18.06.2020

Nuorisotyöttömyys on Suomessa valitettavan yleinen ongelma, joka vaikuttaa väistämättä ihmisen terveydentilaan ja tulevaisuuteen. Se saattaa vaikeuttaa työllistymistä vanhemmalla iällä, joten ongelman ennaltaehkäisy on hyvin tärkeää. Työttömyydestä johtuvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset terveysvaikutukset ovat riskitekijöitä myös pitkäaikaistyöttömyydelle. Kehittämistyössä selvitettiin, millaisia terveysvaikutuksia työttömyydellä on nuoriin, heidän terveyteensä ja vointiinsa. Kehittämistyö tehtiin VOIMA-hankkeelle.

Salon kaupungin hyvinvointikertomuksesta selviää, että työttömien terveys on muita huonompi ja heitä on vaikea saada terveyspalvelujen piiriin. Salolaisilla nuorilla on myös muihin nuoriin verrattuna enemmän masennusoireita. Lisäksi he kokevat, etteivät ole päässeet hoitoon riittävän ajoissa. Hyvinvointikertomuksesta käy ilmi, että Salossa nuorisotyöttömyys on kasvanut vertailukuntia enemmän.

 

Tulevaisuudessa on kehitettävä ennaltaehkäiseviä palveluja, varhaista tukea ja terveyspalveluja

Ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tarjottu tuki vähentävät inhimillistä kärsimystä ja tulevat halvemmiksi kuin raskas hoito ja kärjistyneiden ongelmien ratkaisu. Työttömyyttä ja nuorten epävarmuutta työpaikasta voidaan ehkäistä esimerkiksi työkokeilujen avulla. Työllistämiskokeilujen on todettu kaventaneen hyvinvointieroja nuorten työttömien ja työssä käyvien välillä.

Nuorille työttömille tarvitaan kohdennettuja palveluja ja toimia.

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen on konkreettinen toimenpide terveyserojen kaventamisessa. Uusi terveydenhuoltolaki painottaa kunnan roolia työttömien ja muiden työterveyshuollon ulkopuolella olevien henkilöiden terveystarkastusten ja -palvelujen järjestämisessä.

Kaikille tarjolla olevat palvelut eivät välttämättä riitä, vaan tarvitaan myös kohdennettuja palveluja ja toimia juuri nuorille työttömille. Palvelujärjestelmässä tulee huomioida myös nuorten taloudellinen tilanne.

 

Nuorten työttömyyteen vaikuttavat koulutus, työllisyystilanne ja perheen tulotaso

Lokakuussa 2018 koko Suomen työllisyysaste oli 71,5 %, miesten 72 %, naisten 71 % ja nuorten 14,7 %. Työttömän nuoren iän määritelmä vaihtelee eri hallinnollisissa ja lainsäädännöllisissä teksteissä hyvin eri tavalla. Esimerkiksi työttömyystilastoissa nuorina pidetään alle 25-vuotiaita. 15–24-vuotiaista nuorista oli vuonna 2017 ilman työtä, koulutusta tai asevelvollisuuden suorittamista 9 prosenttia kyseisestä ikäluokasta.

Kyseisiä nuoria kutsutaan NEET-nuoriksi (not in education, employment or training). NEET-nuorten määrä vaihtelee vuosittain, mikä selittyy työmarkkinoiden ja suhdanteiden muutoksilla. Määrä kertoo kuitenkin myös nuorten syrjäytymisestä, koska asia on yhteydessä jatkokoulutuksen puutteeseen sekä nuorten sosiaaliseen ja psyykkiseen terveydentilaan.

Sekä naisilla että miehillä työttömyyden uhkaan vaikuttavat vanhempien perusasteen koulutus, työllisyystilanne ja perheen tulotaso.

Koulutus on merkittävä tekijä nuorten työttömyyttä tarkasteltaessa. Matala koulutustaso vaikuttaa sekä työttömyyteen että pitkittyneeseen työttömyyteen. Myös lapsuuden ympäristötekijöillä on merkitystä nuoren myöhempään työllisyystilanteeseen. Sekä naisilla että miehillä työttömyyden uhkaan vaikuttavat vanhempien perusasteen koulutus, työllisyystilanne ja perheen tulotaso.

Nuoren asuinpaikka on myös keskeisesti yhteydessä nuoren työllistymiseen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat nuoret ovat suuremmassa riskissä jäädä työttömiksi.

Työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuksen valossa ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kaikissa ikäryhmissä suurempi kuin suomalaistaustaisten, vaikka työnhaku olisikin aktiivista. Yleisesti ottaen ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on eri lähteiden mukaan noin 2–3 -kertainen Suomen kansalaisiin verrattuna.

 

Työttömyyden terveysvaikutukset voivat olla kahdensuuntaisia

Työttömyyden ja terveyden väliseen yhteyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten työttömän ikä, sukupuoli, taloudelliset vaikeudet, terveyskäyttäytyminen, työttömyyden kesto ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Nuorilla 20–29-vuotiailla työttömien ja työllisten välinen ero heikentyneessä työkyvyssä on pienin muihin ikäluokkiin verrattuna.

Työttömyyden ja terveyden välinen suhde ei ole suoraviivainen. Vaikutusyhteydet voivat olla kahdensuuntaisia ja kulkea erilaisten välittävien tekijöiden kautta. Tällöin puhutaan terveysvalikoitumisesta eli heikko terveys voi altistaa työttömyydelle. On olemassa näyttöä, että sairaat jäävät terveitä helpommin työttömiksi ja työllistyvät huonommin.

Työttömyydestä ja sen myötä heikkenevästä terveydestä ja työkyvystä näyttäisi tulevan helposti itseään vahvistava kierre.

Työttömät voivat sekä psyykkisesti että fyysisesti heikommin kuin työssä olevat. Työttömät käyttävät enemmän yleisiä terveyspalveluja. Koska heidän sairastuvuutensa on suurempaa ja siten tarve palveluihin on myös runsaampaa, vaikuttaa siltä, etteivät he kuitenkaan saa riittävästi palveluja. Huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä pidempään työttömyyden kestoon.

Työttömyydestä ja sen myötä heikkenevästä terveydestä ja työkyvystä näyttäisi tulevan helposti itseään vahvistava kierre. Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää työttömyyden terveysvaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot.

Työttömyyden terveysvaikutusten pahentavia tekijöitä ovat toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, työttömän korkea ikä, työttömyydestä aiheutuva häpeä, työttömyyden aiheuttamat taloudelliset vaikeudet, työttömän alkoholin käyttö sekä mielenterveysongelmat.

Vaikutusten voidaan myös ajatella periytyvän sukupolvelta toiselle. Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet vaikuttavat aikuisuuteen asti terveyden, hyvinvoinnin, koulutuksen, ammatin ja tulojen kautta.

 

Nuorisotyöttömyys vaikuttaa fyysiseen terveyteen

Työttömyyden ja terveysongelmien välinen yhteys on kiistaton. Työttömät ovat useissa tutkimuksissa arvioineet fyysisen terveytensä työtä käyviä huonommaksi ja he ilmoittavat useammin pitkäaikaissairauksista.

Pitkäaikaisseurantatutkimuksissa työttömillä on todettu muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä hengityselinsairauksien lisääntynyttä sairastuneisuutta. Myös aivohalvausriski on kasvanut.

Vakavimmillaan työttömyys näyttäytyy suurina kuolleisuuseroina työttömien ja työssä käyvien välillä. Tällöin puhutaan terveyskuilusta työssä käyvän ja työttömän työvoiman välillä. 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinaika on 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työssä käyvien.

Työttömyyden on havaittu lisäävän liikunnan polarisaatiota nuorten keskuudessa.

Työttömyys näyttää liittyvän myös suun terveyteen negatiivisesti. Työttömät esimerkiksi harjaavat hampaitaan työssä käyviä harvemmin, käyvät hammaslääkärissä epäsäännöllisemmin ja käyttävät vähemmät ksylitolia.

Työttömyyteen liittyy usein päivittäinen tupakointi ja alkoholin toistuva käyttö, jotka voivat huonontaa suun terveyttä. Huonosti hoidetut hampaat voivat olla este työllistymiselle.

Työttömyyden on havaittu lisäävän liikunnan polarisaatiota nuorten keskuudessa. Vähän liikkuvat nuoret ovat työttömäksi jäätyään vähentäneet liikuntaa entisestään. Aktiivisesti liikkuvat ovat työttömyyden aikana lisänneet liikunnan määrää.

Työttömäksi jääminen on johtanut myös liikuntaharrastuksen siirtymiseen kuntosaliharjoittelusta lenkkipolulle liian kalliiden kuntosalimaksujen ja passivoituneen mielialan vuoksi. Nuoret, työttömät miehet kävelevät ja pyöräilevät paljon. Kuitenkin heidän ruokavalionsa on usein hyvin niukka, yksipuolinen ja koostuu hyvin tavallisista kotiruuista.

