24.03.2021

Turun ammattikorkeakoulun lehtori Henna Vuoriranta toimii myös opinto-ohjaajana, opettajatuutorina ja VIP-opiskelijatoiminnan koordinaattorina. Hänellä onkin laaja näköala korkeakoulujen korona-aikaan.

 

Kuormitukseen vaikuttavat erilaiset tekijät

Kun puhutaan korkeakouluopiskelijan kuormituksesta, puhutaan opiskelijan opiskelutaidoista, opiskeluympäristöstä, opetuksesta ja voimavaroista. Opinto-ohjaajat ovat näiden aiheiden parissa toimivia erityisasiantuntijoita.

Opinto-ohjaajat tukevat opiskelijaa sekä onnistumisissa että vaikeissa solmukohdissa. Tilanteita selvitetään käymällä läpi erilaisia ratkaisumalleja ja vaihtoehtoja, joista opiskelija valitsee omansa.

Opintojen ohjauksessa ei keskitytäkään vain menneen analysointiin vaan toiminnan fokuksessa on ennen kaikkea tuleva.

–Selvitämme nykytilannetta ja katsomme toiveikkaasti eteenpäin – opiskelijan voimavarat ja henkilöhistoria huomioiden, Vuoriranta kuvailee ohjausprosessia.

Pitkittyneen etäopiskelun aiheuttamaan kuormitukseen ei ole täsmäratkaisua, mutta keinovalikoimaa löytyy.

–Arkitasolla voidaan puhua siitä, että tekstien määrä on korona-aikana räjähtänyt, Vuoriranta korostaa. Opiskelijoilla on aiempaa enemmän kirjallisia töitä ja vastaavasti vuorovaikutustilanteet ovat vähentyneet.

Arkitasolla voidaan puhua siitä, että tekstien määrä on korona-aikana räjähtänyt.

Kevyt korjausliike tekstikuormitukseen olisikin erilaisten oppimis- ja arviointitapojen lisääminen.

–Opiskelijat toivovat, että heidän kuulumisiaan kysellään. Kohtaamiset ja vuorovaikutus myös verkkovälitteisesti ovat nyt avainasemassa, Henna Vuoriranta painottaa.

Lisäksi korona-aika on mullistanut monien opiskelijoiden päivärytmin. Heillä saattaa olla suuria vaikeuksia pitää yllä opiskelurutiineja.

–Rutiinit pitävät meidät kiinni turvallisessa arjessa, elämänrytmissä ja yhteisöissä. Sillä, että laittaa aamulla kellon soimaan, pukeutuu ja syö lounasta lounasaikaan on yllättävänkin suuri merkitys mielialalle.

 

Poikkeuksellista opetusta

Poikkeus- ja korona-ajan pitkittynyt etäopetus haastaa myös opettajia.

–Opettajillamme on ihan varmasti aitoa halua huomioida erilaiset oppijat, hallita verkko-pedagogiikkaa ja tehdä työtään mahdollisimman hyvin. On erittäin tärkeää muistaa, että osa opettajistakin on nyt todella kovilla, Henna Vuoriranta toteaa.

Tapaamisrajoitukset ovat muuttaneet myös lähiopetusta. Ryhmiä pyritään jakamaan yhä pienemmiksi, sillä tietyt oppimissisällöt vaativat yhä lähiopetusta. Toisaalta jatkuvasti arvioidaan, millaisia opintojaksoja voitaisiin siirtää verkkoon.

Uusi ilmiö on myös hybridiopetus, jossa osa ryhmästä – tai vain opettaja – on kampuksella ja osa etänä. Opettajaa saattaa kuormittaa uusi ja haastava positio, jossa on hallittava sekä opetettava sisältö että tekniikka samanaikaisesti.

Uusi ilmiö on hybridiopetus, jossa etäillään ja ollaan läsnä samanaikaisesti.

–Opettajatkin kaipaavat vuorovaikutusta, Henna Vuoriranta sanoo. –Opetus kasvottomille opiskelijoille tai oppimisalustan totaalinen radiohiljaisuus on opettajallekin painajainen.

Ratkaisu löytyy pienryhmistä. Verkossa hiljaisuutta voi olla vaikea rikkoa, jos opiskelija ei tunne muita opintojakson osallistujia.

–Viestimme voimakkaasti opiskelijoille siitä, että ottajaa yhteyttä. Viesti on sama opettajille. Osallistukaa digikoulutuksiin ja jakakaa vertaistukea, Henna kannustaa.

 

Näköalattomuus ilmenee yhteydenotoissa

Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Kati Komulainen kertoi tviitissään lähettäneensä kaikille VAMKin 3 000 opiskelijalle tekstiviestin. Viestin pääsisältö kuului: ”Meillä on sinua ikävä”.

– Halusin nimenomaan että viesti lähtee minulta ja että viestin sävy on lämmin, puhelimitse tavoitettu Komulainen kertoo. –Opiskelijoille on todella tärkeää viestiä, että tästä selvitään ja tapaamme pian kampuksilla.

Metropolian opiskelijakunnan METKAn teettämässä kyselyssä havaittiin, että koronakriisin aikana yhteydenotot opiskelijapalveluihin vähentyivät. Ilmiö on ristiriitainen, sillä avun tarpeen olettaisi olevan räjähdysmäisessä kasvussa.

Meillä on sinua ikävä.

Henna Vuoriranta on vielä varovainen omassa arviossaan, sillä vertailtua tilastotietoa yhteydenottojen määrästä ei ole. Hän kuitenkin toteaa tunnistavansa ilmiön. Tänä vuonna yhteydenottoja on ollut vähemmän kuin esimerkiksi viime syksynä.

–Pitkittynyt etäaika yksinkertaisesti väsyttää. Ongelmiin ja haasteisiin ei jakseta enää samalla lailla etsiä apua, hän arvioi.

Toisaalta yhteydenottojen lasku saattaa indikoida myös positiivisista ilmiöistä. –Opiskelijoiden digitaidot lienevät parantuneen ja osalle lukihäiriöistä tai keskittymisongelmista kärsiville etäopetus sopii todella hyvin.

Moni korkeakoulutoimija on viime aikoina viestinyt opiskelijoilleen toivosta.

–Näköalattomuuden sijaan olisikin tärkeää keskustella erilaisista tukitoimista ja siitä, että pitkittyneestä etäajasta selvitään, Henna Vuoriranta kiteyttää.

–Kaipaan kaikilta katseen tarkennusta opiskelumotivaation ylläpitämiseen. Tehdään yhdessä kaikkemme, että ilo, sosiaalisuus ja yhdessä tekemisen riemu säilyvät oppimisessa etäaikanakin. Voimme myös keskittää ajatuksiamme onnellisiin asioihin. Tekniikka tarjoaa oppimiseen, opetukseen ja tukipalveluihin – koko Turun AMK:n toimintaan – ihan uusia mahdollisuuksia.

Tehdään yhdessä kaikkemme, että ilo säilyy oppimisessa etäaikanakin.