Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Hyvä työkyky tukee työllistymistä

30.01.2020

Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tilanne on yksilöllisesti sekä yhteiskunnallisesti katsottuna haastava. Työttömyydellä on vaikutuksia kansantalouden kasvuun ja pitkällä aikavälillä sen on todettu olevan merkittävä eriarvoisuutta aiheuttava tekijä.

Viime vuosien aikana työttömyys on Suomessa kasvanut huolestuttavasti ja sillä on vaikutuksia myös toimeentuloon. Työttömyyden aikana on tärkeää ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä omaa hyvinvointia, jotta työllistyessä terveydelliset resurssit olisivat riittävällä toimintatasolla.

Päämääränä oli kehittää työttömien työnhakijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita asiakasta aktivoiden ja kuunnellen.

Hyvän työkyvyn on todettu lisäävän hyvinvointia sekä tukevan työllistymistä. Sitä pidetään myös tärkeänä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena. Työkyvyn edistämisen edellytyksenä on kerätä tietoa eri väestöryhmien työkykyyn vaikuttavista tekijöistä.

RUORI2 – uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn -hankkeen päämääränä oli kehittää työttömien työnhakijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita asiakasta aktivoiden ja kuunnellen. Tavoitteena oli myös lisätä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien mahdollisuutta osallisuuteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

 

Työllistymismahdollisuuksia ja menetelmiä työttömien tukemiseen etsittiin työpajoissa

Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työelämävalmiuksien tukeminen ja kehittäminen – kehittämisprojekti oli osa RUORI2-hanketta. Siinä etsittiin vastauksia työpajatyöskentelyn avulla asioista, jotka tukevat työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymismahdollisuuksia.

Työpajoihin osallistuneiden henkilöiden rooli ja panos oli merkittävä, sillä osallistumalla niihin on mahdollisuus päästä vaikuttamaan kehittämistyön tuloksiin.

Työpajojen tulosten perusteella myös arvioitiin hankkeessa aiemmin tuotetun materiaalin hyödynnettävyyttä. Kokemusten, kuvausten ja käsitysten avulla saatiin johtolankoja, joiden avulla tulkintoja tehtiin. Tavoitteena oli saada tietoa yksilöllisesti merkityksellisistä asioista.

Kehittämisprojektista iso osa oli työpajatyöskentelyä. Työpajojen toimivuuteen ja onnistumiseen oli valmistauduttava, että päästäisiin onnistuneeseen lopputulokseen. Työpajoihin osallistuneiden henkilöiden rooli ja panos oli merkittävä, sillä osallistumalla niihin on mahdollisuus päästä vaikuttamaan kehittämistyön tuloksiin. Työpajatyöskentely toteutettiin yhdessä työttömien kanssa.

Työpajoihin laadittiin ennalta tutkimuskysymykset, joiden tarkoitus oli saada vastauksia koetusta työttömyydestä, työelämän ulkopuolella olemisesta, sekä työllisyyteen vaikuttavasta tuentarpeesta.

Ennalta laadittuja kysymyksiä oli kaikkiaan neljä, joihin haluttiin saada vastauksia. Kysymykset olivat:

  1. Millä keinoin työttömien terveyttä ja toimintakykyä voidaan jatkossa edistää?
  2. Millä keinoin kimppakaveritoimintaa ja pienryhmätyöskentelyä voidaan ylläpitää jatkossa?
  3. Millä keinoin työelämän ulkopuolella olevat henkilöt voivat edistää terveyttään ja työllistymistään?
  4. Miten tuotettua materiaalia voidaan jatkossa hyödyntää?

 

Työttömät tarvitsevat varhaista tukea

Tuloksissa vastaukset jaoteltiin karkeasti kahteen ryhmään: 1.Terveyden ja toimintakyvyn omaehtoisuus sekä hyvinvoinnin omaehtoinen edistäminen ja tukeminen. 2. Hankkeen aikana aiemmin toteutetut työskentelytavat sekä RUORI2-hankkeessa tuotetun materiaalin ja toiminnan hyödyntäminen jatkossa.

Työttömille suunnatuilla terveyttä edistävillä toimenpiteillä on pitkällä aikavälillä osoitettu olevan vaikutuksia työmarkkinavalmiuksiin, työllistymiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Taulukko 1. Työpajojen analyysiesimerkki

Kuvassa on taulukko teksteineen.

Tuloksissa ilmeni selkeästi kolme kategoriaa; osallisuus, ryhmätyöskentely sekä tiedottaminen.

Työpajatyöskentelyssä pyrittiin saamaan arviota seuraavista hankkeen osioista; terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin omaehtoinen edistäminen sekä hankkeen aikana toteutetut työskentelytavat ja tuotetun materiaalin hyödyntäminen jatkossa.

Varhainen tuki on keskeinen tekijä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Se edellyttää useiden eri hallinnonalojen välistä tiivistä yhteistyötä ja oikein kohdennettuja resursseja.

Yksilöllinen vertaistuki ja kaveritoiminta kohottavat sosiaalisuutta. Työpajoista saadut tulokset tukivat aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä osoittivat, että RUORI2-hanke on ollut tärkeä ja tarpeellinen. Työttömille suunnatuilla terveyttä edistävillä toimenpiteillä on pitkällä aikavälillä osoitettu olevan vaikutuksia työmarkkinavalmiuksiin, työllistymiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Työelämän ulkopuolella olevat ovat syrjäytyneitä ja heiltä puuttuvat sosiaaliset suhteet. Mieliala ja itsetunto ovat alentuneet ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntynyt. Useasti tämä selittyy sosiaalisen tukiverkoston sekä työyhteisön puuttumisella. Tuloksissa ilmeni myös, että sosiaalinen media voi osaltaan olla vaikuttamassa negatiivisen ilmapiirin luomiseen työttömiä kohtaan yhteiskunnassa.

Onnistuneella puuttumisella on positiivisia vaikutuksia myös pitkäaikaistyöttömyyteen.

Selvää on, että työttömät tarvitsevat tukea ja kannustusta muita enemmän. Varhainen tuki on keskeinen tekijä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Se edellyttää useiden eri hallinnonalojen välistä tiivistä yhteistyötä ja oikein kohdennettuja resursseja. Onnistuneella puuttumisella on positiivisia vaikutuksia myös pitkäaikaistyöttömyyteen.

Tuotettu materiaali ei ole tavoittanut kaikkia, johon vaikuttaa osaamattomuus käyttää digitaalisia palveluja. Laitteiden ja käytön kalliit hankinta- ja maksukustannukset olivat syynä kodin digitekniikan puutteeseen.

 

Toimintaa tulisi kehittää työttömien tarpeesta

Työttömien yhdistyksissä järjestetään monipuolista toimintaa, joka tukee hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Toiminnan säännöllinen päivittäminen ja kehittäminen olisi hyödyllistä laadukkaan toiminnan takaamiseksi jatkossakin.

Osallistujien motivaatio, koulutustaso, ikä, sukupuoli ja yksilöllisyys tulisi huomioida ryhmää muodostettaessa ja sen toiminnassa.

Toimintaa kehitettäessä on olennaista löytää kehittämiskohde, joka perustuu asiakkaitten tarpeeseen. Tarvelähtöinen toiminta takaa hyvät ja toimivat palvelut, jossa informaatio kulkee hyvin ja asiakas saa parhaan mahdollisen hyödyn.

Heterogeeniset ryhmät ovat haaste sekä osallistujille että ryhmänohjaajille. Osallistujien motivaatio, koulutustaso, ikä, sukupuoli ja yksilöllisyys tulisi huomioida ryhmää muodostettaessa ja sen toiminnassa. Ryhmät voisivat hyödyntää aiemmin RUORI2-hankkeessa tuotettuja videomateriaaleja ja kuvakortteja.

Osa asiakkaista hyötyy yksilöllisemmästä tuesta, jota on tarjolla vertaisvalmentaja- ja kimppakaveritoiminnan avulla. Tähän toimintaan tulisi saatujen tulosten perusteella kohdentaa riittävästi resursseja jatkossakin.

Tiedottaminen tukee päämäärien saavuttamista

Myönteinen julkisuus vaikeastakin asiasta herättää ihmisissä empatiaa. Positiivinen hyvinvointi syntyy ihmisen arjessa jo pienistä asioista.

Yleisen mielipiteen muodostumisessa on medialla iso merkitys

RUORI2 – uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn -hankkeessa on näkyvyyteen panostettu ja kesäkuussa on julkaistu Kartta kohti hyvää oloa ja kaveruutta -käsikirja, joka on verkkojulkaisuna kaikkien nähtävillä ja saatavilla.  Toimiminen yhteisen, hyvän asian puolesta yhdistää yhdistyksissä toimivia henkilöitä ja tiedottaminen tukee toiminnan päämäärien saavuttamisessa.

Yleisen mielipiteen muodostumisessa on medialla iso merkitys. Positiivisen, näkyvän julkisuuden tuottaminen, sekä tiedottaminen aiemmin hankkeessa tuotetusta materiaalista on yksi keskeisimmistä asioista, joihin tulisi jatkossa kiinnittää erityishuomiota.

 

Tutustu sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintoon, syventävänä terveyden edistäminen.

Lue lisää RUORI2-hankkeesta.

 

Hanke on ESR rahoitteinen. Yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat Salon alueen Työttömät ry, Turun Seudun TST ry sekä Varissuon Työ ja Toiminta VT ry.

 

Lähteet

Gould, R., Ilmarinen, J., Järvisalo, J. & Koskinen, S. 2006. (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. Helsinki. Viitattu 2.6.2019 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78368/tyokyvyn_ulottuvuudet_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hankehakemus 2016. RUORI2 – uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn. ESR- hankehakemus 2016 -2019.

Jalonen, A. 2019. Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työelämävalmiuksien tukeminen ja kehittäminen. Turun ammattikorkeakoulu. Terveys ja Hyvinvointi. Master School. YAMK-opinnäytetyö.

Lappalainen, K. 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen, painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Viitattu 16.6.2019 http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2452-0/urn_isbn_978-952-61-2452-0.pdf

Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. 4. uudistettu painos. Jyväskylä. PS-kustannus.

 

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.