Nuorisotyöttömyyden on todettu aiheuttavan miehillä somaattisia oireita, kuten päänsärkyä ja vatsakipua. Naisilla samanlaista oireilua ei ole todettu. Somaattisia oireita tutkittaessa on kuitenkin välillä vaikea päätellä, ovatko oireet nimenomaan somaattisia vai psyykkisiä.

 

Työttömyys altistaa mielenterveysongelmille

Työttömyyttä pidetään hyvin stressaavana elämäntapahtumana. Stressitekijänä se on heti seuraavana puolison tai läheisen perheenjäsenen kuoleman ja perheen hajoamiseen liittyvien elämänmuutosten jälkeen.

Työttömyys heikentää psyykkistä terveyttä ja on yhteydessä mielenterveysongelmiin. Työttömyys lisää stressiä myös siten, että se vaikuttaa heikentävästi taloudelliseen tilanteeseen ja voi aiheuttaa köyhyyttä.

Pitkittyessään työttömyys voi lisätä työttömän sairastavuutta ja heikentää hänen hyvinvointiaan.

Työn jatkumisen epävarmuus on tekijä, joka voi heikentää työttömän vointia: epävarmuuden on todettu lisäävän stressiä ja heikentävän psyykkistä vointia. Nämä tekijät näkyvät erityisesti nuorten ja miespuolisten työttömien kohdalla.

Työttömillä miehillä koettu terveys ja onnellisuuden tunne vaikuttavat olevan työssä käyviin miehiin verrattuna huonommalla tasolla. Naisilla ei ole todettu vastaavanlaista yhteyttä.

Nuorten työttömyyden on todettu altistavan mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja hermostuneisuutta. Pitkittyessään työttömyys voi lisätä työttömän sairastavuutta ja heikentää hänen hyvinvointiaan. Tähän voi liittyä lisäksi sosiaalisten suhteiden katkeamista, itsetunnon laskua sekä fyysisen ja psyykkisen terveydentilan ja työkyvyn heikkenemistä.

 

Nuorisotyöttömyys vaikuttaa sosiaaliseen terveyteen negatiivisesti

Nuorten työttömyys on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma. Työttömyyskokemuksilla voi olla nuoren tulevaa työuraa ajatellen kauaskantoisia seurauksia.

Sosiaaliseen terveyteen työttömyys aiheuttaa negatiivisia seurauksia. Yksilö tippuu tällöin sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle, työpaikan suhteet katkeavat ja arkea on vaikea rakentaa ilman aikatauluja ja tekemistä.

Ihmisen identiteetti määräytyy pitkälti työn mukaan. Sosiaaliset suhteet, terveys ja hyvinvointi kärsivät usein työttömyydestä. Työttömyys laskee myös toimeentuloa ja voi pitkittyessään aiheuttaa köyhyyttä.

Mitä enemmän nuorella on työttömyysjaksoja, ja mitä pidempiä ne ovat kestoltaan, voi työttömyys vaikuttaa vielä keski-ikäisenäkin palkkatasoon. Nuorisotyöttömyys altistaa myös myöhemmille työttömyysjaksoille.

Pelkona nuorten työttömien kohdalla on, että työttömyys saa aikaan “lumipalloefektin”, jolloin vakavat ongelmat kasaantuvat ja nuoret syrjäytyvät omasta ja yhteiskunnan elämästä.

Terveyskäyttäytymisen ja työttömyyden välinen yhteys on monimutkainen. Työttömyysaikana nuorilla esiintyy yksinäisyyttä, sosiaalista eristäytyneisyyttä ja tylsyyttä, jotka voivat motivoida päihteiden käyttöön. Eniten on näyttöä alkoholin kulutuksesta. Vakavat alkoholiongelmat näyttävät johtavan lisääntyneeseen työttömyysriskiin, ja työttömyyden on todettu olevan riskitekijä alkoholin väärinkäytölle.

Vuonna 2014 kolmasosa työttömistä oli kokeillut kannabista. Samalla he olivat suurin kannabista käyttävä ryhmä ennen nuoria opiskelijoita. Eurooppalaisten nuorten kohdalla työttömyysasteen ja kannabiksen käytöllä on todettu selvä yhteys.

Työttömyyden ajatellaan muuttavan nuoren käytöstä ja aiheuttavan niin sanotusti “moraalista rappeumaa”, mikä taas altistaa entisestään työttömyydelle. Työttömistä nuorista on käytetty jopa ilmaisua “kadotettu sukupolvi”, joka ei koskaan opi tekemään töitä. Pelkona nuorten työttömien kohdalla on, että työttömyys saa aikaan “lumipalloefektin”, jolloin vakavat ongelmat kasaantuvat ja nuoret syrjäytyvät omasta ja yhteiskunnan elämästä.

 

Pitkittynyt ja toistuva työttömyys vaikuttaa nuorten terveyteen ja hyvinvointiin

Työttömyydellä on monenlaisia vaikutuksia nuoren elämään. Vaikutuksia voidaan tarkastella sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisen terveyden kautta.

Jotta huono-osaisuuden kierre saataisiin katkaistua, on ennaltaehkäisyllä ja tarvittavilla tukitoimilla suuri merkitys.

Nuorten huono terveys ja mahdolliset mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Välillä on kuitenkin haasteellista todeta, onko terveysvaikutus työttömyydestä johtuvaa vai työttömyyden aiheuttaja.

Nuoret miehet vaikuttaisivat olevan nuoria naisia herkempiä työttömyyden vaikutuksille. Erityisesti pitkittynyt työttömyys ja työttömyyden toistuvuus vaikuttavat haitallisesti sekä nuorten terveyteen että hyvinvointiin. Työttömät nuoret voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä käyvät nuoret.

Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa nuoren on integroitua työmarkkinoille tai hakeutua uudelleenkoulutukseen. Jotta huono-osaisuuden kierre saataisiin katkaistua, on ennaltaehkäisyllä ja tarvittavilla tukitoimilla suuri merkitys.

 

Artikkeli on terveydenhoitajakoulutuksen kehittämistehtävä. Tutustu terveydenhoitajakoulutukseen.

Kuvat: Noora Pasuri

 

 

 

 

Lähteet

Alasalmi, J.; Alimov, N.; Ansala, L.; Busk, H.; Huhtala, V-V.; Kekäläinen, A.; Keskinen, P.; Ruuskanen, O-P. & Vuori, L. 2019. Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2019. Viitattu 4.6.2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161296/16-2019-Tyottomyyden%20laajat%20kustannukset%20yhteiskunnalle.pdf?sequence=1&isAllowed=y .

AL-Sudani, Foyad Younis Hussien. 2017 Employment status and its contribution in oral health-related behaviors and oral health. Dissertations in Health Science. Publications of The University of Eastern Finland. Viitattu 22.10.2019 http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2586-/urn_isbn_978-952-61-2586-2.pdf .

Ayllon, S. & Ferreira-Batista N. 2018. Unemployment, drugs and attitudes among European youth. Viitattu 22.6.2019 https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0167629616302983?via%3Dihub .

Brydsten, A.; Hammarström, A.; Strandh, M. & Johansson, K. 2015. Youth unemployment and functional somatic symptoms in adulthood: results from the Northern Swedish cohort. Viitattu 22.6.2019. https://academic.oup.com/eurpub/article/25/5/796/2398947 .

Heponiemi, T.; Wahlström, M.; Elovainio, M.; Sinervo, T.; Aalto, A-M. & Keskimäki, I. 2008. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14/2008. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Huhta, H. 2015. “Pitää pään kasassa työttömyysaikana”. Liikunta työttömien nuorten arjessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.

 

Hult, M. 2014. Työttömien terveys ja hyvinvointi. Pro gradututkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 22.10.2019 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140849/urn_nbn_fi_uef-20140849.pdf .

Hämäläinen, U. & Tuomala, J. 2013. Faktaa nuorisotyöttömyydestä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Viitattu 9.6.2019 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148916/vatt_policybrief_22013.pdf/vatt_policybrief_22013.pdf .

Karjalainen, K.; Savonen, J. & Hakkarainen, P. 2016. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet. Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2014. Raportti 2/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kauppinen, TM.; Saikku, P. & Kokko, R-L. 2010. Työttömyys ja huono-osaisuuden kasaantuminen. Teoksessa Vaarama, M.; Moisio, M. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino.

Kestilä L. & Karvonen S. (toim.) 2019. Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kokko, R-L.; Nenonen, T.; Martelin, T. & Koskinen, S.(toim.) 2013. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutuksen arviointitutkimus 2009-2013. Hankkeen loppuraportti. Raportti 18/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.10.2019 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-980-0 .

Kontula, O. 2019. 2020-luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Helsinki: Väestöliitto ry.

Lahden kaupungin suun terveydenhuolto 2014. Koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien suuopas. 2.painos.

