrant and Minority Health. Vol 14, No. 2, 330−343. Viitattu 27.12.2018. https://search-proquest-com.ezproxy.turkuamk.fi/business/docview/927710594/fulltextPDF/B5F7E566B823488EPQ/1?accountid=14446

Turtiainen, K. & Hiitola, J. 2015. Varhaisen tuen palvelut maahanmuuttajataustaisille perheille – Ammattilaisten ja perheiden kokemuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 68/2015. Viitattu 26.12.2018 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75047/TEMjul_68_2015_web_17112015.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sorvari, M., Kangasniemi, M. & Pietilä, A-M. 2015. Maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden terveyden edistäminen lastenneuvolassa. Tutkiva Hoitotyö. Vol. 13, No 2, 23−30.

Koski, P. 2014. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa. Väitöskirja. Liikuntatieteellinen tiedekunta, terveyskasvatus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 15.2.2019. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42963/978-951-39-5608-0.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Turun ammattikorkeakoulu. MARJAT – Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen terveyden ja hyvinvoinnin keinoin. Terveysneuvontamateriaalia. Viitattu 23.12.2019. http://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/marjat-maahanmuuttajien-kotoutumisen-edistaminen-t/

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *