Siirry sisältöön Siiry hakuun

Mielenterveys- ja päihdetyön opetusta kehitetään Mongoliassa

Pinta-alaltaan valtavassa Mongoliassa asuu vain noin 3 miljoonaa asukasta. Heistä edelleen yli puolet asuu hyvin kaukana kaupungeista ja harjoittaa perinteisiä paimentolaisammatteja.

Mielenterveyshäiriöt, erityisesti päihteiden väärinkäyttö, ovat yksi suurimmista kansanterveyteen liittyvistä ongelmista, tupakointi on hyvin yleistä ja erityisesti miesten elinajanodote on lyhyt.  Mielenterveys- ja päihdehoitotyö on kaiken kaikkiaan hyvin aliresursoitu hoitotyön alue.

Kuvassa joukko ihmisiä.

Juhlallinen vastaanotto yliopistolle, kuvassa hollantilainen kollega Roland van Sande.

 

Psykiatrista hoitoa ei ole kaikille saatavilla

Maassa on vain yksi psykiatrinen sairaala pääkaupunki Ulan Baataarissa, psykiatrista avohoitoa ei käytännössä ole. Psyykkiset sairaudet aiheuttavat stigmatisoitumista, joka johtaa helposti syrjäytymiseen. Suurin osa psykiatrista hoitoa tarvitsevista ei saa minkäänlaista tarvitsemaansa apua.

Mongoliassa mielenterveysongelmat muodostavat raskaan tautitaakan.

Psykiatrisessa sairaalassa hoito-olosuhteet ovat melko hyvät. Osastoilla on puhdasta, rauhallista ja potilaat voivat osallistua aktiviteetteihin, kuten askarteluun ja kuntosaliharjoitteluun.  Lääkkeitä on saatavilla ja potilaisiin suhtaudutaan asiallisesti.

Lääkäreitä on potilasmäärään nähden verraten runsaasti, tosin koulutetun hoitohenkilöstön määrä on vähäinen. Suurin osa hoitajista on kouluttamatonta apuhenkilöstöä.

Kaiken kaikkiaan hoitokulttuuri on hyväntahtoista, potilaista pyritään huolehtimaan hyvin. Samanaikaisesti hoito on hyvin holhoavaa.

Kuvassa kuvataan ihmisiä.

Paikallisen tv:n haastattelussa  oikella projektissa työskentelevät Turun AMK:n Joonas Korhonen ja Arina Kiseleva.

 

Hoitoalan koulutus on opettajakeskeistä

Sairaanhoitajien ammattiprofiili on melko alhainen ja järjestelmä on lääkärivetoinen. Hoitojärjestelmä on autoritäärinen ja hierakkinen, kuten koulutusjärjestelmäkin.

Mongoliassa on yksi psykiatrinen sairaala, jossa hoito-olosuhteet ovat kelvolliset.

Hoitoalan koulutus on perinteistä opettajakeskeistä, jossa lääkärit toimivat luennoitsijoina. Käytännön harjoittelujaksoilla opiskelijat ovat osa työvoimaa. Opetustiloissa opiskelijoilla on työasut päällään, naisopiskelijoiden kutreille on asetettu valkoiset hilkat, ja miehillä on leikkaussalimyssyä muistuttavat päähineet.

Erilaisia havaintovälineitä on käytössä runsaasti, tosin ne ovat melko vanhanaikaisia. Tietokoneita tai verkkopedagogiikkaa ei opetuksessa käytetä.  Mielenterveys- ja päihdetyön opiskelu rajoittuu kuuteentoista luentoon ja 3−4 päivän käytännön harjoitteluun.

Projektiväkeä menossa paikalliseen psykiatriseen sairaalaan. 

 

Mongolialaisille sairaanhoitajille kehitetään jatkokoulutus

Moment-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan sairaanhoitajille jatkokoulutusohjelma, jonka avulla parannetaan mongolialaisten sairaanhoitajien tietotaitoa mielenterveys- ja päihdehoitotyöstä.

Tarkemmat tavoitteet ovat

1) edistää hoitoalan opettajien opetustaitoja mielenterveystyön alueella

2) uudistaa opetustiloja ja -välineitä

3) kohentaa sairaanhoitajien kliinisiä taitoja mielenterveys- ja päihdehoitotyössä

4) nostaa sairaanhoitajien yhteiskunnallista ja ammatillista statusta

5) synnyttää kansainvälisiä ammatillisia yhteyksiä niin opetuksen kuin hoitotyönkin alueella ja

6) vähentää mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa.

Hankkeessa toteutetaan neljään moduuliin jakautuva, mielenterveys- ja päihdehoitotyötä käsittelevä jatkokoulutusohjelma. Ensimmäiseen ohjelmaan valitaan 12 opiskelijaa.

Ohjelmaa kehitetään opiskelijoiden antaman palautteen perusteella. Mongolialaisille partnereille järjestetään tulevaisuudessa opintokäyntejä mielenterveyspalveluihin Suomessa, Hollannissa ja Englannissa.

Projektiväkeä ja psykiatrisen sairaalan henkilökuntaa ryhmäkuvassa.

 

Uuden jatkokoulutuksen työstäminen alkaa

Hankkeen aluksi kartoitettiin siihen osallistuvien korkeakoulujen mielenterveys- ja päihdehoitotyön oppimis- ja toteuttamissuunnitelmia sairaanhoitajakoulutuksen osalta. Suunnitelmista poimittiin sopivammat aiheet ja toteuttamistavat, joita käytettäisiin hankkeessa työstettävässä jatkokoulutusohjelmassa.

Hankkeessa kehitetään mielenterveys- ja päihdehoitotyön jatkokoulutusta sairaanhoitajille.

Jatkokoulutusohjelman sisältö ja käytettävät oppimisalustat suunnitellaan yhdessä kaikkien osallistuvien tahojen kesken. Lisäksi hankkeen aluksi arvioidaan hankkeeseen osallistuvien maiden hoitotyön standardeja ja poimitaan niistä käyttökelpoisimman hankkeeseen.

Keväällä 2020 aloitetaan varsinaisesti uuden jatkokoulutuskokonaisuuden työstäminen.

Kuvassa on mongolialaisia sairaanhoitajaopiskelijoita.

Artikkelin yläkuva: Sairaanhoitajakoulussa kaikki opiskelijat nousivat seisomaan vieraiden tullessa sisälle.

 

Moment-hanke

EU:n Capacity Building -ohjelmasta rahoituksensa saava kehittämishanke kestää 3 vuotta. Siihen osallistuvat seuraavat toimijat: Essex University Englannista, joka myös johtaa hanketta, sekä Turun AMK Suomesta ja Utrecht University of Applied Sciences Alankomaista.

Professori Fiona Nolanin toimii hankkeen johtajana.   Turun AMK:sta hankkeessa työskentelevät yliopettajat Mari Lahti ja Heikki Ellilä sekä lehtori Joonas Korhonen, koulutusvastaava Mari Berglund ja hankesuunnittelija Arina Kiseleva.

Mongolialaiset partnerimme ovat Mongolian kansallinen lääketieteellinen yliopisto, Enerelin lääketieteellinen instituutti sekä Etugen yliopisto. Liitännäispartnereita ovat Mongolian sairaanhoitajaliitto, South London and Maudsley NHS Foundation Trust, London South Bank University ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomesta.

 

Lue lisää MOngolian MEntal health Nurse Training -hankkeesta.

 

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php