Lahden kaupunki 2017. Hyvinvointikertomus 2013-2016. Viitattu 21.10.2019 https://www.lahti.fi/PaatoksentekoSite/strategia-ja-talousSite/Documents/Hyvinvointikertomus_Lahden_kaupunki.pdf .

Lainesalo, A. 2016. Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradututkielma. Terveystieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto. Viitattu 9.6.2019 http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100501/GRADU-1484929177.pdf?sequence=1&isAllowed=y .

Lappalainen, K. 2019. Kaikki työikäiset tarvitsevat tasa-arvoiset terveyspalvelut. Työterveyslaitos. Viitattu 15.11.2019 https://www.ttl.fi/blogi/kaikki-tyoikaiset-tarvitsevat-tasa-arvoiset-terveyspalvelut/ .

Larja, L. 2013. Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen perusteella. Tilastokeskus. Viitattu 9.6.2019 https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_002.html?s=0#7 .

Michelsen, T.; Reijula, K.; Ala-Mursula, L.; Räsänen, K. & Uitti J. (toim.) 2018. Työelämän perustietoa. Helsinki: Duodecim.

Minelli, L.; Pigini, C.; Chiavarini, M. & Bartolucci, F. 2014 Employment status and Perceived Health Condition; Longnitudinal Data from Italy. BMC Public Health 2014, Sep 12; 14:946. Viitattu 7.7.2019 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4177701/ .

Palola, E.; Hannikainen-Ingman, K. & Karjalainen, V. 2012. Nuoret koulutuspudokkaat sosiaalityön asiakkaina. Tapaustutkimus Helsingistä. Raportti 29/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Roivainen, I.; Heinonen, J. & Ylinen, S. 2011. Köyhä byrokratian rattaissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut nro 64. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Rotko, T.; Aho, T.; Mustonen, N. & Linnanmäki, E. 2011. Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa 2007-2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 8/2011.

Salon kaupunki 2017. Salon hyvinvointikertomus vuosilta 2013-2016. Suunnitelma vuosille 2017-2020. Viitattu 21.10.2019 https://www.salo.fi/attachements/2017-05-31T13-03-35495.pdf .

Sipilä, N.; Kestilä, L. & Martikainen, P. 2011. Koulutuksen yhteys nuorten työttömyyteen: Mihin peruskoulututkinto riittää 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011): 2. Viitattu 25.5.2019 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100556/sipila.pdf?sequence=1 .

Talala, K.; Härkänen, T.; Martelin, T.; Karvonen, S.; Mäki-Opas, T.; Manderbacka, K.; Suvisaari, J.; Sainio, P.; Rissanen, H.; Ruokolainen, O.; Heloma, A. & Koskinen, S. 2014 Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Suomen lääkärilehti 36/2014.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Hyvinvointi- ja terveyserot. Keskeisiä käsitteitä. Viitattu 28.9.2019 https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita .

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Hyvinvointi- ja terveyserot. Palvelujärjestelmät. Viitattu 25.06.2019 https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/palvelujarjestelma .

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Hyvinvointi- ja terveyserot. Työllisyys. Viitattu 24.05.2019 https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/tyollisyys .

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Päihdetilastollinen vuosikirja 2014. Alkoholi ja huumeet. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2014.

Tervonen, A-M. 2016. Pahoinvoinnin turruttamista, seuran kaipuuta ja ihanteellista yksilön autonomiaa. Työttömyysaikaisen päihteiden käytön ja työpajatoiminnan merkitykset työttömien nuorten haastattelukertomuksissa. Pro gradututkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 20.10.2019 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/52952/URN:NBN:fi:jyu-201702021353.pdf?sequence=1 .

Thern, E.; de Munter, J.; Hemmingsson, T. & Rasmussen, F. 2017. Long-term effects of youth unemployment on mental health; does an economic crisis make a difference? Viitattu 22.6.2019 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5484029/ .

Tilastokeskus. Työtön. Viitattu 16.11.2019 http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/tyoton .

Tilastokeskus 2019. Työllisyys kasvoi elokuussa vuoden takaiseen verrattuna. Viitattu 21.10.2019 http://www.stat.fi/til/tyti/2019/08/tyti_2019_08_2019-09-24_tie_001_fi.html .

Toivanen, M. 2010. Huumeongelman ehkäisyyn tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteistyötä. Irti-vuosikirja. Huumetyön erikoisjulkaisu. Irti huumeista ry.

Voima-työllisyyshanke 2018-2020. Viitattu 7.7.2019 https://www.salo.fi/tyojayrittaminen/tyollisyyspalvelut/tyonhakijalle/voimahanke/ .